Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thomasius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1501
Thomasius—Thompson
1502
inattava. ett a myöskin raakaraudan sisältämä
rikki saadaan menetelmässä poistetuksi helpom
min kuin muissa melloituksissa. Saatu kuona,
tuomaskuona (ks. t.), sisältää tav. 14-20%
fosforihappou ja se on arvokas lannoitusaine. —
T.-G. m :n merkitys on sangen huomattava.
Senkautta kävi mahdolliseksi m. m.
Keskieuroopan fosforin- ja rikinpitoisten suurien
inalmivarastojen käyttö taottavan raudan
valmistukseen. IV. TV-o.
Thomasius (-ä’-]. 1. Thomas
Christian T. (1055-1728), saks. filosofi, teologi ja
bikeusoppinut, jonka vapaamielisten
mielipiteidensä vuoksi oli paettava Leipzigista Halleen,
missä hän tuli (16941 professoriksi ja yliopiston
rehtoriksi. Filosofian ja teologian eron hän
määritteli siten, että edellinen sisälsi luonnollisen,
jälkimäinen ilmoitetun totuuden. Jyrkemmin kuin
hänen edeltäjänsä T. koetti tähdentää juridisen
ja moraalisen oikeuden välistä eroa. T. oli
ajallansa voimakas vapaamielisten aatteiden edustaja
skolastisuutta. suvaitsemattomuutta ja taikuutta
vastaan. El. K.
2. Gottfrid T. (1802-75), saks. teologi. Toi
mittuaan ensin jonkun aikaa Niirnbergin
kirkkoherrana T. 1842 kutsuttiin Erlangenin yliopiston
dogmatiikan professoriksi, jona pysyi
kuolemaansa saakka. T. oli luterilaisen kirkonopin
lämmin puolustaja, mutta saattoi kuitenkin
esit-täii uudistuksiakin, kun hänen vakaumuksensa
niitä vaati. Näitä on esim. k e n o s i s-k r i s t
o-I o g i a iks. Kristologia). Teoksellaan
..l)as Bekenntniss der ev. lutherisehen Kirehe
in der Konseqvenz seines Prinzips" (1848) T.
antoi uutta vauhtia luterilaisen tunnustuksen
tutkimiseen ia vahvisti tunnustuksellista suuntaa
luterilaisessa kirkossa. Dogmatiikan hän esitti
uudelta kristuskeskeiseltä näkökannalta pää
teoksessaan ..Christi Person und Werk" IIII
(1852-61). Huomattavasti uusia näköaloja hän
myöskin ’ sitti dogmihistoriallisessa teoksessaan
..Die ehristliehe Dogmengesehiehte als Entwiek
lungsgeschichte des kirehliehen Lehrbegrif fs"
(1874-76). T n ynnä samanmielisten opettajain
vaikutuksesta muodostui Erlangenin teologinen
tiedekunta pitkäksi ajaksi luterilaisen tunnus
tusmielisen jumaluusopin keskuspaikaksi
Sak-shss.i. Niin syntyi n. s. ..Erlangenin
koulukunta". jonka pääedustajat T:n ohella olivat
Harless, Hofmann ja Frank (ks. n.). Koulun
pää-pyrintönä oli, jos saa käyttää Hofmannin sanoja :
..opettaa vanhaa totuutta uudella tavalla".
Erlangenin suunnasta ovat myöskin useat
suomalaiset teologit, kuten Schauman ja Räbergh
saaneet ratkaisevia vaikutuksia. T:lla samoinkuin
koulun muillakin edustajilla oli tarkoituksena
esittää vanhaluterilaista oppia nykyajan
tieteellisten menettelytapojen vaatimassa asussa. [Hans
Pöhlmann. ..Die Erlanger Theologie. Ihre
Ge-sehiehte und ihre Bedeutung" (1907).] E. K-a.
Thomas Kempiläinen ks. Tuomas
Kera-piliinen.
Thomas-koulu Leipzigissä on ollut
kaupunkinsa musiikkielämän tärkeimpiä tekijöitä jo
16:nnen vuosis. alusta. ..Thomaskanttoreina"
ovat toimineet monet etevät musiikkimiehet sekä
ennen että jälkeen J. S. Bachin. T:uun otetaan
vapaa- ja sisäoppilaiksi hvvä-äänisiä poikia.
;otka yleisten koiiluopintojensa ohella saavat
ciikoisopetusta musiikissa ja iäänenmurroksensa
edellä ja jälestä) säännöllisesti esiintyvät
Thomas-kirkon kuorolaulu jina sunnuntaisissa jumalan
palveluksissa ja myös lauantaisissa
..motetti"-tilaisuuksissa. Näinä viimemainitut, jotka
pidetään keskipäivällä ja joihin pääsy aina on vapaa,
ovat tulleet maailmankuuluiksi. I. K.
Thomaskristityt ks. Tuo m askristityt.
Thomaskuona ks. T u o m a s k ti o n a.
Thomé [tomtf], Werner (s. 1878), suom.
taidemaalari, opiskeli 1900-02 Münchenissä,
myöhemmin Pariisissa ja Espanjassa. Varhemmin
kotimaassa hän sai vaikutuksia myöskin Magnus
Enckellin taiteesta. Ensi kerran T. herätti
suurempaa huomiota 1904 maalauksellaan
„Leikki-viä poikia", joka lunastettiin Antellin
kokoelmiin. Sittemmin hän liittyi maalaustaiteessamme
1909 toimeenpannun värivallankumouksen
innok-kaimpiin kannattajiin, koettaen itsenäisesti ja
äärimäiseu johdonmukaisesti toteuttaa n. s.
puhtaan paletin ja hiukan myöhemmin myöskin
täplämaalauksen periaatteita. Tätä kautta
edustavat Ateneumin kokoelmissa m. m. hänen
maalauksensa „Borélyn puistossa" ja ..Kylpeviä
poikia". Viime vuosina T. on liittynyt n. s.
Septem-ryhmän taiteilijoihin pannen näytteille varsinkin
onnistuneita ja ansiokkaita muotokuvia. F. L.
Thompson /tomun/, Sir Henry (1820-1904),
engl. kirurgi, tuli 1866 Royal college of sur
geonsin professoriksi. T. on etupäässä tunnettu
taitavana rakkokivi- ja yleensä
virtsatiehye-operaattorina. Hänen teoksistaan mainittakoon.
..The pathologv and treatinent of stricture of
the urethra". T. toimi myöskin taidemaalarina,
romaaninkirjoittajana (salanimellä P e n O 1
i-v e r) sekä astronomina.
Thompson [tomxn], Silva n us Phillips
(s. 18511. engl. fyysikko, tuli kokeellisen fysiikan
professoriksi University collegeen Bristoliin 1878
ja perusti sinne fysikaalisen laboratorin, siirtyi
fysiikan professoriksi Lontooseen 1885 sekä City
and guilds technical collegen (Lontoon
Fins-buryssä) johtajaksi. Hän on tutkinut
sähkö-dynamisia ja sähköoptillisia ilmiöitä sekä
kirjoittanut joukon paljon käytettyjä
sähköteknillisiä oppikirjoja. Teoksia: ..Elementary lessons
in elcctricity and magnetism" (1881; yli 50 pain.
ilmestynyt); ..Dynamo-electric maehinerv" (1884);
..The electromagnet" (1891); „Polyphase electric
currents and alternatecurrent motors" (1895).
V. 8: n.
Thompson [tomun], W i 1 1 i a m (1785-1833),
engl. yhteiskuntafilosofi ja sosialisti; toimi ensin
maanomistajana Irlannissa. T. oli Owenin
oppilas ja kannatti häntä sanoin ja, töin; myöskin
Jeremias Bentham on häneen paljon vaikuttanut.
Pääteoksessaan „An inquiry into the principles
of the distribution of wealth most conducive to
humun happiness" 11824. myös saks.) hän väittää,
että, koska työ yksin luo rikkautta, työntekijän
tulee saada koko työnsä tuotto, josta hänelle nyt
vain annetaan se pieni, juuri hengenpitimiksi
riittävä tähde, mikä jää. kun maanomistaja ja
kapitalisti ensin ovat anastaneet siitä suurimman
osan. Tämän epäkohdan poistamiseksi hän
suosittelee työväelle omaan apuun turvautumista
osuuskunniksi liittymällä j.a kannattaa myöskin
Oweniin yhtyen pienten kommunististen
yhteiskuntain perustamista. Sen johdosta että T:lla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
