Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiohapot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1617
Tiohapot—Tiraboschi
1618
kuuluu heterosyklisiin aineisiin: esiintyy
kivi-liiilitervassa. sitä voidaan valmistaa
kuumentamalla etylisulfidia punahehkuvissa putkissa.
Väritön, kevyt. 84° issa 0 kiehuva, veteen
liukenematon neste. Muodostaa eri halogeeniyhdistyksiii
halogeenien vaikuttaessa siihen. Väkeviin rikki
hapon kera se muodostaa t.-sulfonihappoja.
Muista t.-yhdistyksistä mainittakoon t.-alkoholi,
t.-aldehvdi ja t.-karboni hapot. S. S.
Tiohapot, hapot, jotka hapen asemesta
sisältävät rikkiä.
Tioli ks. T h i o 1 i.
Tionihapot, rikin muodostamia rikkirikkaita
happoja, esim. tiorikkihappo (ks. t.). Poly-t.
ovat rikin happihappoja, joiden yleinen kaava on
HjSxOe (x:n arvo 2-5). Sellaisia ovat:
ditioni-happo. IIjSjOb. t ritionihappo. HaSsOg,
tetrationi-l.appo, HsS,On. jota muodostuu jodin
vaikuttaessa natrinmtiosulfaattiin ja peutationihappo.
113S806. S. S.
Tioniini, Lauthin violetti, tervaväriaine, jota
valmistetaan parafenyleen id i amiinista ja
rikkivedystä. Tummanvihreä veteenliukeneva aine.
joka värjää villan ja silkin sinipunaiseksi.
S. S.
Tionylikloridi, rikin, hapen ja kloorin kem.
yhdistys, SOCU. Viiritön neste, jota saadaan
fos-toripentakloridista ja rikkidioksidista. S. S.
Tiorikkihappo, rikin, vedyn ja hapen kem.
yhdistys, IUS2O3. Vapaana ei t. esiinny, eikä
myöskään sen anhydridi. Sen suoloja nimitetään
tiosulfaa teiksi. Tiosulläatteja muodostuu
in. 111. rikkihapokkeen suoloja, sulfiitteja,
kiehutettaessa rikin kera. alkalipolysulfidien
itses-tään hapettuessa, jodin vaikuttaessa
natriumsul-fidin ja natriumsulfiitin liuoksiin, v. m. Tärkein
niiisl ä suoloista on n a t r i n m t i o s u 1 f a a 11 i
tks. t.). S. S.
Tiosulfaatit, tiorikkihapon suolat, ks. T i
o-rikkihappo ja N a t r i u m t i o s u 1 f a a t ti.
Tiosuolat, rikinpitoisia suoloja, ks. S u 1 f
o-suolat.
Tiosyaani, rikkisyaani, ks. E o d a an i.
Tioyhdistykset (> kreik. theion = rikki) =
sulfoyhdistykset (ks. t.).
Tippaleipä, voissakeitetyistä vehnätaikinarih
moista valmistettu leivos, jollaista syödään
siman kera.
’iippari ks. Tippuri.
Tippukivi, luolien kattoihin ja pohjille tav.
kalsiumkarbonaatista muodostuneet, tapit ja
pylväät. ks. Luolat.
Tippuri (gonorrea), virtsa- ja siitinelimien
limakalvon tulehdus, jonka aiheuttaa eräs
kak-soiskokki (Gonococcus Xeisseri). Tauti on
erittäin tarttmainen ja leviää yleensä
sukupuoliyhteyden kautta, mutta varsinkin pienet tyttö
lapset voivat saada sen myös välillisesti muista
perheen jäsenistä etenkin heitä hoitavista
henkilöistä. jos nämä ovat sairaita. Se alkaa
tavallisesti 3-10 päivän kuluttua tartunnasta siten,
että virtsa torven suussa tuntuu kutiamista ja
kirvelyä vettä laskiessa, ja siitä alkaa vuotaa märkää.
Virtsatorvesta voi tulehdus siirtyä syvemmälle
i irtsaelimiin ja saa usein aikaan
rakkotulehduksen (cyxlitin). Miehillä tauti voi
siitin-elimissä aiheuttaa rakonniskarauhasen
tulehduksen (prostatitis),
siemenrakko-jen tulehduksen (vesiculitis) ja sivu-
kiveksen tulehduksen (epididymitis).
Naisilla t. synnyttää runsasta valkovuotoa ja voi
saada aikaan vaikeanlaatuisia tulehduksia
e 111 ii s s ii. m il n a t i e h y i s s ii ja munata
r-joissa. — Vaikeissa tai vaillinaisesti hoidetuissa
tapauksissa t. saattaa jäädä sangen pitkälliseksi,
kroonilliseksi- ja voi silloin myöhemmin aiheuttaa
miehillä virtsatorven tukkeutumista (strictnra
nrelhrce). Pitkäaikainen t.-vuoto synnyttää usein
myös jonkinlaisia syylämuodostuksia (condyloma
acuminatum) etupäässä virtsaelimien ulko-osiin
(vrt. K on dyl omi). Tm hoito vaatii lepoa ja
ehdotonta kieltäytymistä väkijuomista; paikalli
sesti käytetään tavallisesti huuhtelemista
erilaisilla hopeayhdistyksillä. — Jos tippurimätää
joutuu silmään, synnyttää se vaarallisen silmätippu
rin. vrt. Silmän hoito ja Silmätaudit.
— Kivestulehdus forkitis) ei ole riippuvainen
tippurista. /’. P.
Tippui ikolotus (tippuri reumatismi) on tippu
rista johtunut niveltulehdus. Se esiintyy
useimmiten polvessa, mutta voi sijaita muissakin
nivelissä. Yleensä t, ilmenee vain yhdessä tai muu
tamassa harvassa nivelessä samalla kertaa,
jota-vastoin tavallisessa nivelreumatismissa on useita
niveliä kipeänä samaan aikaan. ’ Tauti 011
pitkällinen ja voi vaikeissa tapauksissa aiheuttaa
nivelen jäykistymistä. Hoitona käytetään
kuuma-ilma- tai sähkökäsittelyii ja hierontaa. P. P.
Tippu Sahib (1751-90), Mysoren sulttaani.
Hy-der Ali’n poika, seurasi isäänsä 1782, soti
menestyksellä englantilaisia vastaan ja teki heidän
kanssaan sopimuksen 1784. jonka mukaan heidän
täytyi vetäytyä pois hänen valtakunnastaan. Nyt
T. S. rupesi vaatimaan itselleen yliherruutta
muiden int. ruhtinasten yli ja piti loistavaa
hovia. V. 1789 englantilaiset tekivät liiton hänen
naapuriensa kanssa, ja pakottivat hänet 1792
epäedulliseen rauhantekoon, jossa hän menetti puolet
alueistaan. T. S. teki salaisen liiton Ranskan
kanssa englantilaisia vastaan, mutta nämä
aloittivat äkkiarvaamatta sodan 1799. ja T. S.
kaatui pääkaupunkiaan Seringapatamia
puolustaessaan: hänen valtakuntansa valloitettiin.
G. R.
Tippu Tip, oik. H a 111 e d b e n M u h a 111 m e d
(k. 1905). Itä- ja Keski-Afrikan suurin
01-ja-kauppias. saavutti vin 1867 jälkeen ylisen Kongon
alueella täyden määräämisvallan, jota hän käytti
tutkimusmatkailijain (Livingstonen, Cameronin.
Stanley’n, Wissmannin) hyväksi; antautui
Kongo-valtion palvelukseenkin; palasi 1890
synnyinkaupunkiinsa Sansibariin.
Tipulidæ ks. Vaaksiaiset.
Tiputuspullo, pullo, jonka lasitulpassa ja
kaulassa 011 kuurna pullon sisältämän nesteen
tipoittain laskemista varten.
Tiraboschi /-bo’ski], Girolamo (1731-941,
it. kirjallisuushistorioitsija. tuli 1755 retoriikau
professoriksi Milanon yliopistoon. Täällä, hän
kirjoitti tutkimuksensii ..Vetera liumiliatorum
monu-menta" (1766-68. 3 nid.). V. 1770 T. nimitettiin
Modenan herttuan Frans Ulin
kirjastonhoitajaksi ja hän ryhtyi nyt valmistamaan
pääteostaan ..Storia della ’letteratura italiana" (1771-82;
paras julkaisu 1822-26. 16 nid.: lyhennettyjä
laitteita myös saks., ransk. ja engl.). Teos on
suuren oppineisuuden ja perinpohjaisen työn
tulos, käsitellen Italian kirjallisuuden kaikkia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
