Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thorwöst ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1513
van marmorijäljennöstä. joista yksi kumminkin
hävisi Kristiansborgin linnan palossa 1884.
T. on kieltämättä uusklassillisen taidesuunnan
etevin kuvanveistäjä ja hänen maineensa ja
vaikutuksensa oli hallitsevana kautta koko
sivistyneen maailman parin miespolven aikana. Mutta
nykyaika suhtautuu hänenkin töihinsä toisin
kuin hänen oma aikansa, arvostelu on
paljastanut hänen suurten muodollisten ansioidensa
rinnalla myöskin hänen puutteensa. Hänen
veistä-mänsä henkilöt ovat usein enemmän tyyppejä
kuin yksilöitä, sillä heiltä puuttuu sisäisen
elämän ilmehikkyys; hän pani enemmän painoa
ruumiin asentojen plastilliseen kauneuteen kuin
sielullisten liikkeiden ja intohimojen ilmaukseen.
.Jonkinlainen kylmä, tunteeton ja tyyni ylevyys
onkin hänen tyylinsä tunnusmerkillisin
ominaisuus.
|J. M. Thiele. ..Thorvaldsens Liv" (1851-561,
sama. ..T:s Ungdomsliistorie" (1851), sama, „T.
i l?om" 11852) ; E. Piou, „T., sa vie et son oeuvre"
18671; Cl. Wilckens, „Træk av T:s
Kunstner-og omgangsliv" (1874) ; Hammerich, „T. og hans
kunst" lS76i: S. Mtlller, „T.. hans liv og hans
værker" (1893i : J. Lange, „T:s Darstellung des
Mense.hen" (18941; A. Rosenberg, „Thorvaldsen"
1896); kuvateoksia: Thielen
vaskipiirros-kokoelma. 4 os. (1832-34); Holst, „Mnsée [-Thorvaldsen".]-] {+Thor-
valdsen".]+} F. L.
Thorwöst, Peter (k. 1659), suom.
tehtaanomistaja, oli kotoisin Hollannista ja muutti n.
1630 Turkuun, jossa tuli porvariksi.
Annettuansa lainoja kauppias Jakob Wollelle, joka
omisti Antskuun ja Mustion rautatehtaat ja
Oja-mon rautakaivoksen, T. lopulta 1647 tuli
mainittujen teollisuuslaitosten omistajaksi, jolloin päätti
siirtää liikkeensä sopivampaan paikkaan ja 1649
perusti Fiskarin tehtaan (ks. t.). T. on Suomen
teollisuuden enimmin huomattavia edistäjiä
entis-aikana ja johti taidolla ja tarmolla
tehdasliiket-tänsä kuolemaansa asti. K. O.
Thot, myt., muin.-egypt. uskonnossa kuun
jumala, auringon yöllinen edustaja, oli jumalien
kir juri ja taivaallinen tuomari, viisauden, opin ja
kirjoitustaidon herra. T:ia kuvataan tavallisesti
ibis-päiseksi käsissään ruokokynä ja taulu.
Hänen tärkein kulttipaikkansa oli
Keski-Egyptin Smun kaupunki, jolle kreikkalaiset
antoivat nimen Hermopolis, koska T. heistä oli
sama kuin Hermes. Thebassa T:ia palveltiin
Khonsu (..taivaalla kulkeva") nimisenä.
K. T-t.
Thotmes (egypt., = Thot on synnyttänyt),
neljän faaraon nimi, ks. Egypti, palsta 544. —
T. I fkreik. Amensts) k. n.’ 1501 e. Kr. — T. II
kreik. Misaphris) oli edellisen poika. — T. III
1. M e n-k h e p e r-R e (ass. Manakhbiria, kreik.
Misphragmuthosis) (1501-1447 e. Kr.) oli
edellisen veli. — T. IV (kreik. Thutmosin) (1420-11)
oli Amenhotepin (Amenofis II: n) poika ja
naimisissa Mitannin kuninkaan Artataman tyttären
kanssa, joka synnytti pojan. Amenofis III:n.
K. T-t.
Thott ks. Tott.
Thou [tü] 1. Thuanus, Jacques
Auguste de (1553-1617), ransk. valtiomies ja
historiankirjoittaja; tultuaan
parlamenttineuvok-seksi hän sai Henrik TIT:lta suoritettavaksi
tärkeitä valtiollisia tehtäviä. Hänen neuvostaan
1514
Henrik III, vaikka vastenmielisesti, liittyi
Navarran Henrikiin, minkä jälkeen T. matkusti
Saksaan ja Italiaan hankkimaan yhtyneille
kuninkaille rahaa ja sotaväkeä. Henrik III:n
murhan jälkeen T. rupesi Henrik IV:n
palvelukseen; tuli 1594 Pariisin parlamentin
varapresidentiksi ja kuninkaallisen kirjaston
suurmestariksi. Ollen suvaitsevainen ja
vapaamielinen katolilainen hän otti huomattavaa osaa
Nantes’in ediktin valmistamiseen. T:n pääteos on
latinankielinen „IIistoria sui temporis" (1604-20,
täydellisesti Lontoossa 1733), joka valaisee
varsinkin hugenottisotien aikakautta. [Diintzer.,
„J. A. de T:s Leben, Schriften und historische
Kunst".] J. F.
Thoulefn neste [tule’n], kaliumelohopea
jodidin vesiliuos, jonka om.-p. hyvin väkevöitynä
on yli 3. Käytetään vuorilajien
kivennäisainesten erottamiseen toisistaan ja niiden
ominaispainojen määräämiseen. P. E.
Thout ks. Thot.
Thouvenel [tuvne’1]. Édouard (1818-66),
ransk. valtiomies; oli lähettiläänä 1849-50
Ateenassa, 1855-60 Konstantinopolissa toimien tässä
asemassa ollessaan erityisesti Romaanian yhteyden
hyväksi; tuli tammik. 1860 ulkoasiainministeriksi
kannattaen tehokkaasti Italian
yhdistämispyrin-töjä, mutta luopui lokak. 1862, kun Napoleon III
ei enää hyväksynyt hänen käsityskantaansa;
hänen jälkeenjättämien paperiensa pohjalla
julkaistiin sittemmin m. m. „Le secret de
l’empe-reur" (1889), „Nicolas I et Napoléon III" (1891),
..Trois annßes de la question d’Orient" (1897).
J. F.
Thrakia ks. T r a a k i a.
Thrane
ä-J, Marcus Meller (1817-90),
norj. sosialistinen agitaattori ja Norjan [-työväenliikkeen alkuunpanija. Toimittuaan opettajana ja
sanomalehden toimittajana T.
helmikuunvallan-kumouksen vuonna 1848 perusti ensimäisen norj.
työväenyhdistyksen Drammeniin. Hän sai pian
aikaan suuren liikkeen, niin että, jo heinäk. 1850
oli olemassa lähes 300 yhdistystä eri osissa maata
ja niiden äänenkannattajana T:n toimittama
,,Arbejder-foreningernes blad"; kuninkaalle
annettiin adressi, jossa oli 13,000 allekirjoitusta ja
jossa anottiin toimenpiteitä työväenluokan
aseman parantamiseksi; sarn. v. (1850) pidettiin
Kristiaaniassa työväenyhdistysten edustajain
kokous. Pian liike, vastoin T:n tarkoitusta, sai
paikoittain kapinallisen luonteen, ja kun hän ei
voinut sitä hillitä, vetäytyi hän syrjään. Siitä
huolimatta hän muiden liikkeen johtajain mukana
vangittiin 1851 ja tuomittiin neljäksi vuodeksi
linnaan. Vankeudesta päästyään 1858 T. elätti
itseänsä valokuvauksella; muutti 1863
Ameriik-kaan, missä toimi sanomalehtimiehenä ja
luennoitsijana. [Øverland. ..Thraniterbevægelsen".]
J. F.
Thrasybulos
y’bä-J (k. 389 e. Kr.), [-ateenalainen sotapäällikkö, Lykoksen (t. Lykonin)
poika. Toimiessaan päällikkönä Samos-saaren luo
sijoittuneessa Ateenan laivastossa 411 e. Kr.
T. oli n. s. 400:n hallitusta vastustavan
kansanvaltaisen puolueen johtajia, jotka kutsuivat
Alkibiadeen Samokseen. V. 408 e. Kr. T.
saattoi Thrakian rannikon Ateenan valtaan ja
406 e. Kr. hän otti osaa Arginusain
meritaisteluun. Kun 30 tyrannia uhkasi kuolemalla val-
Thorvvöst—Thrasybulos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
