Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Theile ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1481
itfevaltiuspy rintöjä. Reduktsioni miehet
veljekset Jakob Gyllenborg ja Anders Leijonstedt
olivat hänen vävyjänsä. V. 1685 T. tuli Upsalan
läänin maaherraksi; korotettiin aatelis- ja 1687
vapaaherran säätyyn. J. F.
Theile [Mila],’ J o h a n n (1646-1724), saks.
säveltäjä, Schiitzin oppilas. Toimi
oikesterisoit-tajana, musiikinopettajana ja kapellimestarina
eri paikoin, kunnes kutsuttiin Hampuriin (1678)
säveltämään sikäläisen kansallisen
oopperanäyt-tämön avajaisteosta („Adam ja Eva"). Siirtyi
1685 taas kapellimestarin uralle (Wolfenbütteliin
ja Merseburgiin). Sävelsi 20 messua
(Palestrina-tyyliin), 2 oopperaa, passion, jouluoratorin,
..sonaatteja" 2-5 soittimelle (fuuga-tyyliin) y. m.
Sepitti 5 tutkielmaa musiikin teorian alalta.
T:eä nimitettiin aikanaan „kontrapunktistien
isäksi". Hänen oppilaitaan oli Hasse. /. K.
Theiner [tiiinar], Augustin (1804-74),
roomalaiskatolinen teologi. T. oli nuoruudessaan
reformikatolisuuden (ks. t.) puoltaja ja kirjoitti
pappien pakollista naimattomuutta vastaan
kuuluisan teoksen: „Die Einfiihrung der
erzwunge-nen Ehelosigkeit bei den christi. Geistliehen und
ihre Folgen" (1828, 3:s pain. 1893), jossa
arkailematta paljastetaan katolisen papiston siveelliset
puutokset. Vanhemmalla iällänsä T. muuttui
vanhoilliseksi ja sai arkistonhoitajan viran
Vatikaanissa. Katolisen kirkon historian
valaisemiseksi hän julkaisi suuren joukon teoksia, joista
useat ovat tärkeät nimenomaan Pohjois- ja
Itä-Euroopan historialle, esim. „Schweden und seine
Stellung zum Heiligen Stuhl, mit Urkundenbnch"
■ 1838), „Vetera monumenta Poloniæ et Lit.h
la-nin> historiam illustrantia" (1860-64. neljä osaa)
y. m E. K-a. <f K. O.
Theiss ks. T i s z a.
Thekla, sankaritar eräässä uusitestamentilli
«""•a apokryfiteoksessa („Acta Pauli et Theclse")
2 :sen vuosis. edelliseltä puoliskolta. Tarun
mukaan Paavali käänsi hänet kristinuskoon
Ikoniu-missa ja sai hänestä matkatoverin. Toisen
kertomuksen mukaan hän on ensimäinen
naismart-tyvri. toisen mukaan hän ihmeellisesti
pelastuneena pakanain vainoista kuoli luonnollisen
kuoleman. Hänen päivänsä on 23 p. syysk.
[Hennecke, ,,Neutestamentliche Apokryphen"
11904); K. V. Tarmo, „Acta Pauli et Theclæ"
(Teolooginen aikakauskirja. 1916).] Edv. St.
Thelning (teinit)], Emanuel (1767-1831»,
ruots.-suom. taidemaalari, joka lienee nauttinut
opetusta Tukholman taideakatemiassa C. G. Pilon
johdolla, muutti Suomeen 1700-luvun lopulla.
Täällä hän maalasi etupäässä muotokuvia,
ainakin yhden alttaritaulun (Vihdin kirkkoon. 1798)
ja suuren historiallisen sommitelman, esittäen
hetkeä, jolloin Aleksanteri I Porvoon
tuomiokirkossa 29 p. maalisk. 1809 vakuuttaa
säilyttävänsä Suomen uskonnon ja perustuslait.
Maalaus. joka säilytetään Porvoon lyseossa, on
taiteellisesti sangen heikko, kuten T:n muutkin
taulut, joista yksi Kangasalan terveyslähdettä
kuvaava, on Cygnaeuksen galleriassa.
Myöhemmin T. muutti Pietariin, jossa hänelle
myönnettiin edellämainitun historiallisen maalauksen
vuoksi vuotuinen eläke ja jossa hän asui
kuolemaansa saakka. F. L.
Themis. kreik.. uskonnollisen käsityksen tai
ikimuistoisen tavan pyhittämä järjestys eli oikeus
1482
(vrt. lat. fas). Jumalattarena T. näkyy alkuaan
olleen niitä ikivanhoja valtoja, joiden luultiin
vaikuttavan maan alta. Hän on (Aiskhyloksen
mukaan) sama kuin Gaia 1. Ge (maaemo) ;
Ateenassa palveltiinkin Ge-T:tä. T:Iiii on
samoinkuin useilla muilla maanalaisilla haltioilla
ennus-tusvoima. Hän edustaa luonnossa sekä ihmisten
ja jumalien keskuudessa vallitsevaa järjestystä
ja oikeutta; hän on Zeuksen vieruskumppani.
Hesiodoksen jumalaisjärjestelmässä T. on
Ura-noksen ja Gaian lapsia (titaaneja) ja avioliitossa
Zeuksen kanssa horain (ks. t.) ja moirain (ks. t.)
äiti. Aiskhyloksen mukaan Prometheus on hänen
poikansa. O. E. T.
Themistokles /-f ’s] (lat. Th emi’stocles) (n.
527-459 e. Kr.), ateenalainen sotapäällikkö ja
valtiomies. T:n isä, Neokles, kuului Lykomidien
vanhaan aatelissukuun, mutta äiti oli ulkomaalainen.
Niinpian kuin T. oli aloittanut valtiollisen
toimintansa, kävi hän pontevasti käsiksi kauas
tähtäävään ohjelmaansa: kotikaupunkinsa
merivallaksi luomiseen. Ollessaan ensimäisenä arkonttina
493-492 e. Kr. T. sai aikaan, että ruvettiin
rakentamaan oivallista satamaa Peiraieukseen. Kun
ateenalaiset kilpailussa Aiginan kanssa olivat
alakynnessä, sai T. tästä aiheen vaatia
kansalaisiaan hankkimaan itselleen vahvan laivaston,
mikä uhkaavaan persialaisvaaraan nähden oli
välttämätön. Laurionin hopeakaivoksista entistä
runsaammin kertyneet tulot, joita siihen asti
oli jaettu kansalaisten kesken, käytettiin T:n
ehdotuksesta 100 (toisen, epäillyn tiedonannon
mukaan 200) sotalaivan rakentamiseksi. T. oli
tästä pitäen Ateenan vaikutusvaltaisin mies, ja
häntä sai ennen pitkää koko Kreikka kiittää
pelastuksestaan; pakottamalla maanmiehensä
taisteluun Salamiin luona hän aiheutti Persian
laivaston tappion ja sai sitten Kserkseen
kiireellisesti poistumaan Euroopasta. Plataiain taistelun
jälkeen ateenalaiset T:n neuvosta ryhtyivät
tekemään kaupungistaan lujan linnoituksen; koko
Peiraieuksen niemimaa ympäröitiin muureilla.
Mutta T:n ja muiden vaikuttavien henkilöiden
(varsinkin Kimonin) kesken syntyi
erimielisyyttä, joka päättyi siihen, että T:ta kohtasi
ostrakismi (474-472 e. Kr.). T. siirtyi
Argok-seen, mutta kun väitettiin ilmenneen, että hän
oli ottanut osaa Pausaniaan
maankavallushank-keihin, tuomittiin hänet poissa olevana
kuolemaan, minkä jälkeen sekä Ateenasta että
Spartasta lähetettiin henkilöitä vangitsemaan häntä.
T. oli kuitenkin jo päässyt pakoon. Hän läksi
ensin Korkyraan ja sieltä molossien kuninkaan
Admetoksen luo; mutta kun hän ei sielläkään
ollut turvassa, matkusti hän Makedonian kautta
Ephesokseen (n. 469 e. Kr.). Sieltä hän 464 e. Kr.
ilmestyi Persian hoviin Susaan ja saavutti
siihen määrään Artakserkses I:n suosion, että tämä
teki hänet kolmen Vähän-Aasian kaupungin.
Magnesian (Maiandroksen varrella),
Eampsa-koksen ja Myuksen satraapiksi. T. kuoli
Magne-siassa, tarinan mukaan vapaaehtoisesti
nauttimalla myrkkyä, koska hän muka ei tahtonut
ottaa johtaakseen Persian laivastoa Kreikkaa
vastaan; hänen luunsa vietiin salaa kotimaahan
ja haudattiin Attikaan. T. oli Ateenan
kekseliäin ja kaukonäköisin valtiomies» mutta hän
oli äärimmilleen kunnianhimoinen ja
juonitteleva; hänen demonisessa esiintymisessään on
Theile—Themistokles
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
