Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tjaeder ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
IG39
Tjust—Tlinkit
1640
Ennen main. radan avaamista T. oli
pääasema-paikkoja suurella Siperian tiellä (sen kautta
1823-08 kulki 908,266 Siperiaan karkoitettua,
vapaaehtoisesti seuranneet perheenjäsenet
lukuun-otettuina). Suuret markkinat kesä-heinäk :ssa.
Höyrvalusliikenne vilkas (alas ja ylös
Tura-jokea sekä Tobolia ja Trtysiä myöten). — Per.
1581 Tsingitura nimisen tataarilaiskauppalan
paikalle. E. E. K.
Tjust /tsiixt], Smålandin maakunnan
pohjoinen osa Itämeren rannalla, joka vanhaan aikaan
mainitaan erityisenä oikeusalueena ja
maakuntana. K. O.
Tjusterby /tsfisterby], rälssisäteri (käsittää
oikeastaan 3 rälssisäteriii ja 8 rälssitilaa)
Pernajan pitäjässä, Pernajan lahden länsirannalla,
luonnonihanassa seudussa n. 3 km kirkolta
länteen (5 km Tervikistä etelään). 6 manttaalia.
Pinta-ala n. 1,500 ha (josta viljeltyä maata
n. 225 ha). Ensimäinen tunnettu omistaja oli
Jakob Waldemarsson, jonka tyttären kautta tila
1400-luvun lopulla joutui Lille-suvulle, pysyen
sillä aina v:een 1617 (suvun nimi oli 1500-luvun
puolivälissä muutettu YVildemaniksi-). Senjälkeeu
T:n omisti Erik Svantenpoika Stålarm, jonka
tyttären kautta se siirtyi Ràlamb-suvulle sekä
sittemmin myynnin kautta 1080 Lorenz Cr. utzille
ja hänen tyttärensä kautta E. G. v.
Wille-brandtille. V. 1751 T:n osti Tervikiu (ks. t.)
omistaja Robert Muhi; tila oli senjälkeeu
De Geer- ja myöhemmin De la Chapelle-suvulla.
V. 1871 T:n osti eversti Kasten Anteli, jonka
perillisten hallussa tila nykyjään on.
Päärakennus rak. 1864-67 (sisältää 22 huonetta ja tornin).
— Vanha tiilitehdas (1700-luvulta). Meijeri.
Lainamakasiini yhteinen Tervikiu kanssa, samoin
kansakoulu. — Muinaismuistoja: vanhoja
raunioita ja luhistuneita kellareita. — Arvokas
taulukokoelma (pääasiallisesti Tervikistä
siirrettyjä maalauksia) käsittää m. m. 13 muotokuvaa
1600- ja 1700-luvuilla eläneistä huomattavista
henkilöistä. [C. Carstens, „Pärnå sockens
historia" (,,Kalem’er utg. af Svenska folkskolans
vänner" 1891).]
Tjutsev, Feoilor Ivanovits (1803-73),
ven. runoilija. Palveli ulkoasiainministeristössä
ollen m. m. lähetystön virkamiehenä Miinchenissä.
Hänen kirjallisessa salongissaan kävi vieraana
m. m. Heine, jonka ynnä Schillerin runoja T.
käänsi venäjäksi. Runoilijan maine alkoi levitä
1854, jolloin ilmestyi ensimäinen kokoelma hänen
runojaan. V. 1857 hän sai paikan sensuuri
virastossa sananvapauden vaikeina aiköina. Hänen
syvämietteisen, muotovalmiin lyriikkansa
tärkeänä motiivina ovat luonnonfilosofiset aiheet ja
olemassaolon peruskysymykset. Pohjasävyltään
runoilija on pessimisti. Kootut teokset
ilmestyivät 1S68 ja 1900; niissä on 246 omaa runoa ja
37 käännöstä. V. ./. M-kka.
Tjäder, J. G. ks. T j a e d e r, J. G.
Tjöckå ks. T e u v a n j o k i.
Tl, talliumin (ks. t.) kem. merkki.
Tlaxcala [abka’la] (myös Tlaxcalla). 1.
Valtio Sisä-Meksikossa, eteläylätasangon valtioita,
Meksikosta itään; 3,974 km2, 184.171 as. (1910),
46 km2:llä (Meksikon pienin ja taajimmin asuttu
valtio). -— T. käsittää Meksikon yliitasangon
eteläisimmän pään keskiosan (n. 2,300 m yi.
merenp.) Sen etelärajalla on Malinchen mah-
tava fulivuorenkeila (4,461 m yi. merenp.).
Asukkaat ovat intiaaneja. Harjoittavat maanviljelystä,
joka tuottaa maissia, vehnää, papuja, hedelmiä
y. m. Valmistavat karkeita kankaita. Pari
rautatietä kulkee T:n halki. — T. käsittää
jokseenkin tarkalleen samannimisen, 1200-luvulla
syntyneen intiaanitasavallan alueen. Sen
asukkaat olivat voimakkaita, sotaisia tlaxealteekkejä,
jotka hyvällä menestyksellä olivat puolustaneet
itsenäisyyttään aztekeja vastaan. Jouduttuaan
1519 tappiolle Cortezia vastaan taistellessaan he
liittyivät häneen ja vaikuttivat suuresti hänen
lopulliseen voittoonsa Meksikossa. T:n nyk.
asukkaat ovat tlaxcalteekkien jälkeläisiä.
2. E lellämainitun valtion pääkaupunki, rautati mi
varrella, Malinehen länsijuurella; 2,812 as. (1910).
Pyhän Fransiskuksen kirkko (Ameriikan
ensimäinen kirkko), piispan palatsi, kaupungintalo.
Korkeampi oppilaitos. Läheisyydessä muinais
meksikkolaisten rakennusten ja linnoitusten
raunioita. — Cortezin aikana T. oli mahtava
kaupunki, jonka sanotaan panneen liikkeelle
100.000-miehisen sotajoukon. E. E. K.
Tlemcen /-se’?i/, kaupunki Länsi-Algeriassa,
Oranin departementissa, 46 km Välimerestä
viljavalla ylätasangolla (800 m yi. merenp.)
Safsa-fin ja rautatien varrella; 39,874 as. (1911;
1901: 35,468 as., joista 4,100 ranskalaista ja
2,000 juutalaista). — T:ssa on suuri joukko
maurilaisen rakennustaiteen etevimpiä tuotteita,
laatunsa, vaikkei laajuutensa puolesta
verrattavissa Granadan maurilaisrakennuksiin.
Jamaa-el-Kebirin moskeia (rak. 1136 vanhemman
paikalle), Abu! Hassanin moskeia (1298), jota nyk.
käytetään muinaismuistomuseona (m. m.
Boab-dilin, Granadan viimeisen kuninkaan epitafium),
El-IIalavi’n moskeia (1353), kolmisenkymmentä
muuta moskëiaa, sitadelli (1145), Kissaria
(eu-roop. kauppiasten ent. asuntopaikka), suuret,
nyk. tyhjät vesialtaat y. m. Ransk. kirkko,
kirjasto y. m. T:n ulkopuolella on Agadirin, Sidi
Bu Medinin ja Mansuran rauniot. —
Harjoitetaan oliivien ja viinin viljelyä, vuorityötä
(lyijyä, antimonia, vaskea, marmoria) ja vilkasta
kauppaa. — Nyk. T :n ulkopuolella oli Pomaria
niminen roomal. kaupunki, joka tuhoutui
vandaalien aikana. Arabialaiset rakensivat
700-luvulla sen paikalle Agadirin, jonka almoravidi
Jusef ibn Tasvin 1080 valloitti ja hävitti,
rakentaen sen sijalle T:n. Suurimpaan
kukoistukseensa T. kohosi berberiläisen Abd-el-Vahid-suvun
hallitessa sitä ja suurinta osaa nyk. Algeriaa
(124S-1500-luvun alkuun). Kauppa oli hyvin suuri
(5,000 kristittyä kauppiasta asui Kissariassa) ja
asukasmäärä kohosi 125,000:eeu. V. 1553
turkkilaiset valloittivat T:n, joka turkkilaisaikana
menetti kaiken merkityksensä. Ranskalaiset
saivat T:n haltuunsa ensi kerran 1836 sekä
lopullisesti 1842 taistellen kiivaasti Ab 1-el-Kaderin
kanssa. E. E. K.
Tlinkit (myös tlilinkit, Uingit),
luoteis-intiaa-neihin (ks. Intiaanit, palsta 1009) kuuluva
intiaanikansa Etelä-Alaskassa. Jakautuvat useaan
heimoon, joista sitka ja tsilkat
huomattavimmat ; lukumäärältään kaikkiaan n. 2.000.
Vaaleaihoisia, oppivaisia, voimakasrakenteisia.
Harjoittavat kalastusta ja metsästystä sekä
kaupankäyntiä. Rakentavat hirsiinajoja, joita usein
koristellaan kirjavilla totem-pylväillä. Mytolo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
