Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Timaios ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1607
Time is money—Timoleon
1608
suuri Dzingereber sekä euroopp. rakennuksia.
Aikaisemmasta mahtavuudesta kertovat laajat
raunioalat. Ranskalaisten rakentama sit&delli ja
2 linnaketta. T. on islamin sivistyksen
pää-pesäpaikkoja Länsi-Af rikassa; huomattavia
kirjastoja. korkeampi islamilainen oppikoulu. —
Teollisuus on vähäpätöinen. T:u päämerkitys
on Sudanin ja Saharan välisen kaupan
välittäjänä. Monta suurta karavaania tulee vuosittain
Saharasta (m. m. kaksi suolakaravaania
Tau-deni’sta, käsittäen 11. 3,000-4,000 kamelia), jopa
Marokosta (Mogador) asti. Viimemain. kauppa
on kuitenkin vähentynyt suuresti senjälkeen kuin
ranskalaiset Nigeriä (ks. t.) myöten avasivat
paremman tien euroopp. tavaroille lännestä
käsin; tämä uusi liikenneväylä 011 muutenkin
pienentänyt T:n merkitystä. Sudanista T:uun
tulee viljaa, kolapähkinöitä, vahaa, kultaa,
norsunluuta j. m. T:u satamat Nigerin varrella
ovat Kabara ja Koriume. Sähkölennätinlinja
Algeriaan. — T. oli viime vuosis. keskivaiheille
asti eurooppalaisille ratkaisematon arvoitus,
jonka selvittäminen liittyi läheisesti Nigerin
probleemin ratkaisuun. Mungo Park pääsi 1805
Kabaraan asti. Laing tunkeutui 1826 T:uun,
mutta menetti henkensä paluumatkalla, Caillié
piileskeli 1828 toista viikkoa T.ssa voimatta
sanottavasti tutkia kaupunkia. Vasta Barth
selvitti T:ua ympäröivän salaperäisyyden verhon,
saadessaan vuoden ajan 1853-54 vapaasti
oleskella T:ssa. Vv. 1893-94 ranskalaiset
valtasivat T:n. — T:n perustivat v:n 1100 tienoilla
tuaregil. Siitä tuli pian tärkeä kauppakaupunki,
joka tavantakaa vaihtoi omistajaa (milloin
olivat herroina t.uaregit, milloin fulbet, tukulorit,
berberit j. n. e.) kärsien tavattomasti sen
herrojen välisissä taisteluissa, mutta rauhallisina
väliaikoina kauppansa varassa nopeasti vaurastuen.
E. E. K.
Time is money [taim iz mani] (engl.), ,,aika
on rahaa".
Timeo danaos et dona ferentes (lat.). pelkään
danaolaisia (kreikkalaisia) silloinkin, kuu he
tuovat lahjoja (Vergiliuksen ..Æneis", Laokoonin
sanat).
Times /taimz], The, suuri engl. sanomalehti,
alkoi ilmestyä 1785 nimellä ..The London Daily
Universal Register", sai nykyisen nimensä 1788;
sen ensimäinen omistaja ja toimittaja oli John
Walter. Hänen jälkeläistensä hallussa se pysyi
v :een 1908, jolloin se joutui osakeyhtiölle; seu
osake-enemmistö siirtyi sen jälestä
,,sanonia-lehtikuningas" lordi Northeliffelle. T. saavutti
19:nnen vuosis. kuluessa johtavan aseman
maansa ja koko maailmankin sanomalehtien
joukossa, mutta kuluvalla vuosisadalla sen
merkitys on tuntuvasti heikentynyt etevien
kilpailijoiden ilmestyttyä. Aikaisemmin T. pysytteli
riippumattomana puolueista avaten palstansa
eri käsityskantani edustajille; sen oma suunta
on kuitenkin ollut pääasiallisesti vanhoillinen.
Lehden omistajat eivät ole säästäneet
kustannuksia pitääksensä yllä sen johtavaa asemaa ja
hankkiaksensa sille eteviä avustajia.
Suurvallatkin käyttävät T:ia saattaakseen julkisuuteen
asioita, joissa eivät tahdo suorastaan esiintyä
virallisesti. T. ilmestyy joka arkiaamu; sillä
on runsaasti lisälehtiä kaupan, merenkulun,
kirjallisuuden y. 111. aloilta.
Timgad (Tvmgad, Thumgad, roomalaisten
(’<,/<,-niu Marciana Trajana Thamugax), laaja
rauuio-kaupunki Pohjois-Afrikassa, Algeriassa, Constan
tilien provinssissa 96 km etelään Constantinesta
ja 37 km kaakkoon Batnasta. Sen perusti
Traja-nuksen legaatti L. Munitius Gallus 100 j. Kr.
sotilasasemaksi, johon keskittyi ti tärkeää
sotila-tietä. T. tuli maakuntansa kaupan ja maanvilje
lyksen keskustaksi. 200-luvulla j. Kr. T:ssa oli
voimakas kristitty liike. Vandaalit tuhosivat
T:n ja arabialaiset hävittivät sen lopullisesti 647.
T:n raunioita alettiin tutkia jo 1700-luvun
lopulla, järjestelmällisiä kaivauksia suoritetaan
1881 alkaen.’ Ne ovat paljastaneet suuren joukon
mahtavien rakennusten tähteitä (teatteri, johon
mahtui 4.000 katsojaa, suuret kylpylaitokset,
Trajanuksen portti y. 111.), taideteoksia,
piirroksia y. m.
Timidi (lat. limidus < timc’re = pelätä 1.
arka.
Timjami ks. T h y m u s.
Timjamiöljy, keltaisenruskca, kanvertin ma
kuinen, lääkkeenä käytetty, „timjamiruoliosta"
(Thymus vulgaris) valmistettu eetterinen öljy.
Sisältää tymolia (ks. t.). Käytetään myös saip
puoiden parfymoiniiseen. 8. S.
Timmermansorden (ruots.), kirvesmiesten
seura, syntyi 1500-luvulla Englannissa, josta se
sittemmin muutti Ranskaan. Hollantiin ja Sak
saan; per. Ruotsissa 1760. Sillä 011 Tukholmassa
hospitaali, jossa hoidetaan sodassa ja
rakennustöissä haavoittuneita ja raajarikoiksi tulleita,
jotka sen lisäksi ovat niin köyhiä, etteivät voi
itse pitää huolta itsestänsä. ./. F.
Timok (roomal. Timacus), joki Balkanin niemi
maalla. Tonavan lisäjoki oik.. suurimmaksi
osaksi Serbiassa, alajuoksullaan Serbian ja
Bulgaarian rajalla, alkaa useista lähdejoista,
virtaa pohjoista ja koillista pääsuuntaa, laskien
Radujevatsin alapuolella Tonavaan; 135 km.
Timokratia (kreik., < timë’= arvo, ja
kra-te’in = vallita), valtiomuoto, jonka mukaan
kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet ovat
riippuvaiset heidän omaisuutensa suuruudesta, esim.
Ateenan valtiomuoto Solonin aikana. J. /•".
Timoleon [iimole’Sm] (n. 411-337 e. Kr.),
korinttolainen sotapäällikkö ja valtiomies, Timo
demoksen poika. Kun syrakusalaiset 346 e. Kr.
pyysivät emäkaupunkiaan Korinthosta
järjestämään heidän hämmentyneitä valtiollisia olojaan,
uskottiin tehtävä T:lle, joka oli aloittanut
poliittisen uransa kukistamalla kotikaupunkinsa itse
valtiaaksi tekeytyneen veljensä Timophaneen.
T. purjehti, mukanaan vähäinen
palkkasoturijoukko 345/344 e. Kr. Sisiliaan, laski mailiin
Tauromenionissa, marssi Syrakusaa vastaan ja
otti haltuunsa ensin osan kaupunkia ja sitten
sen kokonaan. Myöhemmin (343 e. Kr.)
Dionysios TI luovutti hänelle myös Ortygian.
Tyrannin-linna hävitettiin, ja T. pani Syrakusassa toimeen
kansanvaltaisen hallitusmuodon sekä kutsui
kaupunkiin suuren joukon siirtolaisia. Myös
useiden muiden Sisilian kaupunkien itsevaltiaat hän
kukisti tai karkoitti. V. 340/339 e. Kr.
Karthago lähetti Sisiliaan mahtavan sotajoukon,
mutta T. voitti tämän täydellisesti sen kulkiessa
Krimisos-joen poikki (lähellä Segestaa).
Karthagon kanssa tehtiin rauha, ja T. yhdisti Sisilian
kreik. kaupungit Syrakusan johtamaksi liitto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
