Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tesma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
Tesma—Tessin
1458
lähekkäin asetettujen metallilankojen viilissä
purkautuu säteitä, jotka muodostavat pitkiin,
sinertävän valojuovan. Toisen navan yhteyt en
saatettu G.isslerin putki täyttyy voimallisella
valolla. Tällainen putki rupeaa myös hohtamaan,
vaikkei silii pannakkaan navan välittömään
yhteyteen, vaan ainoastaan kahden napoihin
joh-tavasti yhdistetyn vaskilevyn väliin. Tämän
tosiasian perusteella Tesla on koettanut keksiä
uuden sähkö valaistus-menetelmän (T e s 1 a-1 a
m-put), mutta ilman merkittäviä tuloksia. —
T:jen käyttöä lääketieteessä sanotaan
arson-valisatsioniksi (ks. S ä h k ö p a r a
iiii us). U. S:n.
Tesma (M Mu m effusum J, korkea, kalju,
hyvätuoksuinen. leveälehtinen, suuri- mutta
harvaröy-hvinen lehtoheinä, joka 011 maassamme jokseenkin
yleinen. K. L.
Tesman-yrtti ks. A d o x a m o s c h a t e 11 i n a.
Tesseraalinen järjestelmä = regulaarinen
järjestelmä, ks. K i d e.
Tessin. 1. Joki ks. T i e i n o. — 2. Kanttoni
lit. Ticino, lat. Ticinits) Etelä-Sveitsissä. Italian
rajalla. Lugano- ja Maggiore-järvien
pohjoispuolella: 2.813 km5, josta järviä (yli 10 ha) 76 km3:
158,950 as. (1912; 1910: 156,166, joista
uskonnoltaan katolisia 146,759. kieleltään italialaisia
149.424 henkeä). 56 km=:Ilä (Sveitsin harvimmin
asuttuja kanttoneja). — T. on suurimmaksi
osaksi alppialuetta, johon joet ovat uurtaneet
syviä, asutuskeskuksina ja liikenneväylinä tär
keitä laaksoja. T. jaetaan tav. kahteen osaan;
etelässä. Lugano järven ja siihen laskevan
Veeleg-gion ympärillä. Lågo Maggioren pohjoispään
itäpuolella olevan Monte Ceneri nimisen vuoren
1553 m yi. merenp.; sen läpi Sankt Gotthardin
rata kulkee 1.; km pitkässä tunnelissa)
eteläpuolella on Sotloceneri. Koko muu kanttoni on
nimeltään Sopraceneri-, siinä asutus keskittyy
Tieino-joen laaksoon (Vai Bedretto. Vai
Leven-tina ja Riviera), Lågo Maggioren pohjoispäässä,
Tieinon suun ympärillä olevaan tasankoon (Valle
Magadino), luoteesta. Lågo Maggioreen laskevan
Maggian laaksoon (Valle Maggia) ja Tieinon
lisäjoen Brennon laaksoon (Vai Blegno). Ilmasto
järvien tienoilla hyvin lauhkea (v:n keskilämpö
+ 11°-+ 12° C, tainmik:n -f 1°-+ 2° C),
vuoristossa ky Imempi. Kastanja kasvaa vielä 900 m.
viiniköynnös 700 m yi. merenp. — Elinkeinoista
maatalous on tärkein; 1912 kauttonin
pinta-alasta oli metsiä 25,? °/c, peltoa, viinitarhoja
(49 km2| sekä niittyä ja laidunmaata yhteensä
48.» %. Karjanhoito ei ole yhtä kehittynyt kuin
pohjoisemmissa kanttoueissa; 1911 T:ssä oli
2.690 hevosta, 41,800 nautaa, 12,705 sikaa,
9.426 lammasta, 52,378 vuohta.
Silkkiäistoukan-hoito vähenemässä. V. 1911 työskenteli
teollisuus-lain alaisissa tehtaissa 7,690 henkeä.
Kotiteollisuus verraten kehittymätöntä; 1905
kotiteollisuutta harjoitti 330 henkeä (etenkin
korren-punontaa). — T:n halki kulkee Sankt Gotthardin
rata. — Opetusolot huononlaisella kannalla. —
Hallitusmuoto kansanvaltainen; kansanäänestys.
Lakia säätää 4 v:ksi valittu suuri neuvosto;
toimeenpanovalta on 5-henkisellä
valtioneuvostolla. — Pääkaupunki v:sta 1878 B e 11 i n z o n a.
E. E. K.
H istoria. T:n kanttonin alue kuului
keskiajan loppupuolella suurimmaksi osaksi Mila-
non herttuakuntaan, mutta Sveitsin
valaliittolai-sct hankkivat sen itselleen 15:nnellä ja 16:nnella
vuosis. Valaliittolaiset hoitivat tätä it. aluettaan
huonosti, kuitenkin sen asukkaat jäivät 1798
Ilelvetian tasavallan yhteyteen, koska he silloin
pääsivät yhdenvertaisiksi entisten herrojensa
kanssa, eivätkä Napoleonin toiveen mukaan
yhtyneet Cisalpiiniseen tasavaltaan. N. s.
media-tsioni-säännön mukaan 1803 muodostettiin maasta
nyk. T.ii kanttoni eduskunnallisine valtiosiiän
töineen, joka 1814 muutettiin ylimysvaltaiseksi.
Jo ennen Ranskan heinäkuun vallankumousta
valtiosääntö jälleen muutettiin
kansanvaltaisem-maksi. Kuitenkin jatkuivat puolueriidat
kirkollisten ja vapaamielisten välillä. V. 1839 jälki
maiset pääsivät voitolle, jolloin luostarit osaksi
lakkautettiin ja hengellisiltä riistettiin koulujen
johto. V. 1875 kirkolliset (1. ultramontaanit)
saivat enemmistön suuressa neuvoskunnassa; he
väärinkäyttivät valtaansa m. m. erottamalla
vastenmielisiä opettajia ja virkamiehiä. V. 1883
säädettiin yleinen kansanäänestys (referendum,
ks. t.) ; 1886 kirkkolaki muutettiin
ultramontaa-niseen suuntaan. Ult.ramontaanien sorto aiheutti
vihdoin kapinan pääkaupungissa Bellinzonassa:
radikaalit ryhtyivät 1890 aseisiin ja valtiolliseen
murhaan ja kukistivat siihenastisen hallituksen.
Nyt Sveitsin liittohallitus sekaantui asiaan,
uudisti järjestyksen, toimitutti yi: isen
kansanäänestyksen, jossa vapaamielinen perustuslain
muutos päätettiin, sekä asetti takaisin entisen
hallituksen, johon kuitenkin nyt otettiin
vapaamielisiäkin Jäseniä. Kun lisäksi 1891 säädettiin
suhteellinen vaalitapa, palasi vähitellen rauha
T:n puolueoloihin; uusia vapaamielisiä
muutoksia perustuslakiin tehtiin seur. vuosina. G. I\.
Tessin /-i’n]. 1. Nikodemus T.
vanhempi (1615-81), ruots. arkkitehti, aikansa
ete-vimpiä, siirtyi Stralsuudista Ruotsiin 1639 ja
ensinnä Axel Oxenstiernan palveluksessa oltuaan
tuli Jean de la Val.éen jälkeen kuninkaan
arkkitehdiksi 1646. Suurvallaksi kohonneen Ruotsin
taide-elämässä T:n aluksi saksalaista, sittemmin
uutta it.-ransk. makusuuntaa edustava toiminta
tuli saamaan suuren merkityksen. Etenkin
1650-, -60- ja 70-luvuilla, jolloin T. sai lukuisia
hovin, rikkaan aateliston ja kirkon töitä suori
-tettavakseen, se muodostui erinomaisen runsaaksi
ja monipuoliseksi. Mainittakoon vain
Drottning-holmin (.,Ruotsin Versailles", nuor. T:n
päättämä) ja Strömsholmin kunink. linnat;
Sko-kloster ja Eriksberg y. m. aatelishoveja; A.
Oxenstiernan, S. Båfitin, K. G. Wrangelin (nyk.
hovioikeuden) talo, valtiopankin talo.
Karoliinilai-nen hautakappeli (T. nuor:n valmistama) y. m.
monumentaalisia rakennuksia Tukholmassa;
kirkoista tärkeimpänä Kalmarin
sentraalirakentei-nen tuomiokirkko (1660-99). Tukholman
kaupunginarkkitehdiksi T. tuli ensimäisenä 1661,
aateloitiin 1674, luopui viroistaan 1680.
2. Nikodemus T. nuorempi (1654-1728),
edellisen poika, arkkitehti ja valtiomies, kehittyi
ammattiinsa opintomatkoilla (1673-80) Italiassa
(Fontanan ja Bernini’n johdolla), Saksassa,
Ranskassa (Lenötre) ja Englannissa. Kotona T:iä odotti
loistava toiminta ja hänelle uskottiin ensi töiksi
Ulriikka Eleonooran kruunaus juhlallisuuksien
järjestäminen. Linna- ja hoviarkkitehdiksi T.
nimitettiin isän kuoleman jälkeen 1681, Tukholman kau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
