Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thoriumi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1509
Thoriumi—Thorshavn
1510
jalliseen kiistaan Kellgrenin (ja myös Lcopoldin)
kanssa, niinen huomattavin
hyökkäyskirjoituk-sensa ja samalla hänen tärkein proosatuotteensa
oli ..Kritik öfver kritiker. mcd utkast tili en
lag-stiftning i snillets viirld" (1791). Se on nerokas
teos. täynnä uusia, rohkeita ja syvämietteisiä
totuuksia, kirjoitettu loistavalla tyylillä.
Polemiikki jatkui, kunnes T. erään herttua Kaarlelle
omistetun, muka valtiollisia harhaoppeja
sisältävän ..Arligheten" nimisen kirjoituksen johdosta
karkoitettiin 4 v:ksi maanpakoon. Hän asettui
asumaan Saksaan, saaden pian kirjastonhoitajan
’a professorin paikan Greifswaldissa, missä hän
kuoli. Loppuikänsä hän omisti etupäässä
filosofisille tutkimuksille, kirjoittaen tältä alalta
muutamia teoksia. Runoilijana T. on verraten vähän
huomattava, lliinen päämerkityksensä on
ajattelijana, arvostelijana ja proosatyylikkona.
Hehkuvalla innolla ja uhmaavalla rohkeudella hän
taisteli vanhoja käsityskantoja vastaan vaatien
tunteen ja luonnon oikeutta kaikilla aloilla.
Hänen aatteensa olivat kuitenkin monesti
yksipuolisia, ja hänen yleviä tarkoitusperiään
häiritsi usein hänen naivi käsityksensä omasta
suuruudestaan. T:n teokset julk. Geijer (4 nid..
1820-351 ja Hanselli (2 nid 1873-81). [Geijer,
. T." (1820); Atterbom, ..Svenska siare och
skal-der" IV-V; Lénström, „T:s ästhetiska åsikter"
118371; Fàhræus. „T." (1888); „Till T:s minne"
H9081: Karitz. ..Tankelinier hos T." (1913) ;
Nilsson. .I." (1915’,.] (E. W-s.j.
Thoriumi ks. Toriumi.
Thorn (puol. Torun), lujasti linnoitettu
kaupunki Saksassa, Länsi-Preussin eteläosassa lähellä
Puolan rajaa Marienwerderin hallitusalueessa.
Veikselin oik. rannalla ratojen risteyksessä;
46.227 as. (1910), evankelisia ja katolisia sekä
joku määrä juutalaisia. — Vanhain, Saksalaisen
ritarikunnan aikaisten kehämuurien jätteet, vanha
linna (1260). raatihuone (1300-1500-luvuilta).
kymmenkunta kirkkoa (joista 3 1200-1300-luvuilta).
synagoga, T:ssa 1473 syntyneen Kopernikuksen,
keisari Vilhelm I:n ja pormestari Rösnerin
muistopatsaat, pari sotilasmuistomerkkiii y. m.
N. 1,000 m pitkä rautainen rautatiesilta vie
Veikselin yli. Lukio, reaalilukio, kolme seminaaria,
teatteri, musiikkikonservatori. Harjoitetaan
huomattavaa rauta-, kone-, juomatavara-, tupakka-,
saippua-, saha-, mylly- y. m. teollisuutta, vilja-,
puutavara-, siirtomaantavara-, karja-, kivihiili
-v. m. kauppaa sekä vilkasta jokiliikennettä.
Sähköraitiotie. — T:n perusti 1231 Saksalaisen
ritarikunnan maamestari Hermann Balk
ritarikunnan etuvartioksi preussilaisten maahan; seur.
v. T. sai kaupunginoikeudet. liittyi 1300-luvulla
hansaan saavuttaen kauppapaikkana suuren
merkityksen. V. 1411 tehtiin T:n ensimäinen
rauha Saksalaisen ritarikunnan (suurmestarina
Heinrich von Plauen) ia Puolan välillä, jossa
ritarikunta säilytti alueensa melkein koskemattomana
suorittaen vain suuria rahallisia korvauksia. T:n
toisessa rauhassa 1466 ritarikunnan maa
menetti itsenäisyytensä jakautuen samalla
kahteen osaan; Länsi-Preussi joutui kokonaan
Puolalle. Itä-Preussi jäi puolalaisena lääninä
ritarikunnalle. V. 1521 suurmestari Albrekt
Brandenburgilainen Tissa teki aselevon Puolan kanssa.
V. 1557 T. otti vastaan uskonpuhdistuksen, 1645
Puolan kuningas Vladislaus IV pani toimeen kes-
kustelut katolisten ja dissidenttien välillä
(Col-loquium charitativum) saamatta sovintoa aikaan.
V. 1724 Puolan hallitus rangaistakseen
protestantteja (jotka erään uskonnollisista syistä
puhjenneen mellakan yhteydessä olivat hävittäneet
jesuiittaluostarin) mestautti pormestari Rösnerin
ja 9 etevintä porvaria (T:n verilöyly).
Puolan toisessa jaossa 1793 T. joutui Preussille,
liitettiin 1807 Varsovan suurherttuakuntaan, 1815
taas Preussiin. V. 1818 sitä alettiin linnoittaa,
1878 siitä tehtiin ensiluokan linnoitus.
E. E. K.
Tliomton [pöntön], William Thoma
(1813-80), engl. taloustieteilijä; mer.i 1836 1
ä-Tntian kauppaseuran palvelukseen, tuli 1858
yleisten töiden sihteeriksi Intian virastoon;
teoksissaan hän kosketteli pääasiallisesti väestö-,
maanomistus- ja työkysymyksiä:
kirjoitelmissaan „A plea for peasant proprietors" (1848) hän
puolustaa talonpoikaista pientä maanomistusta,
teoksessaan „On labour" (1869) hän puhuu
ammattiyhdistysten puolesta ja osoittaa m. m.
silloin yleisesti hyväksytyn palkka varateorian
vääräksi. J. F.
Thornycroft /pönikrofl], H am o (s.
1850),-engl. kuvanxeistäjä, opiskeli aluksi Lontoossa,
sitten v:sta 1871 Italiassa, jossa varsinkin
Michelangelo häneen vaikutti. Sai 1875
akatemian kultamaalin ryhmäkuvallaan ,.Sotilas
kantaa haavoitettua nuorukaista taistelusta". Hänen
muita teoksiaan ovat Niittäjä (1884), runoilija
Thomas Gray’n muistopatsas ja Coleridgen
rintakuva <1885i. Kylväjä (1886), Gordonin patsas
Trafalgar Squarella (1888) ja Cromwellin patsas
Westminster Abbey’n edessä Lontoossa (1899/.
Sai Pariisin maailmannäyttelyn suuren
palkinnon (Grand prix) 1900 veistoksestaan
Tanssijatar (Ho). F. L.
Thoroddsen, Thorvaldur (s. 1855), isl.
geologi ja maantieteilijä, opiskeli
Kööpenhaminan, Tukholman ja Leipzigin jdiopistoissa, teki
laajoja matkoja Italiassa, Keski- ja
Länsi-Euroo-passa, 1894 Kööpenhaminan yliopiston
kunnia-p-ofessori. Suorittanut järjestelmällisesti
Islannin geol. ja maant, tutkimisen. Julkaissut
„Over-sigt over de islandske vulkaners historie" (1882),
..Vulkaner i det nordöstliga Island" (1888),
..Landfrædissaga Islands" (1892-94), „Is1and,
Gruntlriss der Geographie und Geologie" (1905-06)
v. m. sekä Islannin geol. kartan „Geological map
of Iceland" (1901).
Thorpe [pöp], Ben jamin (1782-1870), engl.
filologi, ensimäinen anglosaksilaisen
kirjallisuuden kriitillinen julkaisija; hänen lukuisista
julkaisuistaan mainittakoon: „Ancient laws and
institutes of England" (1840) ja „King Alfred’s
Orosius" (1853) ; kirjoittanut myöskin ,,Northern
mythology" (1853) ja kääntänyt vanhemman
Eddan englanniksi.
Tborshavn (myös Torshavn), Fär-saarten
ainoa kauppapaikka, saariston pääkaupunki,
Strømøn saaren kaakkoisrannalla; 2,097 as.
(1911). — Vanhankaupungin kadut ovat
mutkikkaat, kapeat, uudenkaupungin leveät,
säännölliset; melkein kaikki rakennukset puusta,
yksikerroksisia. T:ssa asuvat kaikki Fär-saarten
hallintoviranomaiset, siellä kokoontuvat lakikäräjät.
Keskikoulu, seminaari, kansanopisto, sanatori,
amtinsairaala (kolme viimem. vähän matkaa kau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
