Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tervahauta ... - Tervanpoltto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1439
Tervaleppä—’
■Tervanpoltto
1440
jotka kaikki asuvat tehtaan läheisyyteen
rakennetuissa tybväenasutinoissa saaden vapaan
lämmön ja valon. Yhtiö kustantaa kansakoulun (130
oppilasta ja 3 opettajaa 1017). Tehtaalla on myös
klubihuoneisto. jossa kokoussali (tilaa 600
hengelle), kirjastohuone (2,000 nid.) y. m. — Yhtiö
omistaa lisäksi T:n ja Toi van maatilat
Janakkalan pitäjässä sekä useita muita tiloja
Janakkalan, Rengon ja Lopen pitäjissä, yhteensä
n. 9,000 ha (1917). Edellinen käsittää
Alimyl-lyn 1. Talolan ’/s manttaalin rälssitilan ja
Hovilan ’/•.> manttaalin verorusthollin T:n kylässä
sekä Punkamaan 3/s manttaalin verotilan
Napia-lan kylässä. Siihen kuuluvan rälssitilan „sen
alla olevine kaksine myllyilleen" mainitaan
Juhana III 1570 lahjoittaneen läänitykseksi
Pontus de la Gardielle; 1800-luvun alussa G. G.
Nor-densvan omisti T:n tilan, jonka seuraavat
omistajat olivat G. Nordensvan (v.sta 1840), 13. C.
Stenius (v :sta 1854), A. F. Wasenius ja J. L.
Borgström (v:sta 1856), T:n o.-y. (v:sta 1864).
Toivan tilaan kuuluu Toivan 1. Vahteriston
manttaalin verotila, Kuosaaren 3/4 manttaalin
verorusthoili ja Tuomolan manttaalin
rälssitila, kaikki Väliikkälän kylässä. Ne joutuivat
1800-luvun alussa oston kautta kamarineuvos
H. K. Nordensvanille, jonka pojan, J. H.
Norden-svauin, perilliset 1873 myivät tilat T:n o.-y:lle.
(E. E. K.)
Tervaleppä ks. L e p p ä.
Tervanpoltto on maassamme jo ammoisista
ajoin harjoitettu elinkeino. Vanhin menetelmä
on tervan polttaminen n. s. tervahaudoissa.
N. v:n 1860 paikoilla alettiin Suomessakin
polttaa tervaa n. s. terva uuneissa. — T. on
meillä puun, tavallisesti havupuiden, kuiva- 1.
hiiltotislausta, jonka päätuotteina ovat terva,
tärpättiöljy ja puuhiilet. Puun päämassa on
selluloosaa ja ligniiniä, jotka molemmat sisältävät
hiiltä, vetyä ja happea. Jos puuta ilmassa
kuumennamme, syttyy se palamaan ja tuloksena on
hiilidioksidia ja vesihöyryä, jotka haihtuvat.
Kun puuta kuumennetaan siten, että estetään
ilman hapen vaikutus siihen, syntyy
monenlaa-tuisia hajaantumistuloksia, jotka helposti
voidaan ottaa talteen. Puuta suljetussa astiassa
kuumennettaessa erkanee siitä ensin siihen
imeytynyt kosteus vesihöyryinä. Lämmön
noustessa yli 100° :n aikaa puu vähitellen
kemiallisesti hajaantua.
Siitä alkaa nous- ■
ta
etikkahappo-hövryjä, ja
havupuusta myös
tärpättiä. Etikka-happoa ei
sellaisenaan ole puussa,
vaan puun
kemialliset aineet
muodostavat sen
hajaantuessaan.
Kuumennettaessa
n. 280° :seen
alkaa puumassa
itsestään
kuumeta ja siitä
kehittyy
hiilidioksidia ja
hiilimonoksidia, etik-
kahappoa, ja vähän puuspriitä sekä tervaa. Puun
itsestään kuumetessa n. 400°:seen kehittyy
suuria määriä hiilivetyjä ja tervaa. Jäännös on
hiiltä, jonka laatu riippuu lopullisesta
kuumentamisesta. Alla oleva taulu osoittaa hiiltymiseu
kulun Sclnvartzin uunissa ja tulokset eri
lämpötiloissa.
T. tervahaudassa on jotenkin
monimutkainen ja kokemusta kysyvä tehtävä.
Tervakset s. o. tervan polttamiseen tarvittavat
puut valmistetaan koloamalla seisovassa
metsässä. Koloaminen on kasvavien puiden
osittaista kuorimista pihkan syntymisen
edistämiseksi. Kitukasvuisia puita käytettäessä
koloaminen (kuoriminen) suoritetaan yltympäri niin
korkealle kuin ulotutaan, n. 3 m korkealle. Keväällä
kolottu puu kaadetaan seur. talvena ja katkotaan
pölkyiksi. Reheväkasvuisten puiden koloaminen
toimitetaan tavallisesti kolmessa osassa.
Ensikerralla kuoritaan puu 2 m korkeudelle ja n. 3
tuuman levyinen osa kuorta jätetään pohjoispuolelle
ehyeksi. Puu saa sitten pihkoittua 2-4 v.
Sitten kolotaan puu uuden kerran vielä
korkeammalle ja se saa seistä muutaman vuoden.
Kolmas koloaminen tapahtuu vuotta ennen
polttamista. Koloamista harjoitetaan vain enää* ala
arvoisissa puissa. Tervaspuina käytetään myös
tervaskantoja, joiden juuren sydänpuu on
erittäin hartsi- ja tärpättiöljyrikasta. Kannot
nostetaan koneilla tai räjäytetään rikki
dynamiitilla, ja pilkotaan sopiviksi kappaleiksi.
Ter-vaspuut ajetaan talvella polttopaikalle ja
pilkotaan pakkassäällä. Hyvän tervashalon
läpimitta ei saa olla 3 cm:iä suurempi. Pilkotut
tervakset pinotaan harvasti tervahaudan
ympärille kuivumaan kahdessa kehässä seisoviin
ter-vaspinoihin. Pinot jaetaan erikoisella tavalla
n. s. t e r v a s s y 1 i k s i, joiden määrästä
arvioidaan rakennettavan tervahaudan tuleva koko ja
muoto.
Tervahautoja on kahta tyyppiä: loivaan
mäkirinteeseen tavallisesti kotipolttoa varten
tehty kourumainen (kuva 1) ja suurempaa
tuotantoa varten valmistettu suppilomainen hauta.
Jälkimäinen, joka entisaikoina näyttää varustetun
pohjaan tehdyllä umpinaisella säiliöllä,
kaivetaan tuulilta suojattuun paikkaan. Se on
tasareu-nainen, loivasti suppilomainen kuoppa (kuva 2 a),
jonka syvyys on kymmenesosa sen halkaisijasta.
Hiiltyniisjaksot
Lämpötila 0 C. . . . 150 -200 200 - 280 280 - 380 380-500 500-700 700—900
Muodostuneen
puuhiilen hiilenpitoisuus °/„ 60,o 68,o 78,o 84,o 89,o 91,o
[-Tiivisty-mättumät,-]
{+Tiivisty- mättumät,+} kaasut volymi-% Hiilidioksidi 68,o 66,5 35,s 31,5 12,2 0,i
[-Hiilimonoksidi-]
{+Hiilimon- oksidi+} 30,s 30,2 20,5 12,8 24,5 9.8
Vety 0,o 0,2 5,8 7,5 42,7 80,,
Hiilivedyt 2,o 3,3 36,5 48,5 20,4 8,7
1 m3 kaasun poltto arvo kai..... 1,100 1,210 3,920 4,780 3,630 3,160
Tiivistytettäviä
kaasuja ...... Vesihöyryä Vesihöyryä ja
etikka-happoa Etikkahap-poista puuspriitä ja
ke-veää tervaa Paljon
paksua tervaa Paljon
paksua tervaa (paraffiiniaj Tuskin
mitään
Vahan kaasuja Suuri painon vähennys aineessa. Paljon kaasuja. Vähän
kaasuja Hyvin vähän kaasuja
Veden
poistuminen
Hapenpitoi-sia kaasuja
[-Hiilivety-hajautumi-sea-]
{+Hiilivety-
hajautumi-
sea+} alku
[-Hiilivety-jakso
Dissosioi-tumisjakso-]
{+Hiilivety-
jakso
Dissosioi-
tumisjakso+}
Vetykaasun [-muodostuminen-]
{+muodostu-
minen+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
