Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilasto - Tilastollinen päätoimisto - Tilastollinen vuoskirja - Tilastotiede l. statistiikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1591
Tilastollinen päätoimisto—Tilastotiede
1592
sen johdosta, että siilien jäseninä kuuluvat
useimpien maiden virallisen t:n johtohenkilöt, on sillä
ollut varsin suuri merkitys sekä t:n
kehitykselle yleensä että kaikelle sille toiminnalle, jolla
on pyritty aikaansaamaan kansainvälistä
yhtenäisyyttä sen järjestelyyn. Instituutin kokouk
sissa, joita yleensä 011 pidetty joka toinen vuosi,
011 viime aikoina ollut valmistelun alaisena
erityisen, eri valtioiden ylläpitämän
kansainvälisen tilastollisen laitoksen aikaansaaminen. —
T.-tieteellisten kongressien työtä ovat jatkaneet
erityisesti väestö t: n alalla myös kansainväliset
demografian ja hygienian kongressit.
Kansainvälistä t:oa julkaisevat omalta alaltaan m. m.
1905 perustettu, eri maiden ylläpitämä
kansainvälinen maanviljelysinstituutti Roomassa sekä
maailmanpostiylidistys. E. G-ng.
Tilastollinen päätoimisto. Ruotsin vallan
aikuisesta ja Ruotsin kera yhteisestä
tilastoviras-tosta ks. T a h e 11 i 1 a i t o s. Suomessa
herätettiin vasta 1861 hallituksen taholta aloite
tilastollisen toimiston perustamiseksi. Kustannuksia
pèläten ei tuumaa kuitenkaan toteutettu,
ennenkuin 4 p. lokak. 1865 määrättiin hyvin
rajoitetuin työvoimin toimiva ,,väliaikainen
tilastollinen toimisto" perustettavaksi. Tämä nykyisen
T:n p:n alku-itu järjestettiin 1870 vakinaiselle
kannalle, samalla kuin sen yläpuolelle
asetettiin neuvotteleva „Tilastollinen
keskuskomis-sioni" valvomaan ja edistämään virallisen tilas
ton kehitystä maassa. Viimemainitun
komissio-nin toiminta supistui kuitenkin vähiin. Se
lakkautettiin 4 p. marrask. 1S84, samalla kuin
tilastollinen toimisto laajennettuna muutettiin
Suomen t :ksi p .ksi. Suonien tilastollinen
keskusviranomainen, jota lähes 20 v:n ajan sen
alkuaikoina johti etevästi ja tarmokkaasti K. E. F.
Ignatius, käytteli ja toimitti julkisuuteen yleensä
kaiken sen virallisen tilaston, mitä maassamme
siihen aikaan ilmestyi. Sen toimiala on parin
viime vuosikymmenen ajalla sen sijaan
melkoisesti supistunut sen kautta, että monet
virallisen tilaston erikoisliaarat, kuten kauppatilasta,
kansanopetustilasto y. m. ovat t:sta p:sta
siirretyt vastaavien hallintoviranomaisten hoitoon.
Nykyisin t. p. julkaisee ja käyttelee
väestötilaston, köyhäinhoito-, alkoholi-,
siirtolaisuus-ja vaalitilaston. Sitäpaitsi se toimittaa
„Suo-inen tilastollisen vuosikirjan" sekä sarjan
„Ti-lastollisia tiedonantoja", johon m. m. sisältyy
obligatsionitilastoa, tilastoa kuolinpesistä sekä
moniaita tieteellisiä erikoistutkielmia. T:n
p: 11 tulee johtosääntönsä mukaan myös valvoa
virallisen tilaston tilaa ja kehitystä maassamme.
Tällä määräyksellä ei kuitenkaan ole ollut
sanottavaa käytännöllistä merkitystä. T:n p:n
virkamiehistönä on tätä nykyä tirehtööri, ensimäinen
aktuaari, kolme toista aktuaaria, kaksi
amanuenssia ja joukko laskuapulaisia. E. G-ng.
Tilastollinen vuosikirja, jossa suppeiden
yhteenvetojen muodossa tehdään selkoa virallisen
tilaston tuloksista, julkaistaan nykyisin
useimmissa maissa. Sitäpaitsi julkaisevat suuret
kaupungit jotenkin yleisesti omia t:ia v:oja,
niinikään suurten kaupunkien liitot (Saksassa,
Italiassa). Tavallisesti t:t v:t sisältävät
yksinomaan tilastollisia lukutietoja taulujen muodossa,
mutta paikoitellen, kuten Venäjällä ja osaksi
kaupunkitilaston piirissä Saksassa, on niissä
taulukkojen rinnalla ruvettu käyttämään myös
suppeata suorasanaisesitystil. Toisissa taas, kuten
Italian vuosikirjassa, 011 lukuisasti taulukkojen
lukuja havainnollisesti esittäviä kartogrammeja.
T:ten v:ain levikkiä on ulkomailla (ei Suomessa)
koetettu lisätä asettamalla niille niin alhainen
hinla, että ne saavuttaisivat yleisen käytännön
mitä laajimmissa piireissä. Suomessa ilmestyy
nykyisin kaksi tilastollista vuosikirjaa, nimittäin
..Suomen t. v.", jonka ensimäinen vuosikerta
ilmestyi 1878 ja jota v:sta 1903 011 toimitettu
laajennetun suunnitelman mukaan (uutta sarjaa
011 ilmestynyt 13 vuosikertaa) sekä Helsingin
kaupungin t. v., jota v:sta 1905 on ilmestynyt
10 vuosikertaa. E. G-ng.
Tilastotiede I. statistiikka (ks. t.),
alkujaan valtioiden ja yleensä julkisten asiain tilaa
selvittelevä, ensin Italiassa ja sitten muualla
Euroopassa, 1600- ja 1700-luvuilla varsinkin
Saksassa kukoistanut tiedonhaara.
Saksan yliopistoissa pidettiin 17:nneltä vuosis.
lähtien luentoja valtiotiedossa, joka seuraavalla
vuosis. esiintyy itsenäisenä opinhaarana ja jota
sanotaan statistiikaksi. Tällaista t:tä, jossa ei
kuitenkaan minkäänlainen nykyaikaisessa
merkityksessä tilastollinen aineen käsittely tullut
kysymykseen, harjoitti varsinkin n. s.
Göttin-genin koulukunta (Selilözer y. m.). Samaan
aikaan syntyi n. s. taulukkostatistiikka, joka
pani enemmän painoa numeroaineksen aikaan
saamiseen käyttäen taulukko- ja graafillista
esitystä; tämän suunnan perustajana on mainittava
tansk. maantieteilijä ja historioitsija Anehersen
(k. 1705). Näiden kahden suunnan välillä oli
kiivasta taistelua 19:nnen vuosis. alkupuolella,
kunnes tapahtui siirtyminen vanhan saks.
koulukunnan kannalta nykyaikaiseen t:een.
Nykyinen t., joka joukkoliavaintoihin
nojautuen tutkii joukkoilmiöiden luonnetta ja laatua,
johtaa alkujuurensa asiallisen sisällyksensä
puolesta Englannissa 1600-luvun lopulla
kehittyneestä n. s. poliittisesta aritmetiikasta 1.
valtiollisesta laskutaidosta. T:n asema on tavallaan
kaksinainen. Sen selvitettävänä ovat toisaalta
kaikki ne seikat, jotka koskevat joukkoilmiöiden
tutkimistapaa, s. o. tilastollista
tutkimusmenetelmää. Sellaisia ovat m. m. tilaston luvuissa
esiintyvien virhemahdollisuuksien selvittely,
tilastollisten lukusarjojen ja niiden ominaisuuksien
tarkastelu, n. s. suurten lukujen lain eli sea
säännöllisyyden luonteen tutkiminen, joka
esiintyy suurilukuisiin joukkoihin kohdistuvissa
luvuissa, mutta jota säännöllisyyttä
yksityistapauksia tarkkaillen emme lainkaan voi havaita,
v. 111. Tämänlaisiin seikkoihin kohdistuvilla
tutkimuksilla, joissa laajalti on sovellettu
matemaattisia menettelytapoja, on viime aikoina
melkoisessa määrin saatu selvyyttä tilastollisten
keski ja suhdelukujen luonteeseen sekä kehitetty
niiden laskemisessa käytettyjä menettelytapoja.
Näin käsitettynä t. on vain erikoista
tutkimustapaa, tilastollista tutkimusmenetelmää
selvittelevä tiede, siis aputiede, jota moninaiset muut
tieteet saattavat käyttää hyväkseen.
T:llä on kuitenkin ainakin toistaiseksi
toinenkin toimiala tutkiessaan yhteiskuntaelämän
ilmiöitä joukkohavaintoihin perustuen.
Tilastolukujen nojalla selvitellessään väestö-, moraali-,
sivistys- y. m. yhteiskuntaelämän ilmiöitä t. toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
