Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thoriumi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1511
Thortveitiitti—Thorvaldsen
1512
puiigin ulkopuolella). Harjoitetaan melkoista
kauppaa ja kalastusta, joita kuitenkin huono,
kaakkoistuulille avoin satama vaikeuttaa.
Thortveitiitti, rombinen harmaanvihreä
mineraali. merkillinen suuresta
scandiuminpitoisuu-destaan [(Sc,Y)sSi207]. Löydetty pegmatiitista
Sätersdalin Tvelaudissa Norjassa. P. E.
Thorvaldsen [Hr], Bertel (1770-1844),
tansk. kuvanveistäjä, syntyi Kööpenhaminassa
19 p. marrask. 1770 köyhän perheen poikana; isä
alkujaan islantilainen, veisti puuhun laivojen
Paavali.
keulakuvia y. iii. koristeita. Poika aloitti taiteel
liset opintonsa 12-vuotiaana taideakatemiassa,
jonka malliluokalla sai opettajikseen
Wiedevvel-tin ja Abildgaardin. Viimemainitun vaikutus
onkin ilmeinen hänen aikaisemmissa teoksissaan.
Opinnot edistyivät niin ripeästi, että hän jo
parinkymmenen vuoden ikäisenä voitti akatemian
kultamitalin ja sai 1797 matkarahan Roomaan.
Kuusi ensimäistä vuotta kului siellä kuitenkin
T:n luomatta juuri mitään valmista, mutta sitä
hartaammin hän käytti aikansa tutustuakseen
tansk. oppineen Zoëgan ja taiteilija Asmus
Carstensin avulla tarkoin niihin antiikkisen ajan
t.aideaarteihin, joita Roomassa oli niin runsaasti
nähtävänä. Näin kasvatti hän kauneustajuansa
ja mielikuvitustansa myöhemmän elämänsä
suuria tehtäviä varten. Niinpä hän olikin
ryhtyessään 1801 muovailemaan ensimäistä
huomattavaa teostansa Jasonia täyskypsä mestari,
vaikkakin vielä köyhä ja tuntematon. Hänen
varansa olivat tyystin lopussa ja hän oli jo
aikeissa palata kotimaahan, kun muuan
englantilainen 1803 tilasi häneltä Jasonin marmoriin
veistettynä. Siitä alkoi hänen onnensa,
tilauksia tuli tulvimalla, niin että kotimatka siirtyi
aina vuoteen 1819. Yksin hän ei enää
ennättänyt saada teoksiaan valmiiksi, lukuisat
apulaiset saivat suorittaa ne hänen saviluonnostensa ja
opastuksensa mukaan, eipä hänellä ollut aina
aikaa edes niitä viimeistellä. Hänen maineensa
levisi maasta toiseen ja pian häntä alettiin pitää
aikansa etevimpänä kuvanveistäjänä. Matkallaan
kotimaahan 1819 hän suunnitteli m. m. Luzerniu
tunnetun, kalliosta hakatun leijonan Ranskan
vallankumouksessa kaatuneiden
sveitsiläiskaarti-laisten muistoksi. Kööpenhaminassa hänet
nimitettiin taideakatemian professoriksi ja asetettiin
erityinen työhuone hänen käytettäväkseen. V. 1820
hän ryhtyi muovailemaan muutamia teoksia
Frue kirkeä varten, jonka koristaminen pian
joutui kokonaan hänen huolekseen. Siirryttyään
sam. v. taas Roomaan hän valmisti siellä
sittemmin ne tunnetut Kristuksen ja apostolien
patsaat sekä myöskin ne korkokuvat, jotka ovat
Krue-kirkestä tehneet yhden Kööpenhaminan
huomattavimpia nähtävyyksiä. V. 1824 hän
muovaili paavi Pius VII:n suuren muistopatsaan,
joka sai paikkansa Pietarin kirkossa Roomassa.
Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Rooman
laideakatemian presidentiksi. Kotimaahan T.
palasi uudelleen vasta 1838, ja kun siellä oli
saatu tietää, että hän testamentissaan oli
määrännyt jälkeenjättämänsä omat teokset sekä
muut runsaat taidekokoelmansa
syntymäkau-pungilleen, alettiin Kööpenhaminassa hommata
erityistä Thorvaldsen-museota. Se valmistuikin
kymmenen vuotta myöhemmin. Keväästä 1841
syksyyn 1842 T. vielä kerran oleskeli Roomassa
valmistamassa lopullista muuttoa Tanskaan ja
viimeistelemässä muutamia keskeneräisiä
teoksia. Hän kuoli Kööpenhaminassa 24 p. maalisk.
1844 ja haudattiin 4 vuotta myöhemmin
töidensä keskelle museonsa pihamaalle.
T:n tuotteliaisuus oli suunnaton; hän ehti
luoda 80 pystykuvaa, 130 rintakuvaa ja 243
korkokuvaa. Monet teokset ovat lisäksi
kooltaan-kin monumenttaalisia. Pystykuvista ovat
tunnetuimpia, paitsi edellämainittua Jasonia. Adonis,
jota T. valmisteli yli 20 vuotta ja johon
Prak-siteleen Satyyri lie paljon vaikuttanut, istuva
Paimenpoika koirineen, Hebe, Venus, hiukan
arkaistinen Toivo, useat Ganymedeen (ks. K
u-va n veistotaide, liitekuva III). Amorin ja
Psyken yksinäiset tai ryhmäkuvat sekä lopuksi
tunnettu yksinkertaisen vaikuttava, siunaava
Kristus. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi monet
muotokuva- ja muistopatsaat, kuten ruhtinatar
Barjatinskin pystykuva, Byronin ja Schillerin
muistopatsaat sekä ruhtinas Poniatowski’n ja
vaaliruhtinas Maksirnilianin ratsaskuvat y. m.
Varsinaisten muotokuvien alalla T. ei luonut
erikoisemmin huomattavia teoksia, ne ovat kyllä
loistavasti suoritettuja, mutta eivät yleensä täytä
luonteistelun eivätkä näköisyydenkään kannalta
korkeimpia vaatimuksia. Sitävastoin T. on
saavuttanut syystä suurta mainetta korkokuvillaan,
niin että italialaiset antoivatkin hänelle nimen
„il patriarca del basrelievo" (korkokuvan
suurmestari). Useimpien aiheet on saatu Kreikan
jumalais- ja sankaritarustosta. monet — kuten
tunnetut Vuodenajat sekä Yö ja Päivä —
ovat myöskin hänen oman mielikuvituksensa
luomia. Suurista korkokuvafriiseistä on kuuluisin
Aleksanteri Suuren tulo Babyloniin, jolla 1811
oli aikomus koristaa Kvirinaali Napoleonin
saapuessa Roomaan. T. valmisti tämän 35 m
pitkän henkilörikkaan ja tyylikkään sarjan savesta
kolmessa kuukaudessa. Kun Napoleonin
matkasta ei tullutkaan mitään, jäi alkuperäinen
ajatus toteuttamatta, mutta myöhemmin
valmistettiin friisistä kolmekin hiukan toisistaan eroa-
Thorvaldsen
(oma kuva).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
