Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Timaios ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1605
Timaios—Timbuktu
1606
i ■ -11 iiiankirjaosiiudct sanottavasti niiden
vaihtamisen kautta muutu, saa erotuksen korvata
rahalla. — T :oa toimitettaessa on soveliaasti
noudatettava maanjakoa koskevia vastaavia
määrityksiä. K. H-a.
Timaios /ti-J. 1. T. (n. 400 e. Kr.),
pytlia-j;.alainen tilosofi Lokroin kaupungista
Ala-Italiasta. Hänestä on saanut nimensä eräs
Platonin luonnonfilosofiaa käsittelevä dialogi. —
J. T. (n. 346-n. 250 e. Kr.), kreik.
historiankirjoittaja Sisilian Tauromenionista. T., joka eli
50 vuotta maanpakolaisena Ateenassa, sepitti
erinomaisen oppineen ja perinpohjaisen
38-kirjai– en historiateoksen ..Sikelika", joka käsitteli Sisi
lian ja Italian kreikkalaisten vaiheita
vanliim-mistä ajoista saakka v:een 264 e. Kr. Teosta,
jonka ansiona oli tarkka kronologia, ovat m. m.
biodoros ja Strabon paljon käyttäneet, ja sen
välityksellä tutustuivat roomalaiset esim.
Aineiaan ja liidon taruihin; mutta T:n
taikauskoa ja retoriseeraavaa tyyliä moitittiin.
„Sike-lika"sta on säilynyt vain katkelmia, jotka on
koojimit Müller, ..Historieorum græcorum
frag-iiii nta" (l-.nen osa. 1841). [Clasen.
„Historiscli-kritisehe Untersuchungen iiber T." 11883) .1
E. R-n.
Timanthes [tima’nlh<s/, kreik. maalari
"ennen vuosis. jälkipuoliskolla e. Kr.),
syntyisin Kytlinos-saarelta (läheltä Attikaa). Samoin
kuin hänen suuri aikalaisensa Parrasios pyrki
T. saamaan maalauksissaan esille kiihtyneen
tunne-elämän ilmiöitä; sanotaanpa hänen eri
tun-teenvivahduksien sattuvassa ja vaikuttavassa
kuvaamisessa voittaneen Parrasionkin.
Varsinkin hänen ki rrotaan Iphigeneian uhraamista
esittävässä maalauksessaan saaneen eri
henkilöissä ilmenemään surun koko asteikon, joka
käristyi siilien, että Agamemnon, jonka suru oli
valtavin, peitti vaipallaan kasvonsa. O. E. T.
Timantinhionta ks. Timantti.
Timantti (kreik. ada’mäs), jalokivimineraali.
kemialliselta kokoomukseltaan pelkkää hiiltä (C) ;
happivirrassa voi t:n jotenkin helposti saada
-yttymään ja palamaan hiilidioksidiksi. T.
kitey-tyv regulaarisesti. tärkein muoto on oktaedri,
jonka pintojen mukaan t:lla myös on erittäin
selvät lohkosuunnat. T. on kaikista tunnetuista
aineista kovin (kovuus = 10), sen
valontaittamis-kyky on suuri (taitekertoin = 2,«). Om.-p. 3,52.
T. on hyvä lämmön johtaja, sähkön suhteen
eristä jä. Arvokkaat jalot t:t ovat läpinäkyviä,
värittömiä tai harvoin sinisiä, vihreitä, punaisia,
vähän useammin kellertäviä. ..Epäjaloa".
läpi-kuultamatonta. epäsäännöllisinä rakeina
esiintyvää t:ia sanotaan ca r b o n a d o k s i. T:eja
tavataan etupäässä irtonaisissa muodostuksissa ja
erotetaan niistä huuhtomalla. Aikaisimmin
tunnetut. löytöpaikat Itä-Intiassa ovat nykyään
tyhjennetyt, ja myöskin Brasilian Minas Geraësin
maakunnassa, missä t. ensikerran löydettiin 1727,
on sen saanti nykyään hyvin vähentynyt.
N"ykvään tuottaa Kimberley Kap-maassa
Etelä-Afrikassa enimmän t:eja. Ne esiintyvät siellä
..blue ground" nimisessä maalajissa, joka
pääasiassa sisältää särmikkäitä serpentiiniytyneitä
oliviinikivilohkareita. ja täyttää entisten
tulivuorien kraateriaukkoja (,.neck"-muodostus). T:ien
otaksutaan syntyneen syvemmällä
purkaus-aukoissa siten, että laavaan jäi sulkeuksiin hii-
lenpitoisia vuorilajeja, hiiltä liukeni laavaan ja
kiteytyi siitä kovan paineen alaisena t :ina.
Purkaukset toivat niitä sitten ylös. Kuutiometri
blue groundia sisältää keskim. 2 g timanttia,
ja koko Kimberleyn vuosituotanto 011 viime
aikoina ollut n. 600 kg. Kimberleyn esiintymä
osoittaa, että t:t. ovat syntyneet kovan paineen
alaisina. Sen johdosta syntyi ajatus, että t:eja
voitaisiin myös keinotekoisesti valmistaa, ja
pitkälliset kokeet ovatkin vieneet toivottuun tulok
seen. 1893 valmisti ransk. kemisti Moissan
teko-t:eja liuottamalla hiiltä sulatettuun
rautaan ja antamalla tämän nopeasti jähmettyä
elohopeassa, jolloin kiinteä rautakuori
jäähtyessään supistuu ja aiheuttaa sulaan sisukseen
kovan puristuksen. Näin saadut t :t olivat pieniä,
alle 1 mm:n läpi mitaten. V. 1908 keksi ransk.
E. de Boismenu tavan valmistaa t:eja
elektroly-soimalla sulatettua kalsiumkarbidia, ja onnistui
näin saamaan 2,:, mm :n läpimittaisia t.-kiteitä.
T:n hiontaa ii osattu vielä vanhalla ajalla,
vaan silloin käytettiin t:eja sellaisina kuin ne
luonnossa tavataan. V. 1456 keksi Ludwig van
Berquen tavan hioa t-.ia sen omalla jauheella.
T:t. hiotaan, kuten muutkin jalokivet (ks. t.),
joko briljantin, ruusun tai taffelikiven muotoon.
Ensinmainittu muoto on nykyään yleisin. Hion
taan ryhdyttäessä aluksi tehdään t.
lohkaisemalla oktaedrinmuotoiseksi. Suurimmat t.-hiomot
ovat Amsterdamissa, missä n. 5,600 ihmistä on
tässä työssä. — Yhden karaatin (=205 mg)
painoisen t:n hinta vaihtelee sen kauneuden
mukaan 300 ja 400 mk:n välillä.
Suuremmille t :eilb kohoaa hinta paljoa nopeammin
kuin suhteellisesti painoon, ja suurimmista ylen
harvinaisista t teista maksrtaan satumaisia
summia. Suurimpia t:eja ovat: Köhi noor (alk.
280 karaattia. 1852 briljantin muotoon hiottuna
100 karaattia), S u u r m o g u 1 i (alk. 787 karaat
tia). H e g e n t t i (137 karaattia),
Etelän-tähti (125 karaattia), Bullin a n (alk. 3,026
karaattia, hiottuna suurimmat palaset 516 ja
309 karaattia). Paitsi jalokivinä käytetään t :i;»
suuren kovuutensa vuoksi lasinleikkaamiseen,
kaiverrukseen ja kivenhiontaan. Varsinkin tärkeä
on t: n käytäntö t.-kairoissa (vrt.
Timantti-pora). P. E.
Timanttipora, vuoripora, jonka muodostaa
mustilla t. värillisillä timanteilla teritetty teräs
putki. Pora saatetaan putkimaiseen varteen
kiinnitettynä nopeaan pyörivään liikkeeseen höyryn,
puristetun ilman y. m. voimalla. Timantit
leikkaavat vuoresta irti silinterinmuotoisen
kappaleen. joka jää poraputken sisään ja sopivien
väliaikojen jälkeen nostetaan ylös. Näin saadaan
erittäin tarkka näyte porattavasta vuorilajista.
olkoon se kuinka kovaa taliansa. Tilia voidaan
tehdä erittäin syviä reikiä ja porata muihinkin
kuin pystysuoraan suuntaan, vrt. K i v i t e o
1-1 i s u u s, Maakaira.
Timbre /täbrj (ransk.), sointuväri; leima.
Timbuktu (ransk. kirjoitustapa Tombouctou),
vanha, aikanaaii kukoistava kaupunki Banskan
Länsi-Afrikassa, Saharan ja Sudanin rajamailla,
Nigerin mutkassa 15 km Nigeristä pohjoiseen
karussa ympäristössä; 5,100 vakinaista as. (1910;
vielä 1880 n. 20.000 as.). — T. on n. 5-6 km
ym-pärimitaten; rakennukset enimmäkseen
mitättömiä savihökkeleitä; muutamia moskeioja, m. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
