Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thomasius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1503
Thomsen
1504
esiintyy ajatuksia, joita sittemmin tavataan
Marxilla, on sanottu, että T. on ..tieteellisen
sosialismin" perustajia, mutta pikemmin hän kui- j
tenkin on luettava n. s. ratsionaalisiin 1. utopi
siin sosialisteihin, vaikka hän päinvastoin kuin
useimmat viimemainituista pitää työväen
valtiollistakin toimintaa tärkeänä keinona työväen
vapauttamiseksi yhteiskunnallisessa suhteessa.
J. F.
Thomsen, Christian Jiirgensen
(1788-1865), tansk. muinaistutki ja ja keräilijä. T. on
Tanskan ..Forunordiska museet"in varsinainen
perustaja ja hän järjesti sen esihistorialliset
kokoelmat keksimänsä kolmikausijärjestelmän
(ks. t.) mukaan kivi-, pronssi- ja rautakautisiin.
Hän julkaisi tässä suhteessa perustavan teoksensa
..Lèdetraad til uordisk oldkyndiglied" (1836). —
Kuollessaan T. oli Kööpenhaminan suurten
museoiden johtaja. Itsellään oli hänellä
arvokas rahakokoelma. (A. M. T.)
Thomsen, Hans Peter Jürgen Julius
(1826-1909), tansk. kemisti, professorina
Kööpenhaminassa, termokemian (ks. t.) perustajia.
Laajoja tähänkuuluvia tutkimuksia, jotka hän alkoi
1866, hän on julaissut suuressa teoksessaan
„Thermochemisehe Untersuchungen" (4 nid.,
1882-86). Myös epäorgaanisen kemian alalla on
hän työskennellyt. T. on Tanskan kryoliittiteol
lisuuden alkuunpanija. Edv. Hj.
Thomsen. 1. Vilhelm Ludvig Peter T.
(s. 1842), tansk. kielentutkija, s. 25 p. tammik.
1842 Kööpenhaminassa.
Käytyänsä koulua
Ran-dersissa, jossa isä oli
postimestarina, hän tuli
ylioppilaaksi 1859.
suoritti filologisen
virkatutkinnon 1867, väitteli
tohtoriksi 1869, nimitettiin
Kööpenhaminan
yliopiston dosentiksi 1871 (mitä
tointa v :sta 1875 seurasi
vakinainen palkka) sekä
1887 mainittuun
yliopistoon häntä varten
perustettuun vertailevan
kielitieteen professorinvirkaan,
josta täysinpalvelleena
erosi 1912. Jo
koulun-oppilaana hänessä heräsi harrastus
kielenopintoi-hin, ja jo silloin hän Raskin teoksista saamansa
herätteen johdosta oli alkanut m. m. omin päin
opiskella suomea. Harjoiteltuaan yliopistossa
etevien opettajien johdolla kielitieteellisiä
opintoja T. 1867 kävi Suomessa täydentämässä
perehtymistään suomen kieleen. Sam. v. hän julkaisi
ensimäisen suom.-ugrilaiselle alalle kuuluvan
kirjoituksensa „Det magyariske sprog og dets
stammeslægtskab". Varsinaisesti tähtäsivät T:n
suomen ja sen sukukielten tutkimukset
suom.-ugrilaisissa ja indoeurooppalaisissa kielissä
esiintyvien yhteisten ainesten, lainasanojen
selvittämiseen. Lähinnä hän otti tutkittaviksi
itämerensuomalaisissa kielissä tavattavat germaanilaiset
ainekset, joihin jo aikaisemminkin oli kiinnitetty
huomiota, mutta joista ei mitään metodista
tutkimusta ollut olemassa, ennenkuin T. tästä aineesta
julkaisi teoksensa „Den gotiske sprogklasses
indflydelse på den finske" (1869), joka suuren
kuuluisuuden saanut teos oli hänen
tohtoriväitök-sensä ja varsinainen esikoisteoksensa. Tässä tut
kimuksessaan T. osoitti, että suomalaisten
esi-isät jo lähes kaksi vuosituhatta sitten, jolloin
suomalaiset ja heidän läheisimmät sukulaisensa
vielä nmodostivat yhteyden (n. s.
kantasuomalaisena aikana, ks. Suomen kieli), olivat olleet
germaanien naapureina, että tämä naapuruus oli
kestänyt muutamia vuosisatoja ja tuntuvasti
vaikuttanut muinaisten suomalaisten kieleen ja
elämään. Teos. joka kohta ilmestyttyään herätti
suurta huomiota (tuottaen tekijälleen Boppin
palkinnon, ilm. saksaksi 1870), on yhtä merkillinen
tärkeiden tulostensa kuin metodinsa puolesta;
samalla kuin se loi valoa muinaisten aikojen
historiaan, samalla se myös sekä
germaanilaiselle että suomalaiselle kielihistorialle antoi
tietoja, joita ei ole mistään muusta lähteestä
saatavissa. — Jo tässä tutkimuksessaan T. oli
huomauttanut itämerensuomalaisissa kielissä olevan
tavattavana vanhoja lainoja myös
liettualais-lättiläisistä eli n. s. baltilaisista kielistä.
Useiden vuosien valmistelun perästä. T. julkaisi tätä
ainetta koskevan teoksen 1890 nimellä
..Berörin-ger mellem de finske de baltiske (litauisk-lettiskei
sprog", jossa oli osoitettu, että suomalaiset, jo
ennenkuin joutuivat germaanien naapuruuteen,—
aikana, jolloin ei vielä itämerensuomalaisten ja
Volgan kansojen yhteys ollut kokonaan
keskeytynyt — olivat olleet pitkäaikuisissa
kosketuksissa liettualais-lättiläisen kansan kanssa. Tämä
teos on tietojen perinpohjaisuuden ja
monipuolisuuden, näköalojen suuruuden, menetelmän
varmuuden sekä tulosten laajakantoisuuden puolesta
tieteellisen opin ja tutkimuksen merkillisimpiä
saavutuksia. — Samalle alalle kuuluvaksi voi
daan tavallaan katsoa vielä kolmas teos: „The
Relations between Ancient Russia and
Scandinavia and the Origin of the Russian State"
(1877. saks. 1879, ruots. nimellä „Ryska rikets
grundläggning genom skandinaverna" 1882. ven.
1891). alkuperäisesti sarja esitelmiä, jotka T.
kutsusta 1876 piti Oxfordissa. Tämä teos ou
lopullisesti ratkaissut kysymyksen Venäjän
valtakunnan perustajien kansallisuudesta.
Niihin aikoihin, jolloin viimemainittu teos
ilmestyi, T. oli keskellä indoeurooppalaisia
tutkimuksia. Eräät näistä eivät milloinkaan ole
tulleet julkisuuteen: tiedetään, että T. ensimäisenä
keksi erään tärkeän äännelain, joka
indoeurooppalaisessa tutkimuksessa on käänteentekevä (n. s.
palataalilain), mutta estyi juuri äskenmainittujen
esitelmien johdosta sen julkaisemisesta, ennen
kuin se toisen kautta tuli esille. Sen sijaan hän
julkaisi muutamia huomattavia kirjoituksia
romaanilaisella alalla („L’i parasite et les
con-sonnes mouillées en fran^ais", 1875; „E+» en
franeais", 1876).
Suurimman kuuluisuutensa T. kuitenkin
saavutti keksimällä ajanlaskumme 8:nnelta vuosis.
olevien muinaisturkkilaisten kirjoitusten
selityksen. Näistä kirjoituksista ei ollut mitään
tunnettua. ei edes mitä kieltä ne olivat, kunnes T.
nerokkaalla vertailumetodilla 1893 löysi avaimen
näiden kirjoitusten lukemiseen avaten siten uuden
lehden ihmiskunnan historian tuntemiselle.
Ensimäisen tiedon keksinnöstään T. antoi Tanskan
tiedeseuralle (..Déehiffrement des inscriptions de
1’Orkhon et de 1’Iénisséi Note préliminaire").
Vith. Thomsen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
