- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1571-1572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiikerihevoset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1571

Tiili

1572

taan tulenkestävien ja klinkeri-tnen tai muiden
parempien valmisteiden aineksina. Meidän
savi-lajimme ovat enimmäkseen graniitin, gneissin
y. m. tavallisten vuorilajien rapautumisen
tuloksia, hyvin hiekanpitoisia ja helposti (n.
lOSO1-1150° :ssa) sulavia, sillä savesmäärä suhtautuu
rautaoksidiin kuin 2: 1. Lihavasta, plastillisesta
savesta, joka kutistuu paljo kuivaessaan, tulevat
t. :t tiiviitä ja kovia, laihasta ja hiekanpitoisesta
hauraampia. Jos savi kuivaessaan kutistuu yli
0-7 %, täytyy siihen sekoittaa laihduttavia
aineksia, hiekkaa tai t.-murskaa. Käsin -lyödyt
t:t ovat huokoisemmat ja
pehmeämmät vasaralla
muokkailla kuin kone-t:t, koska
ne tehdään
vedenpitoisem-masta savisekoituksesta.
Koneella lyödyissä t:issä näkyy toisinaan n. s.
S-rikkeimiä (kuva 1), jotka johtuvat
työntöpot-kuriu viilloksista. Uusimmissa koneissa on tämä
vika korjattu.

Poltetut t:t ovat rakenteeltaan
massamai-sia, enemmän tai vähemmän huokoisia, n. s.
silikaatteja (ja karbonaatteja). T:n poltossa
poistuu ensin (n. 120° :ssa) mekaanisesti ja n. 400° :n
seuduilla kemiallisesti sidottu vesi, jolloin savi
myös on menettänyt plastillisuutensa.
Organismit y. m. palavat ainekset häviävät muutamien
aineiden muuttuessa ja sulautuessa toisiin.
Rautaoksidi muuttuu hapettavassa lieskassa (n.
900°-950° :ssa) yhä tunimemmanpunaiseksi, kunnes
n. s. sintraus (ks. Sintrata) alkaa,
jolloin muodostuu kaksoissilikaatteja ja massa
tiivistyy (meidän savilajeissamme n. 1000-1050° :ssa).
T. on silloin lievästi ..rautapalanut". Ainoastaan

Kuva 1.

n. 50-70° :n kuumuuslisä saattaa, aiheuttaa t:ii
sulamisen. l:sen ryhmän savilajeilla on tämä
sulatuslämpöalue suurempi (100-200°). T:ien
värit aiheutuvat oksideista, joista rautaoksidi
antaa värin, joka vaihtelee vaaleanpunaisesta
tummanpunaiseen, jopa melkein mustaankin aina
käytetyn kuumuusasteen mukaan. Jos saven

Kuva 2. Erilaisia tiiliprofiileja.

kalkinpitoisuus on vähintään kolme kertaa
rauta-oksidinpitoisuutta suurempi, voidaan polttaa
keltaisia t:iii, koska silloin muodostuu n. s.
kalkkirautakaksoissilikaatteja. — Raudanpitoisen
saven voi myös n. s. s i n i p o 1 11 o m e n e 11
e-lyllä saada siniharmaaksi, pelkistämällä
rautaoksidin rautaoksiduliksi. Puhdas kaoliini palaa
valkoiseksi. Koko seoksen värjäämistä muun
väriseksi käytetään harvemmin, koska se
edellyttää saven liettämistä, jotta väri tulisi tasai-

Kuvat 4—8 Kattotiiliä laaka-, kouru- ja uoniatiilirylimistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0822.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free