Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilastotiede l. statistiikka - Tilastotietelliset kongressit - Tilaton väestö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1593
Tilastotieteelliset kongressit—Tilaton väestö
1594
mii eksaktisena yhteiskuntaoppina (vrt.
Siveys-tilasto, Väestötilasto) ja muodostaa
täten tavallaan rungon kaikille muille
yhteiskuntatieteille, sosiologialle, taloustieteelle y. m.
Jo vuosikymmeniä on ollut eri mieliä siitä, missä
määrin t:llä tällaisena yhteiskuntaoppina on
oikeutusta ja eikö väestöo’.ojen selvittäminen
oikeammin kuulu väestöopin. moraaliseikkain
tutkiminen siveysopin ja sosiologian tehtäviin
j. n. e. tai ainakin vastaisuudessa tule näiden
erikoistieteiden alaan kuulumaan.
Saksassa 011 jo Süssmilchin (k. 1767) toiminta
käännekohtana poliittisen aritmetiikan keliityk
sessä. 10:nnellä vuosis. merkitsevät varsinkin
belg. Quételet’11 (ks. t.) teokset suurta, edistystä
t:n historiassa. Muista huomattavista
uudenaikaisista tilastotieteilijöistä mainittakoon ransk.
Laplace. Fourier, Bertillon. engl. Farr. saks.
Engel, Knapp. Zeuner, Lexis, v. Mayr, tansk.
Westergaard, puolal. Bortkiewiez. [Meitzen,
„Ge-sehiehte, Theorie und Technik der Statistik",
Westergaard, „Statistikens theori", v. Mayr,
,.Statistik und Gesellschaftslehre".]
E. G-ng. £ J. F.
Tilastotieteelliset kongressit (ks.
Kongressi). Kansainvälisen yhteistoiminnan
merkitys tilaston alalla kävi jo varhain ilmeiseksi,
kun tilastotyön kirjava järjestely eri maissa
haittasi kansainvälisiä vertailuja. Kuuluisa
ti-lastomies A. Quételet herätti 1850-luvun alussa
kysymyksen kaikkien kulttuurivaltioiden
tilasto-miesten yhdistyksen aikaansaamisesta.
Sopimalla yhdenmukaisista periaatteista oli siinä
luotava pohja verrannollisen tilastollisen
joukko-ainehiston syntymiselle eri maihin. Tämän
aloitteen pohjalla kokoontui ensimäinen
kansainvälinen tilastotieteellinen kongressi Brysseliin 1853.
Kongresseja pidettiin sitten muutamien vuosien
väliajoilla kaikkiaan 9. Viimeinen kongressi
kokoontui Budapestissä 1876. Jo herättämällä
oloon lähempää yhdysvaikutusta eri maiden
tilastomiesten välillä ovat nämä kongressit
suuresti elvyttäneet tilastollisia harrastuksia. Mutta
sitä paitsi ne ovat arvokkailla alustuksilla ja
niihin liittyvillä keskusteluilla tehokkaasti
vaikuttaneet Quételefn suunnittelemani päämäärien
toteuttamiseksi. Kongressien toiminnan
loppuaikoina suunniteltiin jo laajan kansainvälisen
tilaston luomistakin. V:n 1873 jälkeen varsinaisten
kongressien ohella, joiden toimintaa haittasi
osanottajien yhä kasvava luku. toimi erityinen
niiden asettama permanenttinen komissioni, jonka
avulla jatkuvaisuutta eri kongressien työssä oli
ylläpidettävä ja toiminta yleensä saatettava
tehokkaammaksi. — Kongressit saivat äkillisen
lopun, johon oli syynä lähinnä se, että
permanenttinen komissioni 1878 oli tehnyt päätöksiä,
joiden tuli eri maiden tilaston järjestelyyn nähden
olla velvoittavia. Tätä pidettiin liiallisena
puuttumisena valtioiden itsenäisyyteen. T:nk:ntyötä
ovat sittemmin jatkaneet kansainvälinen
tilastollinen instituutti y. m., mutta näiden
toiminnalta on suureksi osaksi puuttunut t:ll k:n
virallinen leima (vrt. Tilasto). E. G-ng.
Tilaton väestö on jo vuosikymmeniä ollut
Suomen maaseudun suurilukuisimpia väestöluokkia.
Siilien on varsinaisesti luettava kuuluvaksi ne
väestöryhmät, joilla ei ole vakinaista työtä tai
elinkeinoa, vaan jotka saavat toimeentulonsa
satunnaisella työansiolla. Tilattomiin lukeutuvat
näin ollen suurin osa mäkitupalaisia ja
mökkiläisiä, s. o. mikäli uiiillä ei ole pääelinkeinona
käsityö tai muu vakinainen elinkeino, loisit ja
itselliset ja yleensä irtain maaseutuväestö, joka
ei ole vakinaiseen työhön kiinnitetty. T. v. on
myöskin, varsinkin viimeaikaisissa, t:u v: 11
maahankiinnittämiseksi tehdyissä suunnitelmissa,
käsitetty laajemmassakin merkityksessä, ja
siihen 011 tällöin luettu myös torpparit,
käsityöläiset y. m. maaseudulla asuvat
väestöryhmät, joilla ei ole manttaaliin pantua maata
tai muutakaan niin suurta omaa maa-aluetta, että
perhe sen tuloilla voisi tulla toimeen. Näin
laskien 011 tietysti maaseutuväen enemmistö
tilattomia, erään viita 1906 olevan laskun mukaan
54 % koko maaseutuväestöstä. Mutta myös
ensinmainitussa varsinaisessa merkityksessä tilaton
maalaisväestö 011 lukuisa väestöluokka, joskin
sen määrä vain suunnilleen voidaan ilmoittaa.
Henkikirjoihin perustuvan tilaston mukaan oli
tilaton, vakinaiseen työhön kiinnittämätön
maalaisväestö:
1880 514,891 henkeä 1. 27,o«/0 maaseudun väestüstä
1890 693,385 „ „ 32,« „
1900 857,095 „ „ 36,4 „
Näihin lukuihin sisältynee osa maaseudun
teol-lisuustyöväkeäkin. Viime vuosilta tilasto tässä
kohden on oikeampi, joskin sekin ehkä ilmoittaa
tilattomain luvun liian suureksi. Sen mukaan oli
tilattomia:
1905 907,421 henkeä 1. 37,0% maaseudun väestöstä
1910 966.073 „ „ 37,0 „
1915 1,019,234 „ „ 37,7 „ „ „
Virallisen väestötilaston nojalla laskien taas
vakinaiseen työhön kiinnittämätön väestö
maaseudulla 1S80 ’oli n. 402,000 henkeä, 1890 n. 505,000
henkeä ja 1910 735,132 henkeä. Viimemainitusta
luvusta oli sellaisia, jotka saivat toimeentulonsa
tilapäisistä ansioista pääasiassa maatalouden
alalla 630,465 henkeä ja pääasiallisesti muusta
sekatyöstä 104,667 henkeä. Koko luvusta
ilmoitetaan 262,453 hengen olleen varsinaisia perheen
päähenkilöitä s. o. ammatin harjoittajia, ja
jäännöksen, 472,679 hengen, perheen jäseniä.
Tilattomien lukua koskevien tilastollisten
tietojen häilyväisyys 011 käsitettävissä, sillä tältä
väestöryhmältä puuttuu tarkalleen määriteltävät
rajat ja tunnusmerkit. Joka tapauksessa 011
ilmeistä, että tämä suurilukuinen väestöryhmä
viime vuosikymmeninä on ollut kasvamassa.
Se muodostaa maaseutuväestön alimman
kerroksen. Maaseudulla vallitseva ajoittainen,
varsinkin maa- ja metsätöiden väliaikoina
syysmyö-hään ja alkukeväästä esiintyvä työnpuute
aiheuttaa tilattoman tilapäisestä työnsaannista
riippuvan työväen piirissä vuosittain
uusiintuvaa työttömyyttä. Se painaa sen toimeentulon
samalla varsin kehnoksi ja tekee sen aseman
epävarmaksi. Varsinkin on Savossa ja
Pohjois-Karjalassa lukuisa loisväestö sortunut
taloudelliseen puutteenalaisuuteen ja sen kautta suureen
riippuvaisuuteen maanomistajista, joiden
tuvan-nurkissa he elävät.
T. v. nykyisessä muodossaan 011 viime
puoli-vuosisadan kapitalistisen kehityksen luoma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
