Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1543
Tie
1614
Kuopion-Pulkkilan Oulun sekä Jyväskylän-Kara
tulan Kokkolan tiet; lisäksi oli rakennettu
lounaasta koilliseen kulkeva tie Tampereen
seuduilta Kuopioon sekä vielä useita pienempiä
yhdys- ja paikallisteitä, joten koko lisäys tekee
suunnilleen 6,000 km. 19: unen vuosis. alussa on
siis arvioitu S :ssa olleen teitä n. 10,000 km. Tähän
lukuun eivät sisälly varsinaiset kyläutiet, joista
ci ole luotettavia tietoja. Maantieverkkomme
nopea tihentyminen alkaa vasta t9:nnellä vuo- j
ai». V. 1910 laskettiin maassa olleen 27,300 km
maanteitä ja 16,560 km kyläteitä. —
Luonteenomaisia Suomelle ovat sen lukuisat talvitiet,
jotka ovat korvanneet ja vielä nytkin
korvaavat kärryteiden puutetta tai johtavat oikoteitä
järvien yli. Viertoteitä ei ole maassamme
kaupunkien ulkopuolella kuin muutamia kilometrejä.
Teiden hallinto. Nykyaikaisissa
sivistysmaissa on teiden hallinnon järjestely eri maissa
vallitsevista yhteiskuntajärjestyksestä ja
historiallisista oloista riippuvainen. Yleensä pyritään
laajentamaan maautienteko-piirejä, jotta
yhteiseen laskuun tapahtuva kunnossapito tulisi
järki-peräisemmäksi. Uranaukaisijana tieliallinnollisessa
suhteessa on ollut Ranska, jossa 1)
kansallis- 1. päätiet ovat valtion kunnossapidettävät,
2) maakuntatiet maakuntien (departementtien)
rustama keskuslaitos (Road board) antaa neuvoja
ja apua teiden tekemisessä ja parantamisessa.
Yhdysvaltojen eri valtiot hoitavat
tieasiansa jokainen itsenäisesti. Jos valtio on
antanut avustusta, pidättää se itselleen tav. myös
tarkastusoikeuden, vaikka työ suoritetaankin
kreivi-tai piirikunnan välityksellä. — Yleensä
annetaan yllämainituissa maissa teiden rakentamis-
Pehmeässä maassa.
Poikkiprofiili maantierakennuksella.
hoidettavat ja kustannettavat, 3) useille kunnille
yhteiset, suurliikkeiset tiet ovat joko valtion tai
maakunnan tarkastuksen alaiset, sekä 4)
kunnantiet kuntien ylläpidettävät. Kunnanteiden ja
useille kunnille yhteisten teiden korjaamiseksi
valtio on viime aikoina antanut vuosittain 10
milj. frangia. Valtion kustantamien ja
avustamien teiden valvonta kuuluu silta- ja tiekunnan
fPonts et chaussées) keskushallitukselle ja sen
alaisille yli-insinööreille, ali-insinööreille,
rakennusmestareille ja tienvartioille. Useassa muussa
maassa on ylempänä selosteltu
keskitysjärjes-telmä teiden suhteen toimeenpantu, esim.
Itävalta-Unkarissa, Italiassa, Belgiassa, Norjassa ja
etenkin Bulgaariassa. Tiet ovat tav. ryhmitetyt
kolmeen luokkaan: valtatiet, maakunta- 1.
piiri-kuntatiet ja kunnantiet. Saksassa ei ole
keskitettyä tiehallintoa, vaan monin paikoin
piirikunnat hoitavat insinööriensä avulla sekä
valta-että piirikunnan teitä. Baierissa ja jossakin
muussa valtiossa valtio on kumminkin ottanut
päätiet huostaansa. Englannissa pääteiden
hoito kuuluu kreivikunnille ja muiden teiden
piirikunnille, jota paitsi valtion teitä varten pe-
Kiemuroihin pantu maantie Kaunispään tunturin yli
Sodankylän-Inarin tiellä.
ja korjaustyöt urakalle ja kunnossapitoa varten
on useimmissa tapauksissa olemassa vakinaisia
tienvartioita, jotka ovat oikeutetut saamaan
itselleen ja perheilleen eläkettä. — Suomessa
ovat yleisten teiden rakentamista ja
kunnossapitoa yhä suorittamassa pienet
tientekovelvollie-ten piirit sekä uusia teitä suunnittelemassa
maanmittarit. Vuotuista valtionapua teiden
rakentamiseen ja korjaamiseen on viimeaikoina
maksettu vähän yli 200,000 mk., jota paitsi valtio
viime 25 v:n aikana on Pohjois-Suomeen
rakentanut n. 800 km maanteitä, johon työhön on
käytetty n. 3 l/s mil j. mk.
Tierakennus. Rakenteen puolesta on
olemassa kahta lajia teitä, sorateitä ja
viertoteitä. joista viimemainituista (niihin luettuina
tervatiet) ks. Viertotie. — Soratien
ei tule olla jyrkempi kuin tieteknilliset seikat ja
taloudelliset olot myöntävät. Entisten polkujen
jälkiä seuranneita maanteitä on sen takia mäen
laen alentamisella, mäkien kiertämisellä tai
käyttämällä kiemuroita alettu tehdä
helpponousuisem-ntiksi. Pohjois-Suomessa on valtion rakentamien
teiden korkein nousu 1: 15; Ruotsissa niiden
teiden, joiden rakentamiselle on annettu
valtionapua, 1: 20. Laissa on meillä teiden leveydeksi
ojien välillä määrätty, maanteiden 8-12
kyynärää (4.8-7,j m) ja kyläteiden vähintään 6
kyynärää’ (3.e mi. Soratietä rakentaessa poistetaan
ensin kannot ja kivet, maanpinta tasoitetaan
ja ojamaasta muodostetaan tienpohja, joka
keskeltä on 10-15 em korkeampi kuin
syrjiltä. Jos ojasta nostettu maa on
suomul-taa tai hienoa hietaa, luodaan sen päälle
10-20 cm paksu kerros savea tai savensekaista
maata. Sittenkuin tienpohja on saanut asettua,
levitetään pinnalle 5 cm paksuudelle karkeata
soraa. Monessa paikassa, esim. Ruotsissa,
käytetään sorateiden tekemisessä ja korjaamisessa
auroja, tiehöyliä, tieharavia, jyriä tienpohjan ja
soran jyräämistä varten y. m. tientekokoneita.
Kunnossapitoa on alettu suorittaa pitkin vuotta
tievartijain avulla n. s. tutkimisjärjestelmän
mukaan, joka on näyttäytynyt huokeammaksi ja
Kovassa kangasmaassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
