Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teurastusnaamari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1471
Texas—Teza
1472
tiiu jälleen valtaan, ja hän oli siitä saakka
Englannista riippuvainen. G. li.
Texas /tehas], valtio (lyh. T e x.) Yhdysvaltain
lounaiskulmassa (n. s. eteläisiä keskivaltioita),
Meksikon raja la, Meksikon lahden
luoteispuolella; 088,044 km- (Yhdysvaltain suurin valtio),
3,S96,542 as. (1910; 1914 arv. 4,257.854 as.,
väkiluvultaan Yhdysvaltain viides), 0 as. km-:llä
(harvimmin asuttuja valtioita). — Rannikkoa
reunustavat laguunit, joita merestä erottavat
pitkät, kapeat, särkkien muotoiset saaret
(suurin Padre island yli 180 km pitkä, vain pari km
leveä). Pinnanmuodostukseltaan T. jakautuu
neljään osaan. Lähinnä Meksikon-lahtea on
100-500 km leveä, tertiäärisistä ja vielä
nuoremmista kerroksista syntynyt alatasanko, joka
sisäosissaan on erittäin hedelmällistä n. s. mustaa
preeriaa ja koillisessa sankkojen mäntymetsien
peittämää. Alatasankoa seuraa liitu-, trias-,
kivihiili- ja siluurimuodostumista syntynyt
aaltoinen kumpuvyöhyke (n. 250-300 km leveä),
joka suurimmaksi osaksi on viljan ja
puuvillan-viljelykseen soveliasta preeriaa, mutta lännessä,
Nueces- ja Rio Grande-jokien välillä
erämaan-luontoista, idässä sitävastoin metsäistä. Valtion
läntisen osan täyttää suureksi osaksi
ylätasanko-alue (etupäässä liitukauden aineksista syntynyt).
johon myöskin kuuluu osa melkein aivan erä
maanluontoisesta Llano Estaeadosta (ks. t.). Vai
tion luoteisimmat ja lounaisimmat osat
kuuluvat Great Basilliin (ks. t.) ; korkeimmat huiput
ovat lounaassa (Guadalupe peak lähes 3,000 m
yi. merenp.). — Joet rajoittavat T:ia pitkät
matkat pohjoisessa (Red river), idässä (Sabine
ri-ver) ja lounaassa (Rio Grande). Muita jokia
T:ssa ovat: Trinity, Brazos, Colorado, Nueees
(Meksikon lähtee n) ja Canadian (Mississippiä
lisäjokeen Arkansasiin). Useat niistä ovat
pitkiä, mutta koska niiden vesimäärä on
tavattoman vaihteleva (toisinaan melkein vedettömiä,
sateiden jälkeen taas tuhoisia tulvia), ei niillä
ole juuri lainkaan liikennemerkitystä; vähäinen
on niiden merkitys myöskin voimanlähteinä
(1908 T:n jokien koskista otettiin vain 9,90(i
hevosv.). — Ilmasto (yleensä terveellinen,
rannikolla malariaa) vaihtelee suuresti eri osissa;
rannikolla kaakossa lämmin, saderikas
(Galves-tonissa vuotuinen sademäärä 1,210 mm), kuivuu
länteen ja pohjoiseen mentäessä (vuotuinen
sademäärä El Pasossa 236 mm). Ylätasangolla
talvet kylmät (T:n luoteisosassa 111 p:nä v:ssa
lämpömittari alenee alle 0°:n). Kylmyyttä
tuovat pohjoistuulet (northers) puhaltavat usein
kauas etelään. Orkaanit ja tornadot tuottavat
usein suurta tuhoa (Galvestonin hävitys 1900).
— N. 24 % valtion pinta-alasta on metsää
(yel-low pine y. m.) kasvavaa; metsäteollisuus hyvin
tärkeä. Laajat alat 011 korkeaa pensaikkoa
kasvavaa aroa (chaparral). Alkuperäinen eläimistö
on suuresti vähentynyt; kuitenkin tavataan vielä
karhuja, antilooppeja, susia, useita isoja
kissaeläimiä y. m., jotavastoin biisoni on säilynyt
vain sekarotuisena jollakin farmilla. —
Asukkaista (1806: n. 7.000; 1836: n. 52,000; 1850:
212,592; 1870: 818,579; 1890: 2,235,523)
ulkomailla (Meksikossa, Saksassa y. m.) syntyneitä
1910 oli 6.2% (5,8% 1900), ’ neekereitä 17,7%
(20,4% 1900). intiaaneja puolisen tuhatta.
Suomessa syntyneitä virallisen tilaston muk. oli 160.
Kirkkokunnista baptisteilla ja metodisteilla
on eniten jäseniä. — Elinkeinot. T. ou Yli
dysvaltain huomattavimpia maatalousvaltioita.
Maanviljelys tuottaa maissia (45,t milj. lii 1914),
vehnää (5,i milj. hl), kauraa (8,> milj. hl),
riisiä (2,» milj. hl; Yhdysvaltain toinen riisivaltio),
perunoita, tupakkaa, sokeria (ruoko-), hedelmiä;
kaikkein tärkein kuitenkin on puuvilla, jonka
tuottajana T. on Yhdysvaltain tärkein valtio,
tuottaen 1914 4,560,001)’paalia, n. */»
Yhdysvaltain koko puuvillansadosta. Suurit ovat
karjan-1 bitumiksi sopivat alueet; 1915 T:ssa oli 1,192,000
hevosta, 753,000 muulia, 6,207,000 lehmää (josta
lypsylehmiä vain 1,086,000), 2,114,000 lammasta.
2.880,000 sikaa. — Mineraalikunnan tuotteista
tärkeimmät ovat polttoöljy (76,i milj. mk:n
arvosta 1913; Yhdysvaltain tärkeimpiä
polttoöljy-valtioita), kivihiili, asfaltti, elohopea. Koko vuori
työn tuotannon arvo 1913 oli 164,2 milj. mk. —
Teollisuuden haaroista mainittavimmat ovat liha
ja säilyke- (valmistusarvoltaan 220 milj. mk. 1909),
mylly- (168,, milj. mk.), saha- (166,s milj. mk.),
puuvillansiemenöljy- ja -kakku- (155 milj. mk.;
Yhdysvaltain huomattavin), vaunu- ja koneteolli
suus; teollisuuden koko valmistusarvo oli l,414.i
milj. mk. Tärkeimmät teollisuuskeskukset: Dallas,
Houston, San Antonia, Fort VVortli ja Galveston.
- Rautateitä 1913 oli 24,633 km, lisäksi 842 km
sähkö- ja gasoli iiii ratoja. — Ulkomaankauppa
keskittyy Galvestoniin, joka on Yhdysvaltain ja
maailman tärkein puuvillanvientisatama. — V.
1912 kansakouluissa oli 830,642 oppilasta.
Lukuisia college, university ja normal school nimisiä
oppilaitoksia (Austinin University of T:ssa 196
opettajaa, 3,496 oppilasta). — Perustuslaki v:lta
1876. Kuvernööri valitaan 2 v:ksi. Senaattiin
valitaan 4 v:ksi 31, edustajakamariin 2 v:ksi
109 jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin T.
lähettää 2 senaattoria ja 18 edustajaa. Pääkaupunki
Austin (33,218 as. 1914). — T. kuului alkuaan
Meksikkoon, käsittäen myöskin osan nyk. New
Mexikon valtiosta. Uutisasukkaita sinne alkoi
1800-luvun alkupuolella tulla Yhdysvaltain
etelävaltioista. V. 1835 texaslaiset joutuivat sotaan
hallituksen kanssa, ja seur. v. heidän päällikkönsä
Houston San Jacinto-joen luona tuhosi kokonaan
Meksikon lähettämän sotajoukon. Sam. v. T. julis
tautui itsenäiseksi tasavallaksi, joka 1845 liittyi
Yhdysvaltoihin. Raja Meksikkoa vastaan oli
riidanalainen, riidasta sukeutui 1846 sota
Yhdysvaltain ja Meksikon välillä, jossa jälkimäinen
hävisi, tyytyen Guadalupe Hidalgon rauhassa
1848 Rio Granden rajaan. Orjasodassa T. oli
etelävaltioiden puolella. E. E. K.
Texel [lessel], eteläisin Friisein-saarista,
Alankomaiden rannikolla, Zuiderseen suulla,
kuuluu Pohjois-Hollannin maakuntaan; 23 km pitkä,
10 km leveä, 178 km2, 5,805 as. (1905). Merta
vastaan T:iä suojaavat osaksi padot, osaksi
hiekkakinokset. Erinomaisia laidunmaita.
Asukkaiden pääelinkeinona on lampaanhoito;
vuosittain viedään 20,000 lammasta Englantiin. Paljo
myödään myös villaa ja lammasjuustoa.
Harjoitetaan myöskin maanviljelystä, kalastusta,
merenkulkua. — Pääpaikka Den Burg.
Textus receptus, oik. textus ab omnibus
reeep-tus (lat.), s. o. kaikkien hyväksymä teksti, ks.
Raamatunteksti.
Teza, Emilio (1831-1912), it. tiedemies,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
