Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiron kirjoitusmerkit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1623
Tiryns
m-24
Tirvnsin linnau eteläosa: pohjapiirros. B ja P varastohuoneita, F etupiha: H ensiraäiset propyleet: K toiset propyleet:
L piha alttareineen; M megaron: N naisten sali: T takaportti; ö kylpyhuone.
della perustamasta kimröökkitehtaasta ja
myllystä. A’. 1888 Palmberg ryhtyi perustamaan teol
-lisuuslaitoksia Valkealaan, jossa nyk. ovat
toiminimen päätehtaat (varsinaiset T:n tehtaat):
salia, kimröökkitehdas, rakennuspuusepäntehdas,
höyläämö, tynnyrivannehtimo, mylly ja 1913
valmistunut kem. tehdas (jossa valmistetaan
steariinia, talia sekä happi- ja vetykaasuja).
Tehtailta on kapearaiteinen rata (valmis 1904)
Kaipiaisten asemalle. Säkkijärvellä Palmberg 1893
osti Joutsenkosken, jossa nyk. mylly,
kimröökkitehdas ja tynnyrivannehtimo. — Tehtaiden
päätuote on kiinröökki, jota 1912 myötiin 830,000 kg
(T :sta 305,000 kg, Joutsenkoskelta 300,000 kg
ja Koivuniemeltä 225.000 kg), 1916 1,600.000 kg.
Käyttövoima saadaan pääasiallisesti koskista.
Työväestön lukumäärä on toistasataa. E. E. K.
Tiryns Jli-J. muinaislinna Peloponnesoksessa
mykeneläisen aikakauden merkillisimpiä
jäännöksiä. sijaitsee 7 km kaakkoiseen päin Argok
sesta, n. 2 km Argoliin-lahden nykyisestä
rannasta. kaltiokummulla, joka kohoaa 18 m
tasangosta, 40 m merenpinnasta. Linnaa
ympäröi ..kyklooppinen", suunnattomista
louhimatto-mista kivimöhkäleistä (pituudeltaan 2-3 m.
korkeudeltaan n. 1.5 m) rakennettu 8-10 m:n
paksuinen, jykevillä ulkonemilla vahvistettu muuri;
paikoittain, missä muuriin on sovitettu varasto
kammioita, sen paksuus nousee 17,5 m:iin.
Pohjoisesta etelään linna on n. 300 m:n pituinen;
sen leveys nousee n. 100 m:iin. Se jakaantui
2 pääosaan: etelässä, korkeimmalla tasolla, oli
hallitsi jäin palatsi siihen kuuluvine
rakennuksineen. poh joisessa, melkoisen matalammalla tasolla,
olivat linnueen asunnot y. m. Linnaan päästiin
pääasiallisesti itäpuolelta, leveätä ajotietä, joka
ensin ulkomuuria pitkin (siten että hyökkäävän
vihollisen oli pakko kääntää kilvetöu oikea
kylkensä muurilla olevia puolustajia kohti), sitten
muurien välitse kohosi, kunnes saavuttiia
palatsi-osaston tasolle; siellä tultiin propyleihin, joissa
itse porttiseinän etu- ja takapuolella oli
muuri-ulokkeiden (..antain") ja niiden välisen
pylväs-parin muodostama eteinen. Propyleiden
sisäpuolella olevasta laajasta linnanpihasta johtivat
toiset, vähän pienemmät propyleet palatsin
päärakennuksen edustalle, pylvässuo.jain tai vajain
ympäröimään pihaan, jossa oli ontto alttari. Pää
rakennus avautui pihalle päin sivuseinien
ulokkeiden ja niiden välissä olevan kahden pylvään
muodostamalla eteisellä, jonka takana oli etusali
ja sitten itse pääsali, varsinainen megaron.
miesten olopaikka. Tämän keskellä oli neljä, kai
keti sivuaukollista kattokohoketta kannattavaa
pylvästä ja niiden keskellä iso pyöreä liesi.
Megaroniin liittyi joukko pikkusuojia, m. m.
kylpyhuone. Miesten megaronin itäpuolella oli
toinen vähän pienempi salirakennus etupihoilleen
ja ympäröivine pikkusuojineen, jota ou pidetty
naisten olopaikkana. Se oli vain pitkän
mutkikkaan käytävän kautta yhteydessä miesten
megaronin kanssa; toinen käytävä johti linnan
ulko-propyleihin. — Linnan länsipuolelta vei pitkä,
kapea porraskäytävä muurin lävitse alas
kentälle. — Säilyneenä on rakennuksista pääasialli
sesti vain jokunen kivikerros; (puisista)
pylväistä vain pyöreät kivijalustat. Huoneet olivat
runsaasti kalkkimaalauksilla koristetut:
merkillinen on eräs alabasterista ja simlasista
iHomeroksen mainitsema ..kyatios") laadittu
koristeellinen seinävyölryke. — Tarun mukaan oli Proitos
muinoin kykloopeilla rakennuttanut T:n muurit.
Historiallisella ajalla on läheinen Argos
työntänyt T:n kokonaan var joon. Persialaissodissa T.
oli vielä mukana, vaikkei kyennyt lähettämään
taisteluun kuin parisen sataa miestä. V. 468
e. Kr. argolaiset hävittivät sen. niin että vain
kyklooppi-muurit olivat enää todistuksena sen
’ /R i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
