Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Theile ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1183
piirteitä, jotka tekevät hätien luonteenkuvansa
johonkin määrin arvoitukselliseksi. T:u elämä
kerran sepittivät Cornelius Nepos ja Plutarkhos.
[Bauer, ..Themistokles" (1881); Nonien, ..Studien
zur Themistoklesfrage" (1893).] E. E-n.
Themptander /-a’-/, Oscar Robert
(1844-97), ruots. valtiomies; palveltuaan v:sta 1863
virkauralla T. tuli 1878 toimistonpäälliköksi
tullihallitukseen ja valittiin sam. v. toiseen
kamariin; tuli joultik. 1880 kousultatiiviseksi
valtioneuvokseksi A. Possen ministeristöön, seur. v.
raha-asiainministeriksi ja toukok. 1884 sen ohessa
pääministeriksi, missä toimessa ollessaan ajoi
perille uuden asevelvollisuuslain ja samalla
kertaa maaverojen vähennyksen; 1883 hän sai
perustetuksi postisäästöpaukkilaitoksen. T. kannatti
vapaakauppajärjestelmää, mutta ei voinut estää
viljatullin voimaansaattamista ja erosi sen
vuoksi helmik. 1888 hallituksesta; oli sittemmin
Tukholman läänin maaherrana v:een 1896 ja
unionikomitean jäsenenä 1895. ,/. F.
Thénard /tenä’r], Louis.Jaques
(1777-1857), ransk. kemisti, toimi professorina
Pariisissa, oli Ranskan kuuluisimpia
luonnontutkijoita viime vuosisadan alkupuolella. Hän on,
osaksi yhdessä Gay-Lussaein (ks. t.) kaussa,
suorittanut tärkeitä tutkimuksia kaasujen
volymi-suhteista sekä useita perustavaa laatua olevia
puhtaasti kem. tutkimuksia. Suuret ansiot on
hänellä orgaanisen analyysin parantamisessa.
Hänen suuri teoksensa „Trait,é de Chimie
élé-mentaire, théorique et pratique" ilmestyi 5:ssä
painoksessa, viimeinen 1835. Edv. Hj.
Theobroma, kaakaopuun (ks. Kaakao) tiet.
suku nimi.
Theoderik ks. T e o d e r i k.
Theodor (1820-68), Abessiinian hallitsija, ks.
A b e s s i i n i a. historia.
Theodor (Theodoros, kreik., = Jumalan
lahja). kreikkalaisia keisareita ks. L a s k a r i s.
Theodora
ö’-j. (k. 548), keisarinna, itäroom.
keisarin Justinianus I:n puoliso; erään [-sirkus-palvelijan tytär, oli ensin näyttelijättärenä,
tanssijattarena ja hetairana, tuli sitten Justinianus
I:n rakastajattareksi ja vihdoin hänen
puolisokseen. Justinianuksen noustessa 527
valtaistuimelle T. kruunattiin hänen kanssahallitsijakseen.
T:!la oli suuri vaikutusvalta puolisoonsa; hän
oli viisas ja rohkea mutta myös ylpeä sekä
vallan- ja kostonhimoinen. Varsinkin Nika-kapinan
aikana 532 hän rohkaisi Justinianusta
pelkää-mättömyydellään. Ulkonaisella hurskaudella,
oikeaoppisuudella ia kirkollisille laitoksille
annetuilla lahjoituksilla T. koki sovittaa entistä
elämäänsä. G. K.
Theodorik ks. T e o il e r i k.
Theodosia ks. F e d o s i a.
Theodosius, room. keisareita. 1. T. I Suuri
(346-95), sotapäällikkö Flavius Theodosiuksen
poika, esp. sukuperää. Oli aikaisemmin
osoittanut kuntoa sotapäällikkönä, ja kun länsigootit
olivat Adrianopolin tappelussa 378 voittaneet ja
surmanneet keisari Vaiensin, kutsui valtakunnan
länsiosan hallitsija Gratiauus hänet 379
hallitsi jakumppanikseeu, jotta T. itäosan valtiaana
torjuisi vihollisten hyökkäyksen. V. 382 hän sai
gootit alistumaan, antaen heille kuitenkin
asuinpaikkoja Traakiassa. Kun vallantavoittaja
Ma-ximus oli kukistanut Gratianuksen. tuli T. Gra
1184
tianuksen veljelle Valentinianus II :ile avuksi ja
voitti Maximuksen 388; 394 hän kukisti
Arbo-gastin, joka murhattuaan Valentinianus II:a oli
kohottautunut länsimaiden hallitusmieheksi
Täten koko Rooman valtakunta vielä kerran
yhdistettiin yhteisen hallitsijan alle. —
Siaälli-sissä oloissa T. yritti kukistaa areiolaisten
lahkoa ja lopettaa pakanuutta; hän julistutti
Konstantinopolin kirkolliskokouksessa 381
Nikealai-sen uskontunnustuksen ainoaksi lailliseksi sekä
kielsi 392 täydellisesti pakanauskon. Erään
kapinan tähden rangaistuaan Tessalonikan
kaupungin asukkaita kauhealla verisaunalla, täytyi T:n
alistua Milanon piispan Ambrosiuksen
mäBrää-mään kirkoiirangaistukseeii. T:n kuoleman
jälkeen jaettiin valtakunta hänen poikainsa
Arka-diuksen ja Honoriukseu kesken.
2. T. II Nuorempi (T h e o d o s i o s 401
50), Itä-Rooman keisari, Arkadiuksen poika
edellisen pojanpoika. Seurasi isäänsä 408. Oli
ensin prefekti Anthemiuksen holhouksen alai
seua: sitten (v:sta 414i T:n sisar Pulcheria johti
hallitusta T:n kuolemaan saakka. Itse T. vietti
toimetonta elämää. Persialaisia vastaan
sodittiin jommoisellakin menestyksellä, mutta
valtakunta kärsi suuresti Attilan johtamien hunnien
hyökkäyksistä (v-.sta 441); heille täytyi
luovuttaa alue Tonavan eteläpuolella sekä myöntää
vuotuinen vero. T. otti innokkaasti osaa aikansa
uskonopillisiin riitoihin. Hänen aikanaan
julkaistiin 438 Codex Theodosianus, kokoelma
keisarein julistuksia Konstantinus Suuresta hänen
omaan aikaansa saakka. G. R.
Theofanes ks. T h e o p h a n e s.
Theognis, kreik. runoilija, elegiarunouden
tärkeimpiä edustajia, kotoisin Megarasta
(luultavasti 6:nnen vuosis. keskipalkoilla e. Kr.). T:n
aikana riehuivat Megarassa katkerat
säätytaiste-lut; itse hän kuului ylimyspuolueeseen, ja
elegioissaan hän ylisti „hyviä" (s. o. aatelisia) ja
kuvasi räikeästi „huonojen" (s. o. alhaisoni
kelvottomuutta, varottaen edellisiä antautumasta
minkäänlaisiin tekemisiin jälkimäisten kanssa;
toivoopa hän katkerassa puoluekiihkossaan
saavansa juoda vastustajain mustaa verta.
Sääty-taistelujen myrskyt ajoivat hänet ainakin
joksikin ajaksi maanpakoon. — Säilynyt kokoelma
„T:n elegioja" sisältää joukon hajanaisia
runo-pätkiä, joista on vaikea päättää, missä määrässä
ne ovat eri runoelmia, missä määrässä irtonaisia
otteita. Suureksi osaksi ne ovat lyhyitä,
pontevia mietelauseentapaisia, n. s. gnoomeja.
Joukossa on myös sellaisia runo-otteita, jotka
ilmeisesti on poimittu muiden, eriaikuisten
runoili-jaiu elegioista. Jotensakin varmasti voidaan T:n
runoina pitää niitä kappaleita, joihin hän on
ikäänkuin painanut sinettinsä, sovittamalla
niihin sen ylimysnuorukaisen. Kvrnoksen, nimen,
jolle hän omisti kehoituksiansa ja neuvojansa.—
Valtiollisiin ja opettavaisiin elegioihin liittyy
kokoelmassa sikermä seura- 1. pöytälaulu ja. joissa
doorilaisen aateliston huvitteluelämä
juominkei-ueen ja poikalempineen havainnollisesti
kuvautuu. O. E. T.
Theogonia ks. Hesiodos ja Orpheus.
Theokritos [eo’-/ (s. n. 305 e. Kr.), kreik.
bukolisen runouden pääedustaja, kotoisin
Syra-kusasta; hän eli osaksi Sisiliassa, osaksi
Kos-saarella, jota jotkut pitivät hänen syntymäpaik-
Themptandcr—Theokritos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
