Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Timon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Timon—Timotheos
1610
kuuuaksi. ’nimiin jälkeen T. luopui
johtoasemastaan (337 e. Kr.) ja vietti Syrakusassa
loppuikänsä sokeana, mutta kaikkien kunnioittamana.
T:n elämäkerran kirjoittivat Cornelius Nepos ja
Plutarkhos. [Arnoldt, ..Timoleon" (1850).!
E. Iin.
Timon /limön). 1. Eräs ateenalainen, joka
."ennen vuosis. loppupuolella
mielenkatkeruudes-snan vetäytyi pois muiden ihmisten yhteydeßtä.
Jo Aristophanes mainitsee hänet („Linnut"
nimi-«essä komediassaan) yleisesti tunnettuna
ihmisvihaajan tyvppinii. Sittemmin Lukianos
kirjoitti hänestä eri teoksen. T. on päähenkilönä
Shakespearen äärettömän synkässä ..T.
ateenalainen" nimisessä näytelmässä. — 2. T.
Phliuk-sesta (n. 320-230 e. Kr.), skeptillinen filosofi;
kirjoitti m. m. sukkelia knusimittaisia
..silloi-runoja" (ks. Silloi), joissa hyökkäsi muiden
filosofikoulujen dogmatismin kimppuun.
0. E. T.
Timor, Alankomaiden ja Portugalin omistama
-aari Itä-Intian saaristossa. Pienissä
Sundasaa-rissa. etelässä Austraalian mantereeseen
rajoittuvan T.n-meren pohjoisrannalla; lounaasta
koilliseen 500 km pitkä, luoteesta kaakkoon
100 km leveä, n. 32,600 km2, lähisaarineen (Rotti,
Karabing, Samao) 34.900 km5, lla–l3 milj. as. —
T. on vielä aivan epätäydellisestä tutkittu.
Koralliriuttojen ympäröimä. Rannikot yleensä
korkeat, matala rantakaistale aivan kapea,
Sisä-o-at vuoristojen (korkein huippu n. 3.600 m yi.
merenp.) ja ylätasankojen täyttämiä.
Vuoriperus-tassa on tavattu vanhempia aineksia, kalkkikiveä
y. m. Ilmasto Austraaliasta puhaltavan
kaakkois-moiisuunin vaikutuksesta varsinkin
etelärannikolla ja sisämaassa paljoa kuivempi kuin
Ttii-Intian saariston läntisemmissä osissa;
rannikoilla raivoo malaria, mutta sisämaan
ylä-tasangot ovat siitä vapaat ja ilmasto siellä on
■ tirooppalaiselle muutenkin siedettävä.
Aarnio-metsiii ei ole; alempana on kyllä
puukasvilli–uutta. mutta ylätasangoilla vallitsee
arokasvilli–uus. Eläimistössä vallitsevat yleensä läntiset
lajit, mutta tavataan myöskin Austraalian
eläinmaailman edustajia. Väestön pääaineksena ovat
papualaiset, joihin on sekoittunut malaijilaisia
ia polyneesialaisia. Kansa on jakautunut moneen,
keskenään sotia käyvään heimoon, joista
useimmat ovat alankomaalaisista ja portugalilaisista
kokonaan riippumattomia. Asukkaat harjoittavat
■tupäässä maanviljelyä ja karjanhoitoa. Maassa
olevia mineraalituotteita (kivihiiltä, polttoöljyä,
rautamalmia, kultaa y. m.) ei käytetä.
Tärkeimmät kauppatavarat ovat. santelipuu, ponilievoset.
valui, pähkinät y. m. s. — Portugalille
kuuluu T:n itäosa. Kambing-saaren keralla
19.000 km-, 152,000 as. (19021. Se muodostaa
erikoisen siirtomaan, jonka hallinto asuu
pohjoisrannalla olevassa Dilli’ssä (n. 3.000 as.,
virkamiehiä lukuunottamatta yksinomaan
alkuasukkaita). Se on myöskin siirtomaan pääsalama,
jossa 1910 kävi 410 alusta (etupäässä
alankomaalaisia), yhteensä 165.000 rek.-ton. Tuonti oli
arvoltaan 186.000 mk., vienti 1.194,000 mk.
• 1910). Siirtomaan tulo- ja menoarvio 1913-14
päättyi l.s milj. mk:aan. —
Alankomaille n T. käsittää saaren länsiosan ja muodostaa
useiden muiden Pienten Sundasaarten keralla
T:n residenttikunnan. 46.056 km», 950,067 as.
(arv. 1912), joista eurooppalaisia 443. Pääpaikka
Kupang (Koepang) on T:n lounaisrannikolla
(n. 6,000-7,000 as.; satama linnoitettu).
Todennäköisesti espanjalaiset ensiniäisinä eurooppalai
sinä kävivät saarella 1522. Seur. vuosis. alussa
portugalilaiset ja alankomaalaiset sijoittuivat
sinne, kilpaillen keskenään T:n omistuksesta.
1859 he sopivat saaren jaosta, joka
vahvistettiin uudessa rajasopimuksessa 1904 ja 1908.
E.’ E. K.
Timorlaut (lioll. Timorlaoet; myös Trnimber
1. Tcnimbar), Alankomaille kuuluva saariryhmä.
Itä-Intian saaristossa, Arafura-meren luoteisran
lialla. Pienten Sundasaarten ja Aru-saariston
välillä, käsittäen Jamdena 1. T.. Selaru, Larat.
Vuliaru y. in. saaret; n. 5,400 km2, 20.000 as.
— Saaret ovat koralliriuttojen ympäröimiä, en im
mäksoen matalia, osaksi tuliperäistä syntyä.
Kasvillisuus ja eläimistö austraalialaista. Väestön
pääaineksena papualaiset, joihin on sekoittunut
malaijilaisia ja polyneesialaisia. He ovat
hajaantuneet sotaisiin pikkuheimoihin. Harjoittavat
alkuperäistä maanviljelyä, karjanhoitoa, tre
pangin ja kilpikonnani pyyntiä. Ainoa
turvallinen ankkuripaikka saaristossa on Ritabel Lara
tilia. T:sta viedään ulkomaille vähän trepangia,
kilpikonnankuorta ja puuta (n. 25,000 mk:n
arvosta vuosittain). — Hallinnollisesti saaristo
kuuluu Amboinan residenttikuntaan. 72. E. K.
Timotei ks. T ä h k i ö.
Timoteikääriäinen (Tortrix paleana), pikku
perhonen kääriäisten (Tortricidce) heimossa. Etu
siivet yksiväriset, oljenkeltaiset, silkinkiiltoiset,
koiraan takasiivet melkein valkoiset, naaraan
ruskeanharmaat. Lentää pääasiallisesti
heinäkuussa. Toukka sametinmusta. valkokäsnäinen.
15 mm pitkä, elää heinillä, etupäässä timotiilla.
putkenmuotoisessa, yhdestä tai useasta lehdestä
käärimässään pesässä. Seurauksena on tav.
kasvin kuihtuminen. Tehnyt monin paikoin,
joukot-tain esiintyessään, suurta tuhoa. On levinnyt
Suomessa jokseenkin laajalle, ainakin
lounaisosassa maata. vrt. Kääriäiset. f . N-.v.
Timoteus ks. Timotheus.
Timotheos [Umo’-]. 1. Kreik. kitarodi s. o.
kitaransoittaja, laulaja ja runoilija (n. 450-360
e. Kr.), syntyisin Miletoksesta; hänen
opettajansa oli mytileneläinen Phrynis; toimi etupäässä
Ateenassa. T. on, samoinkuin Phrynis, etupäässä
tunnettu nomos-laulun ja siihen kuuluvan
kitara-sävellyksen kehittäjänä; m. m. hän itse kertoo
lisänneen kitaran kielet 11:ksi. Tietomme T:n
runoudesta ja yleensä nomos-Iaulusta olivat
sangen niukat, kunnes 1902 Egyptistä löydettiin
melkoinen osa hänen ..Persai" nimistä nomostaan.
Alku on hävinnyt, mutta ydinosa, n. s. omphalos
(..napa"), sen jälkeen seuraava sphruf/is- 1.
,.sinetti"-osasto ja epilogos ovat säilyneet. ..Per
sai" on vapaisiin lyyrillisiin rytmeihin laadittu
läpisävelletty soololaulu. Sen ydinosassa laulaja
kuvaa kreikkalaisten ja barbarien välisen
meritaistelun (Salamiin taistelun?) hurjaa melskettä,
esittäen m. m. useiden barbarihenkilöiden
kuo-lemantuskaa ja rajuja tunteenpurkauksia ja
lopuksi kuninkaan pakokäskvn.
Sphragis-osas-tossa laulaja ikäänkuin painaa teokseensa sinet
tirisä mainitsemalla nimensä ja kehumalla
taitoaan. Epilogissa hän rukoilee Apollonin
siunausta syntymäkaupungilleen. — Runoelman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
