Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1545
Tie
1542
käytännöllisemmäksi kuin ainoastaan keväisin ja
syksyisin tapahtuvat korjaukset. [Curt Merckel,
..Die" Ingenieurtechnik in Alterthum" (1899);
E. G. Palmén, ..Kulkulaitokset" (Suomen
kartasto) ; Lontoon kansainv. tiekongressin
asiakirjat (1913).] K. S:n.
Tie on joko yleinen tai yksityinen.
V. 1883 teiden ja siltain tekemisestä ja
kunnossapitämisestä annetun keis. asetuksen mukaan ovat
yleisiä teitä: 1) maantie, joksi sanotaan
semmoista tietä, joka välittää yleistä kulkuyhteyttä
kaupunkien ja kauppaloiden välillä taikka
johtaa tämmöisestä tiestä kirkolle, niin myös
muihin semmoisiin paikkoihin, joissa tien katsotaan
olevau kulkuyhdistyksen ja tavarakuljetuksen
tähden yleisesti hyödyllinen ja tarpeen; 2)
kylätie (1. paikallistie), jommoisiksi luetaan
kaikki muut kunnossapidettäväksi
asianomaisessa järjestyksessä määrätyt vähemmät tiet.
Yleistä tarvetta varten voi myöskin olla
kunnossapidettäviä ratsasteitä. Yksityisiä teitä ovat
sellaiset tiet. jotka yksityiset ovat omaa
tarvettaan varten tehneet ja joita ei ole määrätty
kunnossa pidettäväksi. Tällaisia teitä ovat esim.
mautilojen taloustiet.
Kun uusi yleinen tie on tehtävä tahi vanhempi
levennettävä, antaa kuvernööri tav. ensin
maanmittarille määräyksen kartoittaa jä maalle
paaluttaa sopivimman tiensuunnan sekä antaa
lausunnon sen tarpeellisuudesta ja tehdä
kustannus-laskun sen tekemisestä kuin myös, jos
kysymyksessä on kylätie, ehdottaa, mitkä tilat ja missä
suhteessa kunkin olisi otettava osaa tientekoon
ja vastaiseen kunnossapitoon, jonka jälkeen
kuvernööri kuulustaa kuntakokousta ja
tutkituttaa kihlakunnanoikeudessa tien tarpeellisuuden
sekä antoa sitten päätöksen asiassa. Lupa
maantien muuttamiseen sen entisestä ja oikeasta
paikasta on niinikään haettava kuvernööriltä, joka
tav. ensin antaa maanmittarin tutkia, käykö
muuttaminen haitatta päinsä sekä kuulustaa
kuntakokousta, ennenkuin päättää asian. Samoin
menetellään kylätien siirtämiseen nähden, elleivät
kaikki tien kunnossapitoon osalliset ole asiasta
yksimielisiä eikä voimassaolevaa maanjakoa sen
kautta muuteta.
.Maantien ja kylätien vähin leveys on edellä
mainittu. Missä jo on muun levyinen tie, saa se olla
sinänsä, kunnes siitä toisin määrätään. —
Taloustiet suunnitellaan tav. maanjaossa (ks. t.)
ja niitä varten jätetään maata päältäpäin
jakamattomasta maasta niin leveältä kuin
kyläteistä on sanottu, elleivät, asianosaiset toisin sovi.
— Maanomistaja tahi -haltia on velvollinen
antamaan maata yleistä tietä varten sellaista
korvausta vastaan kuin laissa kiinteän omaisuuden
pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen on
säädetty; ollen tämä korvaus kruunun maksettava,
kun tie on maantienä pidettävä. — Maantien
molemmille puolille on, missä tarve niin vaatii,
kaivettava oja ja varustettava tarpeellisella
viemärillä. Pensaat, jotka eivät ole kaunistukseksi
istutettuja tai erikoiseen hoitoon otettuja ja
kasvamaan jätettyjä, ovat kummaltakin puolen
maantietä hakattavat pois 1,« m:n leveydeltä
ejan ulkoreunasta ja, missä ei ole ojaa, 3,« m
leveältä. Kylätien varrella on maanomistajalla
oikeus pitää kaikenlaista metsää tienojan vieressä
kasvamassa. Yleisen tien tekemiseen ja voimassa-
pitoon on lupa ottaa tientekoainetta metsästä ja
takamaasta, missä semmoista on lähinnä ja
tien-katselmusta toimittava kruununpalveli ja sekä
kaksi kihlakunnanoikeuden edessä
tientekolahko-laisten valitsemaa uskottua miestä lähemmin
määräävät. Jos metsässä ja takamaalla ei ole
tienteko-ainetta. on tientekolahko velvollinen sopivasta
maasta sisätiluksilta tai hakamaista
pakkolunastamaan tarpeellisen alan tätä tarkoitusta varten.
— Kaikki maantiet, joiden varrella on
kyytilai-toksia. ovat mitattavat ja jokainen kilometri
merkittävä pylväällä. Läänien, kihlakuntien ja
pitäjien rajoille on maantien viereen asetettava
raja-pylväät ja varustettava tarpeellisella
kirjoituksella. Kyytilaitosten kohdalle on myöskin
pantava pylväät, joissa on kyytilaitosten nimet. Missä
maantie jakaantuu kahdelle tai useammalle
haaralle, siihen on asetettava tienviitta, joka
osoittaa mihin tie viepi.
Jokainen, joka maalla omistaa tahi viljelee
manttaaliin pantua maata sekä verollepantujen
torppain ja ulkopalstain, ruukkien, tehdasten,
sahojen, myllyjen), joissa maksua vastaan
jauhatetaan), oluttehdasten ja paloviinanpolttimojen
haltiat, niin myös kruunu puistojensa
(kruununpuistojen) edestä ovat velvolliset ottamaan osaa
yleisten teiden ja niillä tarpeellisten siltojen
tekemiseen ja kunnossapitoon. Jokainen
käräjä-kunta on eri tientekolahko, joka on
velvollinen tekemään ja kunnossapitämään tiet ja
sillat piirissään; kuitenkin on käräjäkunnan
kunnilla lupa, jos he yhteisesti niin suostuvat,
jakaa keskenään tientekorasitus. Jos jossakin
tientekolahkossa on kalliimpi silta (ks. t.) ja
sen kunnossapitäminen katsotaan tulevan ylen
raskauttavaksi, voi kuvernööri tientekolahkon
anomuksesta velvoittaa lähimmän tientekolahkon,
kihlakunnan tai koko läänin ottamaan osaa
pääasiassa hyödyn mukaisessa suhteessa semmoisen
sillan ylläpitoon. Kullakin tientekolahkolla on
valta antaa tien- ja sillantekovelvollisuus joko
kokonaan taikka joksikin osaksi urakkamiehen
haltuun taikkapa muulla soveliaalla tavalla sen
täyttämistä järjestellä; kuitenkin on päätös siitä
alistettava kuvernöörin tutkittavaksi ja
ratkaistavaksi. Tientekolahko, joka on velvollinen
laittamaan ja voimassapitämään lossia 1. lauttaa
(ks. t.) jonkin veden ylitse, saa määrätä, miten
siitä annetut määräykset ovat täytettävät.
Samanlainen oikeus on tientekolahkolla myöskin 1 a u
t-t a r a h a n määrän suhteen, josta tehty päätös
kuitenkin on jätettävä kuvernöörin tutkittavaksi.
Taksan, jonka mukaan lauttarahaa saa ottaa,
antaa kuvernööri ja sen pitää olla lauttapaikalla
julkinaulattuna. Jos vesistö, jonka ylikulkua
varten lautta on laitettava ja kunnossapidettävä, on
eri tientekolahkojen rajalla, on näiden sovittava
keskenään lautan pitämisen tavasta ja
kustannuksista. Senaatin talousosasto voi hakemuksesta
antaa luvan myöskin siltarahan
kantamiseen sellaisilla silloilla, jotka ovat tulleet
maksamaan yli 10,000 mk., ja tierahan ottamiseen,
kun tie rakennustavan vuoksi on tullut kalliiksi
(viertotie). — Kunkin tientekolahkon piirissä
jaetaan maantiet ja sillat tekemistä ja
kunnossapitoa varten määrätyssä järjestyksessä kaikkien
tientekovelvollisten maanomistajien ja -haltiain
kesken, jotavastoin ruukit, tehtaat, sahat,
invllyt, oluttehtaat ja paloviinanpolttimot otta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
