Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiede - Tiedeakatemia, ks. Akatemia, Suomalainen tiedeakatemia - Tiedekunta - Tiedeseuroa, ks. Suomen tiedeseura - Tiedge, Christoph August - Tiedoitseminen l. teidostaminen - Tiedonantoliikenne l. tietoliikenne - Tiedonantotoimisto, ks. Luottotietotoimisto - Tiedottomuus - Tiedustelutoimi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Tiedeakatemia—Tiedustelutoimi
1550
mänsä (ks. D e d u s e e r a t a). II. Reaali-t:t,
jotka tutkivat tosiasioita, olemassaolevia esineitä.
Näiden täytyy menetellä pääasiassa
kokemusperäisesti. Ne jakaantuvat edelleen kahteen
pää-huaraan. 1) Luonnon-t:t, jotka tutkivat
aineellisia esineitä. 2) Henki-t:t eli humanistiset t:t,
jotka tutkivat inhimillistä sielunelämää (sielu-t.
eri liaaroineen) sekä ihmisten sielullisella
toiminnallaan muodostamia tuotteita ja laitoksia
(kult-tuuri-t:t 1. historialliset t:t). — Saattaa
kuitenkin panna kysymykseualaiseksi, voidaanko näin
jaettaessa asianmukaisesti sijoittaa järjestelmään
esim. siveysoppia ja oikeus-t:tä (ks. n.), jotka
ainakin osittain koettavat esittää
»normatiivisia", käskeviä ohjeita eivätkä sentähden aivan
luontevasti alistu yllä esitetyllä tavalla
määriteltyjen „henki-t:den" joukkoon. — Muutamat
loogikot katsovat oikeammaksi asettaa
luonnon-t:den vastakohdaksi, reaali-t:den toiseksi
pääryhmäksi vain kulttuuri- 1. historialliset t:t,
jotka heidän mielestään metodinsa ja tieteellisen
loppumääränsä puolesta eroavat luonnon-t :istä;
viimemainitut pyrkivät keksimään yleisiä
lakeja, jotavastoin kulttuuri-t:t (ks. t.) eivät
muka ollenkaan tavoittele sitä. Tällöin joutuu
kuitenkin sielu-t. luonnottomaan asemaan; se on
joko liiettävä luonnon-t.:siin tahi asetettava
väliasemaan reaali-t:den kahden pääryhmän välille;
samanlaiseen väliasemaan joutuvat sitäpaitsi
silloin ainakin muutamat muut humanistiset
t:n-haarat, esim. kieli-t. ja yhteiskunta-t., jotka
myöskin eittämättä etsivät yleisiä lakeja.
Sopivampi on sentähden ensiksimainittu jako. —
Vielä on periaatteellisesti asetettava kaikkien
edellämainittujen erityis-t:den vastakohdaksi
filosofia eli vleis-t., joka koettaa muodostaa
erityis-t:den tuloksien pohjalla yhtenäisen
kokonaisjärjestelmän ja maailmankatsomuksen.
Tämän mukaisesti t:den järjestelmän yleisimmät
jaotukset tulisivat oikeimmiten olemaan:
A. Erityistieteet.
I. Muodolliset tieteet.
II. Reaalitieteet.
1. Luonnontieteet.
2. Henkitieteet 1. humanistiset tieteet.
B. Yleistiede 1. filosofia.
Kirjallisista teoksista, jotka yhtenäisen
suunnitelman mukaan esittävät t:den koko piiriä,
ks. Ensyklopedia. [Vannérus,
„Vetenskaps-systematik" (1907); Flint, »Philosophy as scientia
seientiaruin etc." (1904; sisältää seikkaperäisen
tieteiden luokittelujen historian) ; Wundt,
„Ein-leitung in die Philosophie" sekä »Philosophische
Studien" V.] A. Gr.
Tiedeakatemia ks. Akatemia,
Suomalainen tiedeakatemia.
Tiedekunta. Niiden tieteiden mukaan, joissa
opetusta yliopistoissa annetaan, jakautuvat sen
opettajat ja nuoriso t:iin, tavallisesti neljään
i meidänkin yliopistossamme jumaluusopilliseen,
lainopilliseen, lääkeopilliseen ja filosofiseen),
joskus useampaankin. Ahtaammassa
merkityksessä t. käsitetään siksi opettajakollegiksi, joka
edustaa t:aan kuuluvaa opetusalaa, ja siksi
viranomaiseksi, joka (ottaen osaa yliopiston
hallitukseen ja hoitoon) käsittelee siihen
kohdistuvia asioita, ks. Yliopisto.
Tiedeseura ks. Suomen tiedeseura.
Tiedge [tid-J, Christoph August (1752-
1841), saks. runoilija. Suoritettuaan
koulunkäyntinsä Magdehurgissa T. opiskeli lakitiedettä
Hallen yliopistossa, toimi jonkun aikaa
kotiopettajana ja muutfettuaan Halberstadtiiu tuli
kasvattajaksi ja yksityiskirjuriksi tuomioherra
v. Stedernin perheeseen (vv. 1792-99). Siirtyi
sitten asumaan Berliiniin ja Dresdeniin;
matkusteli useina vuosina kreivitär Elisa v. d. Rechen
seuralaisena Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa,
Asettui 1819 pysyväisesti Dresdeniin asumaan,
jossa hän ystävättärensä kuoltua tämän
lahjoittamilla testamenttivaroilla vietti loppuikänsä
huoletonta elämää. T. on kirjoittanut joukon
lyyrillisiä runoja, muutamia elegioja (esim. „Das Echo
oder Alexis und Ida", „Ännchen und Robert
oder der singende Baum") sekä
ratsionalisti-sen opetusrunoelman „Urania", joka
Kantin filosyfian henkeen käsittelee uskoa
sielun kuolemattomuuteen. Tämä aikoinaan
kuuluisa runoelma on nykymaailmalle kaikkea
nauti ttavuutta vailla. — T:n muistoksi
perustettiin Dresdenissä 1841 „Tiedge-Stiftung", jonka
varoilla palkitaan tuotteita kirjallisuuden,
musiikin ja kuvaamataiteiden aloilta sekä
avustetaan puutteenalaisia kirjailijoita ja taiteilijoita
tai heidän jälkeenjääneitä omaisiaan. — T:n
kootut teokset julkaisi Eberhardt (1823-29, 8 nid.;
4:s pain. 1841, 10 nid.). [Falkenstein, „Ch. A.
Tiedges Leben und poetischer Nachlass" (1841) ;
Eberhardt, »Blicke in Tiedges u. Elisas Leben"
(1844); Kern, „Beiträge zu einer
Charakteris-tik des Dichters T." (1895).] E. W-s.
Tiedoitseminen 1. tiedostaminen (saks.
Erkennen) on se sieluntoiminto, jolla ihminen
saavuttaa tietoa (ks. Sielunkyky, palsta 1206).
Tiedonantoliikenne 1. tietoliikenne,
tietojen perille toimittaminen posti- t.
lennätin-laitoksen välityksellä, ks. Liikenne,
Postilaitos, Sähkölennätinlaitos,
Sähkösanoma.
Tiedonantotoimisto ks.
Luottotietotoi-m i s t o.
Tiedottomuus, tila, jossa ihmisen tajunta on
niin suuresti lamautunut, ettei hän tiedä mistään
mitään. T. saattaa aiheutua monenlaisista
myrkytyksistä, alkoholista, hä’ästä, opiumista, ynnä
monenlaisista nukutusaineista, vrt. Taj u 11
o-m u u s.
Tiedustelutoimi käsittää rauhan aikana
yleisesikunnan toiminnan vieraassa valtiossa,
mikä toiminta’suoritetaan sotilas- ja
meri-ataseojen avulla, jotka kokoavat tietoja maan
sotalaitoksesta ja -varustuksista. Tähän
tarkoitukseen käytetään myös salaisia asiamiehiä ja
vakoilijoita. — Sodan puhjettua alkaa
varsinainen t., jonka tarkoituksena on hankkia
tietoja vihollisen asemasta, voimista ja liikkeistä.
Useita divisiooneja ratsuväkeä lähetetään armeian
edelle ottamaan selkoa sotatilanteesta. Pienehkö
osa ratsuväkeä sitäpaitsi seuraa jalkaväen mukana
suojelemassa sen sivustoja ja tarkkaamassa
viholaisen sivustoja. Tiedot hankitaan upseeripatrullien
välityksellä tai lähettämällä
tiedustelueskadroo-neja. — T:een käytetään myös paljon
polkupyörä-komennuskuntia (myös moottoripolkupyöriä),
ohjattavia ilmalaivoja ja lentokoneita. — Kaikki
tiedonannot on tehtävä nopeasti ja varmasti
joko 1-2 lähetin (ratsumiesten, pyöräilijäin)
tai kirjekyyhkysten, kenttäsähkölennättimen y.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
