Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thomson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1007
Thomson—Thorild
1508
säteiden kaartumista magneettisessa kentässä hän
osasi laskea niissä lentävien, negatiivisella
sähköllä varattujen hiukkasten massan. Tulokset
johtivat hänet käsittämään uudella tavalla aineen
luonnetta. T. sai fysiikan Nobel palkinnon 1906.
Teoksia: „Kecent researehes in eleetricity and
magnetism" (1893), ,,Elements of the
mathema-iical theory of eleetricity and magnetism"
(3:s pain. 1904), „Electricity and matter" (1904).
,,Tlie corpuscular theory of matter" (1907),
„Con-duction of electricity trough gases" ,(1903).
V. 8.-n.
Thomson ftomsn], Sir Charles W y v i 11 e
(1830 82), engl. luonnontutkija, tuli 1851 kasvit,
professoriksi Aberdeeniin, 1853 luonnonhistorian
professoriksi Corkiin, 1854 Belfastiin, 1868 Dub
liniin ja 1870 Edinburghiin. Vv. 1868 ja 1869
T. yhdessä W. B. Carpenterin (ks. t.) kanssa
suoritti „Lightning" ja ,,Porcupine" laivoilla
6yvänmerentutkimuksia Isoa-Britanniaa
ympäröivissä merissä ja Espanjan rannikolla. Nämä
tutkimukset totesivat m. m. lopullisesti meren
syvyyksissä vallitsevan rikkaan elämän, ja
niiden runsaat tulokset antoivat aiheen kuuluisaan
Challenger-retkikuntaan (1872-76), jonka
tieteellisenä johtajana toimi juuri T.
Syviinmeren-tutkimuksistaan T. julkaisi teokset „The depths
of the sea" (1873) ja „The voyage of Challenger
in the Atlantic" (1877, 2 os.) y. m.
(1. V-s.)
Thomson, William ks. Kelvin.
Thor ks. Tor.
Thora 1. t o o r a ks. P e n t a t e u k k i.
Thoraeostraca ks. Kilpiäyriäiset.
Thorax [-Ö-] (kreik.), rinta, ks. t.
Thorbecke [-bekke], Jan Rudolf
(1798-1872). holl. valtiomies, opiskeli lakitiedettä ja
filosofiaa, tuli 1825 valtiotieteiden professoriksi
Gentiin. valittiin 1840 eduskuntaan ja puuhasi,
myös kirjallisesti, valtiosäännön muutosta
vapaamieliseen suuntaan; 1848 eräs tätä tarkoitusta
varten asetettu toimikunta hyväksyi hänen
tekemänsä muutosehdotuksen. Vv. 1849-53 T.
johtavana sekä sisäasiain ministerinä vaikutti
perustuslain toimeenpanemiseksi. Uudestaan hän oli
johtavana ministerinä 1862-66, jolloin m. m.
opetuslaitos uudistettiin, sekä 1871-72. Jyrkällä
johdonmukaisella esiintymisellään T. loukkasi
sekä kuningasta että useita vapaamielisiäkin;
hänen ansioitaan tunnustettiin vasta hänen
kuoltuaan. T:n kirjeitä ja puheita v. m. on julkaistu.
G. R.
Thoreau [Porou], Henry David (1817-62),
amer. kirjailija. T. oli omituinen erakkoluonne,
joka eleli etupäässä metsissä luonnon parissa,
tarkaten sen elämää. Hän on kirjoittanut joukon
runoja sekä suorasanaisia kuvauksia, joissa
ilmenee yksityiskohtainen luonnontuntemus. T:n
teoksista, joista useimmat ilmestyivät vasta hänen
kuoltuaan, mainittakoon: „Walden, or life in the
woods" (1854); ..Excursions in fields and forest"
(1863); „The main woods" (1864); „Cape Cod"
(1865); ,,A Yankee in Canada" (1866);
..Summer" (1884); ,,Winter" (1887); ..Autumn" (1892).
T:n kootut teokset ilmestyivät 1894-95 (11 nid.)
ja 1907 (12 nid.). [Channing. ,.T., the poet
natu-ralist" (1873); Sanborn, ..Life of T." (1882).]
(E. W-s.)
Thoresen [-Ö-], Magdalena (1819-1903).
tansk.-norj. kirjailijatar, synt. Kr ag h. Sai
koulukasvatuksensa Kööpenhaminassa ja tuli
1842 kotiopettajattareksi Norjaan Ilcrön
pappilaan Sondmoreen, rovasti Thoresenin luo, jonka
kanssa joutui vuotta myöhemmin naimisiin.
Maa ja kansa vaikuttivat voimakkaasti nuoreen
mieleen ja tekivät T:stä kirjailijattaren, kuten
hän itse on tunnustanut. Lisäksi tuli hienosti
sivistyneen puolison vaikutus sekä ne
syvälliset herätteet, joita antoi seurustelu sellaisten
miesten kanssa kuin Bjornson ja Ibsen
Bergenissä, jonne perhe pian muutti. 1850-luvulla T.
kirjoitti joukon pieniä näytelmiä, jotka
esitettiin Bergenin teatterissa, mutta jäivät
painamatta. Ensimäiset painetut tuotteet olivat
pieniä kertoelmia, jotka ilmestyivät anonymisesti
eri lehdissä. V. 1861 T. muutti Kööpenhaminaan
(kadotettuaan jo 1858 puolisonsa) ja 1863 hän
julkaisi kokoelman oivallisia
talonpoikaisker-toelmia nimellä „Fortællinger"; seur. v.
ilmestyi „Signes historie", joka vakiinnutti hänen
kirjaili jamaineensa. Sitä seurasivat „Solen
i Siljedalen" (1868), ..Billëder fra vestkysten af
Norge" (1872) ja „Nyere fortællinger"’ (1873),
joissa kaikissa vallitsee omituisen synkkä sävy.
Tällä välin T. oli viettänyt jälleen muutamia
vuosia Norjassa, asuen ICristiaaniassa (1866-70).
V:sta 1876 hän vietti 3 vuotta Ziirichissä ja
yhden talven Italiassa. Loppuikänsä hän asui
Kööpenhaminassa. Hänen runsaasta
tuotannostaan mainittakoon vielä novellikokoelma
„Livs-billeder" (1877), laaja kertomus Bergenin
historiasta „Herluf Nordal" (1879),
matkavaikutel-mista syntyneet ,,Billeder fra midnatssolens land"
(2 nid.", 1884-86), kertomuskokoelmat ..Mindre
fortællinger" (1891), „Elvedrag og andre
fortællinger" (1893), „Livsluft" (1895), „Uden om
afgrunden" (1897), „Skæbner og viljer" (1899).
Lisäksi vielä kokoelma „Digte" (1887) sekä
muutamia näytelmiä: „Et rigt parti" (1870), ,.Inden
doré" (1877), ..Kristofer Valkendorf og
Hansea-terne" (1878), „En opgaaende soi" (1881), ..En
udflytning" (1897), jotka ovat dramaattisesti
heikkoja, mutta osoittavat taitavaa
luonteenkuvausta ja hienoa sielullisten ilmiöiden
ymmärtämystä. Kertomukset ovat T:n varsinainen ala,
ja niissä hän onnistuu varsinkin Norjan
suurenmoisen luonnon ja sen kansan elämän kuvaajana.
— T.n teoksia ilmestyi saksaksi „Gesammelte
Erzählungen" (1878-92. 5 nid.). Suomeksi on
julkaistu kokoelma kertomuksia (1883). [Hänen
elämäkertansa ovat kirjoittaneet Jakobe (1895),
Clara Tschudi („Silhouetten", 1898) ja Clara
Bergsøe (1904) ; ks. myös Halvorsen. Norsk
for-fatterlexicon, V, 713-23).] E. Vt-s.
Thorild [iö-J, Thomas (1759-1808). ruots.
kirjailija, oik. Thorén. Opiskeltuaan
muutamia vuosia Lundissa T. muutti 1781 Tukholmaan.
Sam. v. hän kilpaili „Utile dulci" seurassa
runoelmalla „Passionerna". voittamatta kuitenkaan
palkintoa. Arvostelijat moittivat varsinkin
loppu-soinnutonta runomittaa, ja tätä ahdasmielistä
käsityskantaa vastaan T. nousi poleemiseen
taisteluun. Kellgren riitatoverinaan. Vv. 1787-88 T.
oleskeli Upsalassa ja matkusti sitten joksikin
aikaa Englantiin. Täällä hän koetti
kirjoituksissaan julistaa maailmaa parantavia aatteitaan,
herättämättä kuitenkaan vastakaikua. Palattuaan
kotimaahan T. heittäytyi uudelleen vanhaan kir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
