Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tina-amalgami ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1615
Tinasuola—Tiofeeni
1616
Tinasuola ks. T i n n.
Tinatuhka ks. T i 11 u.
Tinaus ks. Tina a in i n o n.
Tinca ks. S u u t a r i.
Tinctoris /-(>’•/, Johannes (1446 1511),
alankomaalainen musiikki teoreetikko ja
säveltäjä, aikansa oppineimpia. Toimi 1475-87
Napolinsa hovikapellimestarina, sittemmin
kaniik-kina Nivellesissä. Julkaisi useita teoreettisia
teoksia. Julkaisematta jäi hänen laaja, moni
osainen sävel ly soppinsa. Suurimman osan
sävellyksistään T., kuten arvellaan, merkitsi
salanimellä: Johannes V e r b e n e t (1.
Verbe-ner). /. K.
Tindal, Matthews (1657-1733), engl. deisti.
T., joka v:sta 1678 oli koko ikänsä Oxfordin
yliopiston fellow’na, julkaisi 1730 kirjan
»Christia-nitv as old as the creation" (»Kristinusko yhtä
vanha kuin maailma"), jolla hän tahtoi osoittaa,
että kristinusko ainoastaan on alkuperäisen
luonnonuskonnon uudistus. Kirjaa on sanottu
deismin Saarnatuksi". Ajan valtiollisissa
taisteluissa T. aikaisemmin kannatti Stuarteja, mutta
liittyi myöhemmällä iälliinsä vapaamielisiin (ks.
O e i s m i). 75. K-a.
Tinea ks. Koiperhoset.
Tinel [-e’l], Edgar (1854-1914), belg.
säveltäjä, Gevaërtin oppilas. Tuli 1882 Mechelnin
kirkkomusiikkiopiston johtajaksi, 1889 valtion
kannattamien belg. musiikkikoulujen
tarkastajaksi, 1896 sen ohella kontrapunktin opettajaksi
Briisselin konservatoriin ja 1909 tämän
konser-vatorin johtajaksi. Sävelsi 2 oopperaa
(..Godo-leva", 1897, ,,Katharina", 1909). oratorin
(»Fran-eiseus", 1888), kuoro- ja orkesteriteoksia y. m.
L K.
Tinglid oli vanhoina aikoina Tanskassa
kuninkaan palvelukseen vapaaehtoisella sopimuksella
ruvenneen soturi joukon nimenä, ja käytettiin
erittäinkin Knutit Suuren Englannin valloituksen
jälkeen järjestämästä pysyvästä sotajoukosta.
Toi-sia nimityksiä olivat tingmannalid ja
v e (1 e r 1 a g. K. G.
Tingstadius /-<’’-/. Johan Adam (1748
1827). ruots. teologi ja orientalisti, tuli itiini,
kielten professoriksi Upsalaan 1789, kuuluisa
1’aamatun kääntäjänä. K. T-t.
Tinian (aikaisemmin myös Bnenavista) ■
Mananneihin kuuluva saari. ks. Mari a a n i t. I
Tinkal, luonnossa esiintyvä booraksi (ks. t.).
Tinktuuri (lat. tinctü’ru = värjääminen, <
liiir/rrc = kastaa. värjätä), rohdosuutos,
kasviainesten alkoholi- tai eetteriliuos.
Tinödi, Sebestyén [linödi iiib&itjënj (k.
n. 1557), unk. trubaduuri, myös Lantos (»Luu
tunsoittaja") nimellä tunnettu, syntyi
1500-lu-vun alkupuolella, opiskeli latiuakoulussa,
haavoittui pahasti taistelussa turkkilaisia vastaan,
toimi m. m. Budan linnan puolustajan Bälint
Törökin sihteerinä, vaelteli senjälkeen ympäri
maata herrojen hoveissa, linnoissa ja
taistelutanterilla laulullaan ja soitollaan maamiehiään
rohkaisten sekä yksimielisyyteen kehoittaen.
Asettui 1548 perheellisenä miehenä vakinaisesti
asumaan Kassaan. Kaikkialla, missä tärkeitä
sotaisia tai valtiollisia tapahtumia sattui. T. oli läsnä
voidakseen saada niistä tarkkoja tietoja ja
ikuistuttaakseon ne runomuotoisissa
..aikakirjoissaan", joita hän sitten laulaen ja soittaen esitti.
vieläpä enimmät nuoteilla varustettuina julkai
sikin 1554 (Kolozsviirissa) nimellä „Croniea".
Runollisina tuotteina ne ovat jotenkin heikkoja;
asiallisen luotettavuutensa vuoksi niiden
his-toriallinen arvo sitävastoin on varsin suuri.
-T:n kaikki teokset julkaisi (selityksillä varus
lettuina) A. Szilädv (Régi magvar költiik tiira.
III). ’ Y. Tl’.
Tintoretto [-e’-]t oik. nimi Jacopo R o h u s t i
(1518-94), it. taidemaalari. Nimen Tintoretto
(pikkuvärjäri) hän sai isänsä ammatin mukaan
Hänen monien ja suurten maalaustensa pää
tunnusmerkkejä ovat sommittelun intohimoinen
levottomuus, liikkeiden ja asentojen tavaton
rohkeus ja valojen ja varjojen voimakas
korostaminen. Hän tahtoikin yhdistää Michelangelon
piirustuksen ja Tizianin värityksen välittämättä
sopusointuisesta kokonaisvaikutuksesta; hiilien
päätarkoituksenaan näyttää olleen katsojien
yllättäminen tavattoman taitonsa avulla. T. on
maalannut Venetsian kirkkoihin ja palatseihin
suuren joukon mahtavankokoisia ja monihenkilöisiii
Tintoretto: Bacchus ja Ariadne.
uskonnollisia, vertauskuvallisia ja historialli-ia
sommitelmia, tunnetuimpia niistä ovat: ..Markus
I pelastaa orjan marttyyrikuolemasta" i Venetsian
akatemiassa), ..Pyhä Ehtoollinen" (S. «iiorgio
Maggiore-kirkossa) ja ..Ristiinnaulitseminen"
(Seuola di Roccossa) sekä jättiläismäinen
..Paratiisi" (Dogi-palatsin Suuren neuvoston salissa).
»Bacchus ja Ariadne" (seinämaalaus
Dogi-palat-sissa). Nuoremmilta vuosiltaan on T:lla myöskin
hvviii muotokuvia. T:n subjektiivinen ja
aikaisempien mestarien ehyen, yhtenäisen taiteen
rikkova maalaustapa on valmistanut osaltaan
rene-sanssityylin muuttumista barokiksi: saattaapa
häntä tavallaan pitää nykyaikaisen
impressionisminkin varhaisena edeltäjänä. [Stearns. ..Tinto
retto" (1895); H. Thode.’ ..Tintoretto" (1901).}
F. L.
Tioalkoholit (< kreik. theion = rikki ks.
M e r k a p t a a n i t.
Tioanhydridit 1. s u 1 f o a n h y d r i d i t ks.
S u 1 f o s ti o 1 a t.
Tiocyaani. tiosyaani. ks. Ro da ani.
Tiofeeni, hiilen, vedyn ja rikin kem. yhdistys,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
