Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiron kirjoitusmerkit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1621
ilmasto: vuotuinen keskilämpötila on
esiin-Innsbruckissa -f 8° C. Trientissä -f 12,»° C.
Vuo-Iuinen .sademäärä on Innsbruckissa 872 mm,
Uivassa iGarda-jilrven rannalla 1,150 mm). —
Puijon kivcnnäislähteitä. — Asukkaista 1010 oli
kansallisuudeltaan saksalaisia 57,» %, italialaisia
ja ladiineja (Italian rajalla) 42,i
slovakkeja ti..,>,.. uskontunnustukseltaan
roomal.-katolisia 99.i %. evankelisia 0,« %. Kansakouluissa
1011 oli 150,190 oppilasta (93,709 saksalaista.
54.700 italialaista), 95,t % kaikista kouluiässä
olevista lapsista. T:ssa toimii Innsbruckin
yliopisto. — Sanomalehtiä 139, joista 94
saksimia 41 italiankielistä (1912). — Elinkeinot maan
karuuden ja mineraaliköyhyyden takia verraten
yksipuolisesti kehittyneet. Peltoa ja puutarhaa
5,i niittyä ja laidunta 35,»%, metsää 38,o %
ju kokonaan arvotonta maata (jäätiköitä,
kalliota %. V. 1912 korjattiin rukiita 40.900 ton..
maissia etelässä) 23.900 ton., vehniä 19.600 ton.,
ohria 11.100 ton., perunoita 194,200 ton. y. m.
Dalmatsian jälkeen T. on Itävallan huomattavin
viininviljelysmaa; satomäärä 1912 979,029 hl.
Paraiten T.. erinomaisten alppinurmiensa
perusteella. soveltuu karjanhoitoon. V. 1910 T:ssa oli
412.iii)7 nautaa. 22,558 hevosta, 150.903 lammasta,
99.550 sikaa, 0,i milj. kpl. siipikarjaa.
Etelä-T:ssa silkkiäistoukan hoito huomattava.
Metsänhoito tärkeä. Yuorityö oli ennen kukoistava
varsinkin Pohjois-T :ssa, mutta 011 nyttemmin
jokseenkin merkityksetön, sen tuotteet arvoltaan
kaikkiaan vain O.s milj. mk. (1912; ruskohiilen
O.s milj., lisäksi vähän sinkki-, lyijy-,
vaskimal-tnia -ekä asfalttikiveä). Teollisuus ei liioin ole
erikoisemman suuriarvoinen; huomattavin on
puutavarateollisuus. — Matkailijaliikenne
erinomainen vilkas, nousten tiliv. 1910-11 n. 1 milj.
henkeen. Matkailuliikenteen bruttotulot
arvioitiin yli 40 milj. mk:ksi. Matkailijain enimmän
käyttämät matkailukeskukset ovat Innsbruck
(jossa 1912 kävi 192,681 vierasta) ja Bozen
(108.98* vierasta). Monesta kymmenestä
paran-tolapaikasta suosituimmat ovat Meran (31,502
kylpyvierasta 1912). Riva, Levico, Gries b. Bozen,
Gossensass, St. Martino, Arco, Campiglio, Steinach
ja Igl-, — Rautateitä 1,150 km (1911;
Vorarl-bergin rautatiet lukuunotettuina) ; tärkeä
Bren-nerin rata kulkee T:n poikki pohjoisesta etelään.
Kulkukelpoisia vesiteitä (Vorarlberg
lukuunotet-tuna :j29 km, josta 77 km aluksilla kuljettavia.
Paikallisia asioita hoitavat maapäivät (68
jäsentä . Pääkaupungissa Innsbruckissa asuu
käs-kynhaltia. Itävallan valtakunnanneuvostoon T.
lähettää 25 edustajaa. — Vaakuna: hopeisella
pohjalla punainen, kultajalkainen, kruunattu kotka.
Maan värit: valkoinen, punainen. (E. E. K.)
Historia. T:n ensimäiset tunnetut asukkaat
olivat osaksi etruskein, osaksi illyriläisten
venee-tein y. m. sukua olevat heimot, joita yhteisellä
nimellä sanottiin reetialaisiksi. Itsellä vuosis.
Kr. roomalaiset valloittivat maan; 2:sesta
vuosis. j. Kr. germaanilaiset, varsinkin alemannit,
alkoivat hyökätä sinne, ja 4:nnellä vuosis. sinne
levisi kristinusko. Länsi-Rooman hajottua maa
joutui itägooteille ja heidän kukistuttuaan 553
bajuvaarit (baierilaiset) anastivat sen
pohjois-osau. langobardit taas eteläosan. 8:nnella vuosis.
siitä tuli trankkilainen provinssi: karolingisuvun
sammuttua se jälleen osaksi joutui Raierille. Itse-
1622
niiisistä maan valtiaista olivat mahtavimmat
Trientin piispat sekä T:u kreivit (joiden suku
linnasta koko maa eyi saanut nimensä) ; heidän
sukunsa sammui 1253. Viimeisen T:n kreivin
tyttärenpoika Kärntenin herttua Meinhard II
yhdisti T:n ja Kärntenin. Meinhardin pojan
tytär Margarete Manltasch, T:n perillinen, luo
viltti 1363 maan Itävallan herttuoille. V. 1433
T:n kaupunkien asukkaat ja talonpojat saivat
samat valtiolliset oikeudet kuin aateli ja papisto.
Herttua Sigisnniudin aikana 1400-luvulla kehittyi
T:n vuorityö: varsinkin hopeakaivokset tulivat
tuottaviksi. Sigismund luovutti T:n sukulaisel
Ieeu kuningas (sittemmin keisari) Maksimilian
I:lie. Seuraavina aikoina T:ia ajoittain hallitsi
vat Habsburg-suvun sivuhaarat; v:sta 1665 sitä
pysyvästi hallittiin Wienistä käsin. Uskonpuh
distus levisi T:iinkin. vasta 1500-luvun jälkipuo
liskolla se saatiin tukahutetuksi. Pressburgin
rauhassa 1805 Napoleonin liitossa oleva Baieri
sai T:n. Uuden hallituksen sorto, mutta erikoi
sesti myös pyhäpäiväin ja luostarien
lukumäärän supistaminen aikaansai 1809 T:ssa urhoolli
sen Andreas Hoferin y. m. johtaman kansankapi
naii; sen onnettomasti päätyttyä T. Wienin rau
liassa sam. v. jaettiin Italian kuningaskunnan.
Illyrian ja Baierin kesken. Napoleonin
kukistuttua 1814 koko maa jälleen yhdistettiin Itä
valtaan. T:ssa vastustettiin helmikuun
julistuksella 1861 Itävallassa säädettyä tilaa, varsinkin
myös protestanttien yhdenvertaisuutta katolilais
ten kanssa. Kun uusi valtiosääntö 1865
toistaiseksi peruutettiin, teki hallitus T:n katolilaisille
suuria myönnytyksiä: niinpä, tehtiin
protestanttisten seurakuntain perustaminen riippuvaksi T: n
maapäivistä. Uusia vapaamielisiä, kirkkoa sekä
kouluja koskevia lakeja vastustettiin, vasta 1892
saatiin uusi kansakoululaki toimeen. Etelä-T:ssa
muodostunut it. puolue tahtoo erottaa italialai
sen T:n saksalaisesta T:sta. G. H.
Tiron kirjoitusmerkit (Nntæ Tironianæ}, roo
mal. pikakirjoitusjärjestelmä. jonka keksijä oli
M. Tullius Ciceron vapautettu orja ja kirjuri
M. Tullius Tiro. [W. Schmitz, ..Commeutarii
notarum Tirönianarum" (1893) ; sama,
„Miscel-lanea Tironiana" (1896); Chatelain, ..Introduction
à Ia lecture des nötes Tironicnnes" (1900) : Perugi.
,.Le note Tironiane" (1911).j vrt.
Pikakir-j o i t u s. K. J. E.
Tirpitz f-tsj, Alfred von (s. 1849), saks.
amiraali; tuli 1869 meriupseeriksi, 1895
kontra-amiraaliksi. 1899 vara-amiraaliksi, 1903
amiraaliksi ja 1911 suuramiraaliksi. V. 1897 T.
nimitettiin meriministeriksi, jossa virassa ollessaan
toimi tarmokkaasti Saksan sotalaivaston lisää
miseksi, niin että Saksalla suurvaltainsodan
alkaessa 1914 oli Englannin jälkeen suurin
sotalaivasto; luopui 1916; kutsuttiin 1908
herrainhuoneen jäseneksi.
Tirso de Molina ks. T e 11 e z, G.
Tirva (omistaja T. fabriks aktiebolag,
osakepääoma perustettaessa 1902 380,000 mk.,
johtaja insinööri Alfred A. Palmberg), useita eri
teollisuudenhaaroja harjoittava toiminimi, jonka
hallussa on tehtaita Vehkalahdella,
Säkkijärvellä ja Valkealassa sekä yli 40 maatilaa
Valkealan. Luumäen, Sippolan, Säkkijärven y. m.
pitäjissä. T. sai alkunsa insinööri Aug.
Palm-bergin (k. 1914) 1884 Koivuniemeen Vehkalah-
Tiron kirjoitusmerkit—Tirva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
