Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tezel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1473
Tezel—Thalén
1474
sanskriitin ja vertailevan kielitieteen professori
aiuksi Bolognassa, sitten Pisassa ja vihdoin
Pado-vassa. T. oli suuri käytännöllinen kielten osaaja,
oli m. m. myös opiskellut suomea. Hänen
kirjallinen toimintansa sisältää suunnattoman
joukon enimmäkseen pieniä kirjoitelmia eri
tieteellisistä aineista, myös useita runonkäännöksiä.
Käistä tutkielmista koskivat useat suomenkin
kieltä: m. m. tutkielma suomalaisista tähtien
nimistä (,,Nomi di stelle"), Martin Fogelista
(..Del ’Nomenclator finnicus’ mandato da
Martino Fogel im Italia", ks. Fogel), Kalevalasta
(..Discorso iuaugurale", 1880), josta hän myös
julkaisi 16:unen runon italiaksi käännettynä ja
selityksillä varustettuna („Maneano tre parole",
1894). T. on myös italiaksi kääntänyt
Runebergin ..Hannan" (ilrn. 1910). [Valvoja 1909.
siv. 327-9.] E. N. S.
Tezel [letsal], Johann (n. 1465-1519), saks.
katolilainen pappi. Opiskeltuaan Leipzigissä T.
liittyi n. 1489 dominikaaneihin. Toimittuaan jo
1504-10 Saksalaisen ritarikunnan palveluksessa
anesaarnaajana hän esiintyi v:sta 1516 alkaen
Mainzin arkkipiispan Albrecht
Brandenburgilaisen ala-asiamiehenä anteen kauppaamiseksi
Pietarin kirkon rakentamista varten ja tuli siinä
toimessa antaneeksi aiheen Lutherin
esiintymiseen anekauppaa vastaan 1517. [N. Paulus,
„Johann Tetzel der Ablassprediger" (1899) ;
P. Mandonnet, „Jean Tetzel et la prédication des
indulgences" (1900).] A. J. P-ä.
Th, toriumin (ks. t.) kem. merkki.
Thackeray [pakari], William M a k
e-peaee (1811-631, engl. kirjailija, s. Kalkutassa
18 p. heinäk. 1811, k.
Lontoossa 24 p. jouluk. 1863.
T. tuli 6-vuotiaana
Englantiin ja, saatuaan siellä
kasvatuksensa, matkusteli
useissa Euroopan maissa.
Hän harjoitti jonkun aikaa
taideopinnoita, aikoen
antautua maalaajaksi, mutta
huomasi sitten
taipumuk-siensa viittaavan
kokonaan kirjalliselle alalle.
Salanimellä Michael
Angelo Titmarsh T. julkaisi
„Frazer’s magazine"
lehdessä ensimäiset
kertomuksensa, niiden joukossa
„The history of Samuel
Titmarsh and the great Hoggarty diamond"
11837-38; suom.). V. 1840 T. tuli tunnetun
valtiollisen pilalehden ,,Punch"in avustajaksi
kirjoittaen siihen m. m. sarjan teräviä satiireja, jotka
ilmestyivät koottuina nimellä „The book of
^nohs" (1848). T:n ensimäinen laajempi teos
ja samalla hänen paras saavutuksensa oli romaani
. Vanity fair" (1847-48). Se on realistis-satiiriuen
kuvaus engl. seuramaailmasta, sen itsekkyydestä
ja sisäisestä onttoudesta. Esitys on voimakasta,
täynnä rehevää huumoria, ja luonteenkuvaus on
elävästä todellisuudesta saatua. T:n muista
kertomuksista mainittakoon: „The luck of Barry
Lyndon" (1844); „Arthur Pendennis" (1850),
johon sisältyy tekijän nuoruudenmuistoja;
• Henry Esmond" (1852), romaani kuningatar
\nnan aikakaudelta; sen jatkoa on tavallaan
+7. XI Painettu *’, 17
i ..The Virginians" (1859), jonka tapahtumat ovat
Ameriikan vapaussodan ajoilta; „The Newcomes"
(1854); ..Lovel the widower" (1861); „Tlie adven
tures of Philip" (1862). T. on kirjoittanut
myöskin joukon runoja, jotka ilmestyivät kokoelmana
„Ballads" (1855). Englannissa ja Ameriikaesa
pitämänsä luennot hän julkaisi kahtena teoksena:
..English humourists of the 18 th century" (1853)
ja „The four Georges" (1861). Hän on myös
sepittänyt muutamia matkakertomuksia (,,The
Irish sketch-book", 1843 y. m.). T. on viime
vuosisadan Englannin kirjallisuuden huomatuim
pia romaaninkirjoittajia; hän ei kuitenkaan
saavuttanut samaa kansanomaisuutta kuin Dickens.
— T:n kootut teokset julkaistiin ensiksi 1867-69
(22 nid.) ; myöhemmistä julkaisuista
mainittakoon hänen tyttärensä toimittama johdannoilla
varustettu painos (13 nid., 1898-99). T:n kir
jeenvaihto ilmestyi 1887. [Ilannay, „Memoir of T."
(1864); Trollope, „T." (1879); Merivale and
Marzial. „Life of T." (1891) ; Melville, „Life of T."
(2 nid. 1899; uusi pain. 1907); Shepherd,
„Biblio-graphy of T." (1880); Whibley, „T., a critical
commentary" (1905).] E. W-s.
Thaer [tärj, Albrecht (1752-1828), saks.
maatalousmies, perusti Möjliniin 1806 Saksan
ensimäisen varsinaisen maanviljelyskoulun, jossa
aikoinaan oli opiskelijoita kaikkialta Euroopasta,
toimi 1810-18 maanviljelyksen professorina
Berliinin yliopistossa. T. kiinnitti päähuomionsa
maan tuotantokyvyn lisäämiseen ja sitä
edistävään vuoroviljelykseen ja saavutti tällä alalla
suuren kuuluisuuden. T:n runsaasta kirjallisesta
tuotannosta mainittakoon hänen 4-osainen
pääteoksensa „Grundsätze der rationellen
Landwirt-schaft" (1804-12). joka on käännetty useimmille
Euroopan kielille.
Thalamifloreæ, De Candollen systeemin
kasvi-lahko, eriteräisiä 2-sirkkaiskasveja, joilla heteet
ovat kiinni kukkapohjuksessa. K. L.
Thalamophora, Foraminifera (ks. t.) ryhmän
toisintonimi.
Thalamus opticus (lat.), näkökukkula. ks
Aivot, palsta 167.
Thalassa (kreik.; uusattikalainen muoto
t h a 1 a 11 a), meri.
Thalattosauria ks. M o s a s a u r i o t.
Thalberg [tälberhj], Sigismund (1812-71).
saks. pianotaituri, Hummelin oppilas. Herätti
Wienissä huomiota jo 15-vuotiaana. saavutti
Pariisissa täyden menestyksen 1835, kilpaili
kunniakkaasti Lisztin kanssa 1836 ja teki senjälkeen
loistavia konserttimatkoja Euroopassa sekä
Pohjois ja Etelä-Ameriikassa. Vetäytyi 1858
Napoliin. Sävelsi pianolle lukuisia helkkyviä
virtuoosi-kappaleita; yritteli oopperankin alalla. I. K.
Thaleia 1." Thalia /-i’ä], kreik. ..kukkea", yksi
kreikkalaisten 9:stä muusasta (runottaresta),
käsitetään tavallisesti komedian edustajana.
O. E. T.
Thalén [tai? n], Tobias Robert
(1827-1905), ruots. fyysikko, tuli tähtitieteen
dosentiksi Upsalaan 1*856 ja fysiikan dosentiksi 1859
sekä fysiikan professoriksi 1874 (v:een 1896 asti).
T: n tutkimukset käsittelevät magnetismia ja
spektraalianalyysia. Edellisellä alalla hän m. m.
esitti uuden rantakenttien tutkimismenetelmän
magneettisten mittausten avulla; jälkimäisellä
hän teki mitä tarkimpia spektraalijuovien paikan
W. M. Thackeray.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
