Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiejyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1653
Tiejyrä—Tientsin
1554
Tiejyrä, raskas kivinen t. rautainen
hevosvoiman vetämä silinteri tai jykevä, höyryllä
käyvä leveäpyöräinen vaunu (ks. Höyryjyrä),
jolla tien pinta painetaan kokoon, jyrätään,
sileäksi ja kovaksi. ,/. C-én.
Tiele. Cornelis Petrus (1830-1902),
alankoin. teologi. T., joka v :sta 1877 oli
uskonnonhistorian professorina Leidenissä, on
uskontotieteen alalta kirjoittanut useita uraa aukaisevia
teoksia. Niistä mainittakoon: „Vergeli jkende
geschiedenis der egyptisehe on mesopotamische
godsdiensten" (1869-72); „Geschiedenis van den
godsdienst tot aan de heerschappij der
wereld-godsdiensten" (1876, ensimäinen järjestelmällinen
uskonnon historia), sekä ..Inleiding tot de
gods-dienstwetcnskap" (1898). E. Ka.
Tiensan ks. T i a n s a n.
Tienteko, teiden ylläpito maalla; siitä
sisältää määräyksiä keis. asetus teiden ja siltain
tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla,
annettu tammik. 15 p. 1883, keis. julistus samalta
p:ltä. rakennuskaaren 25 luku, asetus
jakolaitok-sesta 26 p:ltä lokak. 1916 y. m. lainpaikat.
Nykyjään on menettely uuden tien
rakentamisessa sellainen, että läänin kuvernööri omasta
aloitteestaan tai tietä vaativien pyynnöstä
määrää maanmittarin tekemään ehdotuksen tien
suunnasta ja niistä tilanomistajista, jotka ovat
velvoitettavat tietä rakentamaan, joka ehdotus
paikallisviranomaisten lausunnon ohella annetaan
asianomaisen alioikeuden tutkittavaksi tien
tarpeellisuuden ja eri suuntien taloudellisen
edulli-semmuuden selville saamiseksi (asetus teistä ja
silloista 1883, § 7, jota v:n 1916
jakolaitosasetuk-sen ei voida katsoa kumonneen, vrt. sen § 215).
Saatuaan alioikeuden lausunnon
kuvernöörin-virasto käsittelee asian loppuun. Jos tie
määrätään rakennettavaksi, laatii maanmittari
lopullisen ehdotuksen, osoittaen tyytymättömät
valittamaan siitä kuvernöörille, joka lopullisesti
ratkaisee asian, vaadittuaan, jos katsoo sen
tarpeelliseksi. kihlakunnanoikeuden lausunnon
(jako-laitosasetuksen § 174, asetus menettelystä
maanmittaustoimituksissa 26 p:ltä lokak. 1916 § 66).
Yleisen tien tekoon tarvittava maa-alue otetaan
pakkolunastuksella, josta korvauksen suorittaa
kruunu, jos tie on maantie, mutta
tientekovelvol-liset itse, jos tie on kylätie. Tientekoainetta saa
metsästä ja takamaalta ottaa ilman lunastusta
nimismiehen ja kahden tientekolahkolaisten
oikeuden edessä valitseman uskotun miehen
määräyksen mukaan, mutta muualta maalta on
soranotto-paikka pakkoluovutuksella tientekolahon
kustannuksella hankittava. Tiet ovat keväällä ja
syksyllä korjattavat ja tiekatselmus sitä varten
pidettävä, vrt. Tie. El. K.
Tientekovelvollisuus on alkujaan ollut
kaikilla valtakunnan asukkailla yhteisesti, mutta on
vähitellen joutunut manttaaliin pannun maan
la teollisuuslaitosten haltiain suoritettavaksi.
Voimassaoleva asetus teiden ja siltain
tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla on tammik.
15 p :ltä 1883. Siinä säädetään, että
tientekolah-kona on vastedes käräjäkunta, mikäli siihen
kuuluvat kunnat eivät tahdo keskenään jakaa
tien-tekorasitusta. tai entinen tierasituksen jako y. m.
9eikat aiheuta poikkeusta. Lahkolaisten kesken
t. jaetaan manttaalin mukaan, jota varten verolle
lasketut torpat ja ulkopalstat sekä kruunun-
puistot ovat manttaaliin pantavat, ja
tehdaslaitokset samoin manttaaliksi arvattavat, joka
viimemainittu arvin on joka viides vuosi
uudistettava. Tiejako uudistetaan aika-ajoittain, j»
teiden rakennus ja ylläpito suoritetaan yleensä
luonnossa. Kuitenkin ottavat tehtaat osaa tähän
rasitukseen raha-avuilla, ja lahko voi päättää
antaa ylläpidon urakalla tai muilla ehdoilla
halullisten henkilöiden suoritettavaksi. Kyläteitä
rakentavat ja ylläpitävät ainoastaan ne
tienteko-velvolliset, joiden harkitaan saavan hyötyä
sellaisesta tiestä tai sitä käyttävän. Kun uusia teitä
anotaan rakennettaviksi, lykkää kuvernööri
anomuksen paikkakunnan kihlakunnanoikeuteen,
jonka tulee antaa lausunto tien tarpeellisuudesta
ja kustannusehdotuksesta. — Talvitie, jolla
ymmärretään oikotietä järvien, niittyjen ja
aavojen soiden yli talvisaikaan, on ylläpidettävä ja
viitotettava, missä se katsotaan tarpeelliseksi, ja
on senkin tarpeellisuus tutkittava oikeudessa.
Viitotus tapahtuu kylittäin tai kunnittain,
jotavastoin lumireen veto on tientekolahon
velvollisuutena ja on joko annettava erityisille
lumi-rekilahoille tai järjestettävä muulla tavoin
kuntakokouksen päätöksen mukaan, vrt. Tie.
El. K.
Tientsin, kaupunki Pohjois-Kiinassa, Tsili’n
maakunnassa, kulkukelpoisen, mutta talvella
jäätyvän Peihon varrella, Keisarinkanavan suussa,
124 km kaakkoon Pekingistä ja 34 km
länsi-luoteiseen Peihon suussa olevasta, linnoitetusta
Takun ulkosatamasta; 800,000 kiinal. as. (1914).
— Varsinainen T. on Peihon oik. rannalla; se
oli boksari-kapinaan asti korkean muurin
ympäröimä. Kadut leveät., likaiset. Huomattavia
rakennuksia: yliopisto, arsenaali. Peihon
pohjoisrannalla. n. 3 km kiinalaisten asumasta
varsinaisesta T-.stä ovat euroopp. kaupunginosat (engl.,
saks.. ransk., ven., itäv.-unk., it., belg. ja jap.)
komeine yksityisrakennuksineen, varastosuojineen
ja sairaaloineen. — Puuvillatehtaita. Kiinal.
yliopisto (19 professoria 1915), engl.-kiinal. college,
teollisuuskoulu, lääket. opisto, yksityisiä ja
lähe-tysseurain kouluja. Raitiotie, sähkövalaistus.
Rautatie Pekingiin, Takuun, Tsinaniin
(Kiautsou-hun ja Sanghaihin) sekä Sanhaikvaniin
(Mantsu-riaan). Hyvä, väljä jokisatama, jonne joen suussa
olevan särkän (veden syvyys 3-3 1/j m) takia
kuitenkaan valtamerilaivat eivät pääse. T. avattiin
1862 euroopp. kaupalle. Se on nyk. Kiinan
tärkeimpiä ulkomaankauppakaupunkeja; 1914 sen
voittivat vain ganghai ja Hankou. Main. v. tuonti
T:iin ulkomailta oli arvoltaan 224,< milj. mk.
(kaikenlaisia teollisuudentuotteita, sokeria y. m ),
tuonti kotimaasta 66,i milj. mk. sekä vienti
113,i milj. mk. (villaa, vuotia, papuja,
punonta-teoksia, kivihiiltä T:stä itään olevista Kaipingin
kaivoksista, tupakkaa, raparperia y. m.). Kauppa
on suureksi osaksi saksalaisten hallussa. —
V. 1853 taipingit valtasivat T:n; 1860 engl. ja
ransk. joukot miehittivät T:n, pitäen sitä
hallussaan 2 v., jolloin T :stä tehtiin eurooppalaisille
vapaa satama. V. 1870 T:ssä puhkesi
ulkomaalaisia lähetyssaarnaajia vastaan suunnattu
mellakka, jossa sai surmansa 21 ranskalaista ja
venäläistä. Lihungtsangin ollessa Tsili’n
varakuninkaana 1874-94 T. oli hänen pääkaupunkinsa ja
saavutti semmoisena suuren valtiollisen
merkityksen. Boksarikapinassa 1900 eurooppalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
