Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiedustelutoimi - Tie- ja vesirakennusten ylihallitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Tie- ja vesirakennusten ylihallitus
1552
m. välityksellä. — Venäjän armeiassa on
erikoinen tiedusteluosastolaji, n. s. j ä ä k ä r i k o m e
n-nusk unnat (ohotniki; ratsuväessä:
razved-Isiki). Kustakin jalkaväen rykmentistä valitaan
näihin komennusktintiin 64 miestä (jaetusta
pataljoonasta 32 miestä, eskadroonasta 16 miestä)
joukon kekseliäimmistä ja kestävimmistä
miehistä, joita sitten harjoitetaan erilaisella
urheilulla, metsästyksellä, vaikeakulkuisissa
seuduissa suoritettavilla marsseilla y. m. —
Sotalaivastossa t. suoritetaan nopeilla risteilijöillä ja
torpedoaluksilla sekä myös ilmalaivoilla ja
vesitasoilla. Tiedot lähetetään depesialusten,
optil-listen kaukosignaalien, langattoman
sähkölennät-timen y. m. välityksellä. M. v. H.
Tie- ja vesirakennusten ylihallitus,
keskusvirasto Helsingissä, voi lukea alkuperänsä 20
p:stä helmik. 1816, jolloin käskykirje
kosken-perkaus- ja kanavatoimen
johtokunnan asettamisesta annettiin (asemapaikka
alkuaan Turussa, siirrettiin Helsinkiin 1819).
Johtokuntaan, joka. ollen ilman erityistä
johtosääntöä ja kokoontuen epämääräisinä aikoina,
oli enemmän komitean kuin keskusviraston
luontoinen, kuului puheenjohtaja ja aluksi kolme,
myöhemmin neljä tai viisi jäsentä.
Puheenjohtajana oli, ainakin nimeksi, v:een 1856 asti maan
kenraalikuvernöörit ja jäseniksi määrättiin, paitsi
maanmittauksen ylitirelitööriä ja
insinöörikunnan päällikköä, tav. senaatin jäseniä. V. 1840
koskenperkausjohtokunta muutti nimensä t i
e-ja vesilaitosjohtokunnaksi,
säilyttäen entisen toimintaohjelman, johon kuului
pääasiallisesti jokiperkauksia, järvien
laskemisia sekä veneväylien ja
kanavien rakentamista ja kunnossapitoa.
Johtokunnan toimeenpanevana laitoksena toimi v:sta
1821 sotilaallisesti järjestetty
koskenper-kauskunta, myöhemmin tie- ja
vesikul-ku laitosten insinöörikunta, jonka
päällikkö oli vaikuttavin henkilö johtokunnan
toiminnassa. Johtokuntaan kuului alussa
kapteeni, luutnantti, aliluutnantti, 2 konduktööriä
ja 2 kadettia. Myöhemmin lisättiin vähitellen
henkilökuntaa, niin että 1856 paitsi päällikköä
oli 4 ensimäisen luokan, 4 toisen luokan, 4
kolmannen luokan, 6 neljännen luokan ja 8
viidennen luokan insinööriä, 2 piirustajaa ja 32
rakennusmestaria. — Syysk. 17 p. 1860 annettiin
ohjesäännöt Suomen tie- ja
vesikulkulai-tosten ylihallitukselle sekä sen alle
kuuluville upseereille ja virkamiehille. Siihen
kuului: ylitirehtöörin virka-arvossa oleva
puheenjohtaja, joka samalla oli insinöörikunnan
päällikkö, 3 jäsentä, joista kaksi oli
insinöörikunnan esikuntaupseereja ja yksi jäsen
lainopillisiin ja hallinnollisiin tehtäviin perehtynyt,
asessori sekä sihteeri, kamreeri, kanslisti,
kielenkääntäjä ja 3 piirustajaa. Insinöörien ja
rakennusmestarien luku jäi entiselleen. Ohjesääntöjen
mukaan tuli laitoksen käsitellä: rautateiden,
siltojen y. m. rakentamista ja parantamista;
telakkojen ja satamien ruoppausta ja rakentamista,
sekä jokiperkauksia, järvien laskemista ja
vesi-peräisten maiden kuivaamista koskevia asioita.
Töiden valvomista ja laitosten hoitoa varten maa
jaettiin kuuteen piiriin ja kunkin piirin
johtajaksi t. piiri-insinööriksi määrättiin
joku insinöörikunnan insinööri. Kesäk. 30 p.
1869 insinöörikuntaa koskeva sotilasjärjeetö
lakkautettiin ja sen insinöörit joutuivat
siviili-virkamiehiksi. V. 1887 liajoitettiin
insinöörikunta ja sen jäsenet tulivat suoraan tie- ja
vesirakennusten ylihallituksen alaisiksi.
Ylihallituksen vielä voimassaoleva ohjesääntö
annettiin 6 p. elok. 1887 ja uusi palkkaussääntö
15 p. maalisk. 1900. Viimemainitun mukaan
ylihallitukseen kuuluu vakinaisesti: ylitirehtööri,
3 yli-insinööriä, asessori, sihteeri, kamreeri, 2
kanslistia, apukamreeri, varastonhoitaja, 6
piiri-insinööriä, 12 vanhempaa ja 14 nuorempaa
insinööriä sekä 8 ensimäisen, 10 toisen ja 10
kolmannen luokan rakennusmestaria. Yli-insinööreistä,
joita voidaan määrätä isompien töiden
päälliköiksi, tulee yhden olla perehtynyt erikoisesti
kanavien, siltojen, satamien ja kulkureittien
rakentamiseen, toisen lauttaukseen, vesilaitosten
rakentamiseen ja vesiperäisten maiden
kuivaamiseen sekä kolmannen vli-insinöörin
rautatierakennukseen. T. j. v. v :n tehtäviin oli tullut lisää
yksityisten rautateiden kunnossapitoa ja hallintoa
koskevia kysymyksiä sitä varten erityisesti
määrättyjen tarkastajain kautta. Vielä perustettiin
ylihallitukseen 18 p. kesäk. 1907
hydrografien toimisto (vrt. H y d r o g r a f i a),
johon kuuluu johtaja, assistentti sekä
ylimääräisiä insinöörejä ja laskuapulaisia.
Ylimääräisen palkkaussäännön alaisena palvelee sitäpaitsi
ylihallituksessa rekistraattori ja arkistonhoitaja,
kirjanpitäjä ja statistikko sekä joukko
insinöörejä (nyk. 15), rakennusmestareita ja piirustajia.
Ylihallituksen rautatieosastolla. jonka toiminta
alkoi Savon rautatien rakentamisesta 1886 ja
jonka henkilökunta myös on ylimääräisen
palkkaussäännön alainen, on nykyään toimessa:
sihteeri, sihteerin apulainen, kanslisti, kamreeri,
kamreerin apulainen, konttorikirjuri, speditööri,
4 toimitusinsinööriä ja 2 arkkitehtia.
Rautatierakennuksilla (kolme työn alaisina 1916)
jokaisella piiri-insinööri, kassööri ja varastonhoitaja
ynnä tarpeen mukaan insinöörejä (kaikkiaan 16)
ja. rakennusmestareita. Ylihallituksen alaisessa
kanavalaitoksessa palvelee, paitsi sulku- ja
silta-vartioita. sulkurenkiä y. m.. Saimaan
kanavalla (ks. t.) kanavapäällikkö, 2
piiripäällikköä, 2 kassööriä ja 2 rakennusmestaria sekä
muilla kanavilla 21 kanavankaitsijaa ja
kassööriä (Pielisjoen kanavilla vielä rakennusmestari).
T. j. v. y. on puhtaasti kollegiaalinen virasto, joka
v:sta 1860 oli senaatin
maanviljelystoimituskun-nan ja v:sta 1892 on kulkulaitostoimituskunnan
alaisena. T. j. v. y:n alaiset insinöörit määrätään
joko apulaisinsinööreiksi piireihin, t. j. v. y:n
toimistoon Helsingissä, erityisten kanava- y. m.
töiden johtajiksi tai rautatierakennuksille.
Piiri-insinöörit ovat eräissä kohdin, kuten
vesioikeus-lakia koskevissa asioissa, myös kuvernöörien
alaisia, — Koskenperkaus- 1. insinöörikunnan
päällikköinä ovat toimineet: Carl Rosenkampff
1821-46, Alfred Stjernv ali 1846-56, Knut
5 t j e r n v a 1 1 1856-60 ja Julius v. M i n
k-witz 1860-85. Suomen t. j. v. y:n
ylitirehtöö-reinä ovat paitsi viimemainittua olleet:
A.Thesleff 1885-92, O. Bergbom (Vuorenheimo)
1892-96, Lennart Gripenberg 1896,
AI fr. Nyberg 1896-1903. A.
Tschepur-n o f f 1903-06, Werner Lindberg 1906-09
ja K. S n el 1 m a n v:sta 1909. K.S:n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
