Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - T-merkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1611
T-merkki—Toboljsk
1642"
piu kehittynyt. Romaaneilla huomattava
vaikutusvalta. vaikka t.-intiaanit euroopp.
vaikutuksesta (protestanttisia ja katolisia lähetysasemia)
ovatkin luopuneet monesta vanhasta tavasta ja
pitämyksestä (kuolleiden polttaminen, orjain
pitäminen. naisten huulinasta y. m.).
T-merkki ks. P o s t i 1 e i m a.
Tmesis /-?-] (kreik., = leikkaus), sellainen
kreik., lat. ja myös suom. runoudessa käytetty
lausemuoto, että yhdyssanan molemmat osat ovat
muilla sanoilla toisistaan erotettuina, esim.
Eroon tuopit tyhjettynä, ero- juotuna oluet. A. K.
Toaletti (ransk. toilette < toile = kangas), oik.
pieni pesupöydän liina; pesuteline, lavoaari;
peilipöytä t.-piironki; puku; peseytymistä, puvun
järjestelyä y. m. varten varattu huone
mukavuus-iaitteiiieen.
Toasti (engl. toast), malja, maljanjuonti;
paahdettu leipäpala.
Toba, guaykuru-intiaaneihin kuuluva
intiaaniheimo Etelä-Ameriikassa, Rio Pilcomayon
varsilla Bolivian ja Argentiinan Gran Chacolla.
Ovat voimakkaita, sotaisia, kuuluisia leppymät
tömästä taistelustaan argentiinalaista ja bolivia
laista sivistystä vastaan. Ovatkin onnistuneet
säilyttämään vapautensa ja
sekoittumattomuu-tensa. Kaikki pakanoita. Lukumäärä n. 4,000.
Tobago [ a’-] (myös Tobaco), Englannille
kuuluva saari Länsi-Intiassa, Etelä-Ameriikan
pohjoisrannikolla, 35 km koilliseen Trinidadista; 43
km pitkä, 11-12 km leveä, 295 km2, 18,750 as.
11901), joista vain 120 valkoista, loput
neeke-reitä ja mulatteja, kaikki uskonnoltaan
protestantteja. — T. on vuorinen (korkein kohta 650
m yi. merenp.), kuuluen geologisesti, samoinkuin
kasvistonsa ja eläimistönsä puolesta,
Etelä-Ame-riikkaan. Laajoja metsiä. Vuotuinen sademäärä
1,600 mm (sadekausi kesä-jouluk.).
Hedelmällinen. mutta huonosti viljelty maa tuottaa
kaut-sukkia. puuvillaa, sokeria, kahvia, kaakaota,
tupakkaa y. m. Harjoitetaan myös karjanhoitoa.
Pääpaikka Scarborough on etelärannalla;
vapaasatama. — Hallinnollisesti T. kuuluu
Trinidadiin. — Kolumbus löysi T:n 1498, nimittäen
sen Assumptioniksi. Se oli vuoroin
alankomaa-luisten. ranskalaisten ja englantilaisten
hallussa. kunnes lopullisesti joutui viimemainituille
1814. E. E. K.
Tobiaan kirja ks. Tobias.
Tobias /-»’-/ (kreik., hepr. = Jahve on tavarani),
vanhatestamentillisen apokryfisen Tobiaan
kirjan pääsankari. Hänen isänsä, joka
myöskin oli Tobias (kreik. Tobit), vietiin Samarian
hävityksen jälkeen Niniveen, jossa hän ensin
rikastui mutta köyhtyi sitten ja tuli sokeaksi;
poika T., jonka hänen isänsä lähetti Meediaan
noutamaan erästä sinne jättämäänsä
rahasummaa. suoritti onnellisesti tehtävänsä, enkeli
Rafael matkakumppanina, tuoden vielä lisäksi
sieltä nuoren vaimon ja lääkkeen, millä hännn
isänsä sai näkönsä takaisin. Molemmat, niin
poika kuin isäkin, ovat kuvatut oikean ja
hurskaan juutalaisen mallikuviksi, vrt.
Apokryfiset kirjat. Edv. St.
Tobler. 1. Ludwig T. (1827-95). saks.-sveits.
kielentutkija, gerinaan. kielitieteen prof. Ziirichin
yliopistossa (v:sta 1872), on johto- ja lauseoppia
koskevien tutkimuksiensa ohella julkaissut
sveitsiläisiä kansanlauluja (2 nid. 1882-84) sekä ollut
(yhdessä Staubin kanssa) suurenmoisen,
moniosaisen sveitsiläismurt.eiden sanakirjan toimittajana
(1885-95). , H. S-hti.
2. Adolf T. (1835 1910), sveitsiläissyntyinen
saks. romanisti, edellisen veli, opiskeli Bonnissa,
opettajanaan F r i e d r i c h D i e z (ks. t.),
sittemmin Italiassa ja Pariisissa, nimitettiin 1807
romaanilaisten kielten ylimääräiseksi ja 1870
vak. professoriksi Berliiniin. Kirjoitti (paitsi
lukuisia, mallikelpoisia tekstijulkaisUja Ranskan.
Provencen ja Pohj.-Italian keskiajalta) :
„Vcr-mischte Beiträge zur französischen Grammatik"
(T;n pääteos; 1-V, 1886-1912; viim. osa koottu
T:n kuoltua), „Vom franz. Versbau" (1880, 5:s
pain. 1910), y. m. Harvinaisen tarkkana, terävänä
metodin miehenä T. oli Euroopan suurimpia
romanisteja; uranuurtava on etenkin hänen
vertailevaa lauseoppia käsittelevä pääteoksensa.
Tob-lerilainen (T:n ja eräiden hänen oppilastensa)
tyyli ei aina ole kevyttä ja selkeätä; se esiintyy
etenkin laajoille aloille tulvivana syvänä asialli
suutena, jota valaisee ja ohjaa erikoisen herkkä
psykologinen äly. — T:n kunniaksi julkaisi
joukko hänen ent. oppilaitaan 1895
koonnais-nidoksen „Abhandlungen ... A. Tobler . . .
dar-gebracht". O. J. T.
Tobler, Titus (1806-77), sveits. oppinut,
joka on urankävijöitä Palestiinatutkimuksen
alalla. Käyden 1835-65 neljä eri kertaa
Palestiinassa T. tutki erikoisesti Jerusalemin
topografiaa y. m. Juudan merkkipaikkoja sekä
Nasaretia. Paitsi näiden tutkimusmatkojensa tuloksia
T. on julkaissut sarjan vanhojen pyhiinvaeltajien
matkakertomuksia, jotka ovat tutkimukselle
tärkeitä. ’ Ar. H.
Toboggan ks. M ä e n 1 a s k u.
Tobol [-bo’l] (kirgiisien Tabul), joki Venäjän
Aasian länsiosassa. Irtysin lisäjoki vas., alkaa
Turgai’n arolta, ÖTskin kaupungin itäpuolella (n.
330 m yi. merenp.), virtaa koillista pääsuuntaa,
kulkien n. 160 km:ii matkalla Orenburgin
kuvernementin alueella, loppumatkan Toboljskin
kuver-nementissa, laskien Toboljskin kaupungin
kohdalla Irtysiin: 1,607 km, josta höyryaluksilla
kuljettavaa 641 km. Jäässä T. on lokak:n
lopulta huhtikrn loppuun. Kalarikas.
Suurimmat lisäjoet: Uj, Isetj, Tura, Tavda vas., Abuga
oik. E. E. K.
Toboljsk f-bo’-]. 1. Kuvernementti (ven.
To-boljskaja gubemija) Venäjän Aasiassa, Siperiassa,
.läntisin Siperian kuvernementeista, rajoittuen
pohjoisessa Jäämereen ja lännessä osaksi
(pohjoisesta 62° polij. lev. etelään) Uralin vuoristoon,
Cfbin ja sen lisäjoen Irtysin ala- ja
keskijuok-sujen ympärillä; 1,327,310 km2, 2,054,400 as.
(1914), 1,4 km2:llä. — Lukuunottamatta
luoteiskulmausta, jonne Uralin haarakkeet ulottuvat,
T. on suunnaton, yhtenäinen alatasanko( Tjumenj
kuvernementin lounaisosassa 94 m yi. merenp.),
jonka pohjoisosa on tundraa, keskiosa laajojen
suo- ja rämeseutujen täyttämää metsämaata ja
eteläosa aroa (Isimin aro lounaassa ja Baraban
aro kaakossa). Vesistöt kuuluvat Obin (ks. t.)
jokialueeseen, lukuunottamatta paria pienempää,
suoraan Obin- ja Tasin-lahtiin laskevaa jokea.
Joet ovat kuvernementin pääliikenneväyliä.
Ilmasto jyrkästi mantereinen; v;n keskilämpö
T:n kaupungissa —0,3°C (Obdorskissa lähellä
Obin suuta —5,5"C), tammikin —19,o°C, hei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
