Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tesma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451)
Tessin
1460
punginarkkitehdiksi 1682; aluksi isiinkin lopetta
mattomat työt (Drottningholniin ja Strömsholmin
sisustustyöt m.) suurimmalta osalta siirtyivät
T:n hoidettaviksi. Rakennustoiminnan supistuessa
1600 luvun viime vuosikymmeninä (Kaarle XI :n
reduktsionin vaikutuksesta) T:n taiteellinen
toiminta tuli liikkumaan eniten kuninkaallisten ja
julkisten rakennusten aloilla (Auditorium
Gustavianum Upsalassa. Kungsörin kirkko,
Karlskronan saks. kirkko, Vesterisin tuomiokirkon
torni, Rosersberg»! uudistus- ja Steningen
uutis-työt; Tottien talo ja oma talo, nyk. ylimmän
käskynhaltian talo Tukholmassa y. m.). Toisen
kerran ulkomailla käytyään (1687-88) uutta
kuninkaallista linnaa varten opinnoita
harjoittamassa T. valmisti karoliinilaisen ajan ja
omankin etevimmän työnsä Tukholman linnan
uudesta-rakentamissuunnitelmat 1688. Työt aloitettiin
1692. Näiden jo täydessä vauhdissa ollessa
vanha linna paloi 1697, mutta aloitettiin heti
uudelleen väljempään mittakaavaan, kuukauden
kuluessa valmistuneita uusia piirustuksia
noudattamalla. ja samalla T. nimitettiin
kuninkaallisten rakennusten ja puutarhaiu
yli-intenden-tiksi. Varain puutteen takia töissä (Kaarle XII:n
sotien aikana) kumminkin tuli seisaus, ja niihin
voitiin uudelleen ryhtyä vasta 1727 T:n pojan
Karl Gustaf T:n johdolla; senjälkeen ne
jatkuivat v:een 1741, jolloin viimemainittu
nimitettiin valtakunnan neuvokseksi. Vasta 1754 linna
oli siksi valmis, että kuninkaallinen perhe
saattoi sinne muuttaa. — Lahjakkaasta ja- hienosti
sivistyneestä T:stä tuli niin Ruotsin
rakennustaiteen kuin koko taide-elämänkin johtaja.
Isäänsä verraten hänen suuntansa oli jyrkemmin
italialainen välttäen kumminkin sen
liikanai-suuksia, joiden hän ei arvellut sopivan
pohjoiseen ilmanalaan. Mutta ulkomaillekin T:n maine
levisi, ja hän suoritti tilauksia m. m. Tanskan
Kristian V:lle (Kööpenhaminan linna), Puolan
August Väkevälle ja tsaari Pietarille.
Valtiollisella alalla, jolle hän aika ajoittain joutui,
T:llä ei lopulta ollut samaa menestystä. Hän
tuli hövimarsalkaksi 1701, valtaneuvokseksi 1712,
kreiviksi ja Lundin yliopiston kansleriksi 1714.
T. oli Kaarle XII:n suuressa suosiossa, ja kuu
tämä vähän ennen kuolemaansa suunnitteli
Ruotsin hallinnon uudelleen järjestämistä, oli T. hänen
läheisimpiä luottamusmiehiään. Uuden
valtiolai-toksen aikana T. esiintyi holsteinilaisen puolueen
ystävänä, tuli senvuoksi kuninkaan kanssa
kirei-siin väleihin ja oli 1727 pakotettu luopumaan
ylimarsalkan virasta, jossa toimessa oli ollut
vista 1705. U-o N.
3. Karl Gustaf T. (1695-1770), kreivi,
ruots. valtiomies, edellisen poika.
Nuoruusvuosinaan T. sai kehittää erinomaista synnynnäistä
taideaistiaan Ranskaan, Italiaan ja Saksaan
tekemällään opintomatkalla. Hänen valtiollinen
uransa alkoi vapatidenajan alusta. T. liittyi 1723
holsteinilaiseen puolueeseen. Kun puolueen välit
Arvid Hornin kanssa alkoivat kiristyä, tahtoi
tämä toimittaa hänet pois Ruotsista, ja niin T.
joutui 1725 lähettilääksi Wieniin. Mutta hän
käytti tätäkin asemaansa vastustaakseen Hornin
valtiollisia aikeita ja saapui sitten kotimaahan
taistelemaan v:n 1727 valtiopäivillä Hornia
vastaan. Holsteinilaisen puolueen kukistuminen
riisti T:ltä vaikutusvallan muutamiksi vuosiksi.
mutta 1731 hänen vaikutuksensa alkaa uudel
leen nousta, ja kun v:n 1734 valtiopäivillä
holsteinilaisen puolueen tähteistä syntyi ranska
laismielinen vast ustuspuulue. joka oli alkuna
hattupuolueelle, liittyi T. siihen. V. 1738 hänet
valittiin hattujen toimesta maamarsalkaksi. Tästä
alkaen T. oli hattupuolueen huomatuimpia miehiä.
Hattujen valtuutettuna Pariisissa 1739-42 hän
sai aikaan, että Ranska antoi melkoisia
apurahoja Ruotsille ja suostui edulliseen
kauppasopimukseen. Pariisin salongeissa ja taiteenharras
tajain piireissä hän esiintyi mitä loisteliaimmin.
Lähettiläänä Tanskassa 1743 T. torjui
sotavaa-ran. joka uhkasi Ruotsia main. maan puolelta,
kun holsteinilainen Aadolf Fredrik oli valittu
kruununperilliseksi. Voitettuaan hienolla
käytöstavallaan kruununperillisen puolison Loviisa
Ulriikan suosion T. saavutti mitä
huomattavimman aseman hänen hovissaan. Aadolf Fredrik
alkoi hänen vaikutuksestaan lähennellä liattuja
ja hän näyttää olleen Loviisa Ulriikan lähimpiä
uskottuja valmisteltaessa suunnitelmia
kuninga-vallan laajentamiseksi. Venäjän hallitus teki
vaatimuksia T:n syrjäyttämisestä, hänen toi
mensa kun olivat sille epämieluiset, mutta
sensijaan että olisi kukistunut T. sai
kansliapresi-dentin viran 1747 ja määrättiin prinssi Kustaan
opettajaksi. Kansliapresidenttiuä hän torjui
Venäjän uudistuneet yritykset sekaantua Ruotsin
sisäisiin asioihin, ja Tanskan kanssa saatiin toi
meen 1749 sopimus, johon päättyi
kruununperillisen vaalista aiheutunut riita. Mutta pian T.
joutui Loviisa Ulriikan vihoihin, ennen kaikkea
senvuoksi, että vallanlaajennussuunnitelmista ei
tullut mitään. Kun Aadolf Fredrik nousi valta
istuimelle, rikkoutuivat välit kokonaan. T.
luopui 1752 kansliapresidentin virasta ja 1754
eräistä muista toimistaan. Tuhlailevaisuuden
vuoksi hänen ralia-asiansa olivat joutuneet
huonolle kannalle. Hän oli tosin saanut runsaita
apurahoja säädyiltä, ja mainituista viroista
erottuaan hän sai nauttia palkkansa eläkkeenä,
mutta hänen taloudellinen tilansa oli kuitenkin
niin vaikea, että hänen täytyi myydä runsaat
raha- ja luonnontieteelliset kokoelmansa sekä
kirjastonsa. Myssyjen päästyä valtaan 1766 hänen
eläkkeitään pienennettiin ja hän olisi joutunut
häviöön, ellei Ranskasta olisi tullut apua. Prinssi
Kustaa sai vihdoin 1769 sovinnon aikaan T:n
ja kuningasparin välillä ja sam. v:n
valtiopäivillä hänelle annettiin takaisin suurin osa hänen
eläkkeestään. -— Valtiollisen toimintansa ohella
T. m. m. hoiti 1745-61 Turun yliopiston kanslerin
virkaa ja yli-intendenttinä hän valvoi Tukholman
linnan rakennusta.. Hedelmänä hänen
taideharrastuksistaan oli kallisarvoinen taulukokoelma,
joka sittemmin on joutunut Ruotsin
kansallismuseoon. Kirjallisuuden alalla hän oli mestari
ransk. tyylin käyttämisessä, mutta vaikutti
ansiokkaasti myös ruotsalaisen proosatyylin
kehittymiseen. Kaunopuhujana hän oli aikansa
mainioimpia; puheista ovat useat painetut..
T:n kirjoitelmista ovat tunnetuimmat 1751 ja
1753 painetut, prinssi Kustaalle kirjoitetut
kirjeet. Hänen erinomaisen laaja „päiväkirjansa",
joka sisältää kirjoitelmia mitä moninaisimmilta
aloilta, oli tarkoitettu vain hänen jälkeläisilleen
ja ainoastaan osia on siitä myöhemmin painettu.
K. TT. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
