Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Timon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1611
Timotheos—Tina
1612
sanonta on pöyhkeätä ja liaenuaista, täynnä,
vaikeatajuisia metaforeja; rtupäässä siinä näkyy
pyrityn ällistyttämään kuulijoita taiturimaisiin
della; sisäinen totuus jää vähille, historiallisesta
tunnusta puhumattakaan. T:n nomosta
arvosteltaessa 011 sentään muistettava, että siinä
taidelajissa sävelmä oli pääasiana, ja että tämä
meiltä puuttuu. — 2. T. Kononin poika, ateeiial.
valtiomies ja sotapäällikkö (4:nnen vuosis.
alkupuoliskolla). Hän oli ateenalaisten johtomiehiä
niissä taisteluissa, jotka s urasivat Ateenan
toisen meriliiton perustamista (378/377). Niinpä hän
375 kiersi 60 sotalaivalla Peloponnesoksen ja
hävitti sen rantaseutuja ja sai sitten taitavalla
ja humaanisella esiintymisellään m. m.
akarna-nit. korkyralaiset ja molossit yhtymään Ateenan
liittoon. Spartalaisten laivaston hän voitti
Aly-zian taistelussa. Kun 374 tehty rauha ennen
pitkää rikkoutui, tuli T. jälleen laivaston
päälliköksi. mutta ei varojen ja muun avustuksen
puutteessa voinut saada mitään aikaan. V. 373
•hänet pantiin viralta pois ja hän meni joksikin
aikaa persialaisten palvelukseen. V. 366 T.
jälleen oli johtavassa asemassa kotimaassaan ja
valtasi laivaston päällikkönä persialaisilta
Samok-sen ja uudisti melkoisessa määrin Ateenan
vallan Hellespontoksen tienoilla ja yleensä
Tlira-kian rannikoilla sekä Khalkidikessa (365-362).
N", s. liittolaissodassa T. johti yhdessä Khabriaan
ja Iphikrateen kanssa Ateenan laivastoa; mutta
päällikköjen kesken syntyi eripuraisuutta, ja
m. m. T:ta syytettiin siitä, että suotuisa
tilaisuus kukistaa kapinoitsijat oli luisunut
ateenalaisten käsistä. Hänet tuomittiin 100 talentin
sakkoon, ja kun • hän ei voinut sitä suorittaa,
meni hän maanpakoon Khalkiiseen, jossa pian
kuoli. O. E. T.
Timotheos ks. Timotheu s.
Timotheus (kreik. Timo’thcos), apostoli
Paavalin oppilas ja työkumppani, oli kotoisin
Lystrasta (Ap. t. 16i) ; hänen isänsä oli
kreikkalainen. multa sekä hänen juutalaissyntyinen
äitinsä Eunike että tämän äiti Loois (2 Tim. lr.)
olivat kristittyjä. Lähetystyönsä takia
juutalaisten keskuudessa T. suostui ympärileikkauttamaan
itsensä (Ap. t. 163), seurasi sitten Paavalia hänen
toisella ja kolmannella matkallaan ja oli hänen
luonaan hänen ollessaan vankeudessa (Filipp. U;
Koi. 1 i; Fil. i). Ephesoksessa T. on ollut
seurakunnan kaitsijana (1 Tim. 13), ja sinne Paavali on
lähettänyt molemmat U:n T:n Timotheuskirjeet.
Nämä kirjeet, joiden oikeaperäisvyttä usein on
epäilty, sisältävät seurakuntaelämää ja
»terveellistä oppia" koskevia kehoituksia sekä
varoituksia harhaopista. Edv. St.
Tippani [ ii’-] ks. Patarummut.
Timur Lenk (T i m u r-i-1 e n g) ks. T a m e
r-1 a n.
Tina (lat. stannum). metalli, kem. alkuaine.
Kem. merkki Sn. At.-p. = 119. T:aa käytettiin
jo esihistoriallisella ajalla Intiassa, Kiinassa
Egyptissä ja Britanniassa pronssiesineiden
valmistukseen. Puhdasta metallista t:aa ei silloin
luultavasti vielä tunnettu. Roomalaisvallan
aikana tuotettiin t:aa (kreik. kassi’teros, lat.
plumbum albnm), jota usein luultiin lyijyksi
(pllimbum nigrum). T. esiintyy luonnossa miltei
yksinomaan t.-kivenä, kassiteriittina, S11O2. jossa
on 78,;% t:aa. T.-kiven esiintymisestä ja omi-
naisuuksista ks. Kassiteriitti. T.-kivi
puhdistetaan ensin erilaatuisilla huuhtomis- y. m.
laitteilla hiekasta, savesta, mullasta y. m.
Puhdistettu t.-kivi sulatetaan sitten hiilen kera joko
kuilu- t. lieskauunissa. Metallin pelkistyminen
tapahtuu vasta korkeassa lämpötilassa, ja jos
t.-kivi sisältää muiden metallien
yhdistyksiä, pelkistyvät nämäkin eikä
saatu t. ole puhdasta. Taka-Intiassa
t.-malmi sisältää n. 70% t:aa.
Euroopasta saatu vain 0,i-0.s%.
Viimemainittu „väkevöidään" ennen
sulattamista. Sulatusuuni on
rakennettu graniitista. Kuilu s (kuva
1) täytetään
t.-mal-min ja hiilen
seoksella, liekki
puhalletaan alhaalta i, sula
t. kokoutuu
esitieteen v kuonan
peittämällä ja juoksee
sitten raaka-t :na
kuoppaan st. Uusimmat uunit ovat lieskauuneja.
Kuona on raudan, magnesiumin, kalsiumin ja
aluminiumin silikaatteja.
Raaka-t., joka sisältää tavallisesti 97-98% t-:aa.
puhdistetaan aluksi sulattamalla. Yaiu
Itä-In-tiasta saatu raaka-t. (n. s. hauka t.) on miltei
puhdasta. Sulan t:ii annetaan sitten juosta
hehkuvilla hiilillä peitetyn rautalevyn yli.
Puhdistaminen tapahtuu myös sulaa t:aa puukangilla
sekoittamalla. Metallista t :aa eristetään
nykyään myös käytetyistä tinatuista peltiesineistä
joko elektrolyysin
avulla tai
muuttamalla niiden
t.-päällystys t.-kloridiksi, SnCU, kui
van kloorin avulla.
Puhdas t. on
hopeanvalkoinen
kiiltävä metalli.
Seu om.-p. on 7,a
ja sulamisp. 232°C.
Se on kiteinen
aine (kuva 2) ja
sitä taivuttaessa
kiteet särkyvät aiheuttaen n. s. t:n kitinän.
Sulasta t:sta kaatamalla saadun levyn pinnalla
nähdään, kun pintaa ensin etsataan hapoilla,
jääkukan muotoisia kiteitä fmoirr métallique). Kun
sinkkipuikko pistetään kyllästettyyn
t.-kloridi-liuokseen, jonka päälle varovasti kaadetaan
hieman vettä, muodostuu nesteiden kosketuskohtaan
n. s. tinapilli, koska tina alkaa siinä
kiteytyä sinkkipuikon pinnalle. T. on hyvin
pehmeä ja helposti levyiksi muovailtava metalli
(,.t ina paper i", ks. S t a n n i o 1 i). 200° :ssa se
on hauras ja jauhettava. Alhaisessa lämpötilassa
se voi muuttua harmaaksi t:ksi, joka 011
jauho-maista. Tämä on kevyempää, om.-p. 5,s, ja se
voi tarttua (n. s. tinarutto) esim.
urkutor-viin y. m. T. 011 ilmaakestävä. Ohuissa
kerroksissa kuumennettuna se palaa kuitenkin
tinaoksidiksi I. t i n a tuhkaksi. Se liukenee
suolahappoon, mutta ei typpihappoon.
Kaliumhydrok-sidissa keittäen t. muuttuu t.-happoiseksi
kaliumiksi. Kem. puhdasta t :aa saadaan
hapettamalla raaka-t :aa typpihapolla ja muuttamalla
Kuva 2. Kiteistä tinaa.
Kuva 1. Kuilu-uuni tinan
sulat-tamiseksi (läpileikkaus).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
