Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tohmajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1653
Tohmajärvi—Toimenpide
1654
silä ja K emi e (ks. n.). — 2.
Seura-k u n t a. hallituksen pit., Savonlinnan hiippak..
Ala-Karjalan rovastik.; kuului 1500-luvulla
Ilomantsin kreik.-katoliseen emäseurakuntaan,
perustettu itsenäiseksi luteril. seurakunnaksi
ii. v. 1650. T:een ovat aikaisemmin
kuuluneet Kiihtelysvaaran ja Pälkjärven kappelit sekä
Värtsilän tehdasseurakunta (kaikki nyk.
itsenäisiä khrakuntia). — Kirkko puusta, rak. 1751,
uusittu perinpohjin 1911. — 3.
Rautatieasema (IV 1.) Sortavalan-Joensuun rataosalla,
Värtsilän ja Ilammaslahden asemien välillä, 81
km Sortavalasta, 52 km Joensuuhun; Viipuriin
259 km. L. H-nen.
Tohmajärvi, 7 km pitkä, n. 3 km leveä järvi
samannimisessä pitäjässä, pinnan korkeus 82 m
yi. merenp. Järven pohjoisrannalla sijaitsee
Tohmajärven kirkko.
Toholampi. 1. Kunta, Vaasan 1.,
Pietarsaaren kihlak.. Toholammin-Lestijärven nimismiesp.;
kirkolle Kannuksen rautatieasemalta 26 km.
Pinta-ala 544.e km’-, josta viljeltyä maata (1910)
5,543 ha (siinä luvussa luonnonniityt 598 ha).
Manttaalimäärä 24,oeo8, talonsavuja 307,
torpan-savuja 79 ja muita savuja 87 (1907). 4,882 as.
(1915); 532 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 459 :llä (1901). 288 hevosta, 2,773
nautaa 11913).-—Kansakouluja 4 (1916). Kivelän
käy-tännöllis-tietopuolinen karjanhoitokoulu.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Kannuksen,
Lohtajan, Lestijärven ja Himangan kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: Mäkelän ja Sykäräisen vesisahat
ja myllyt, Toholammin osuusmeijeri. — 2. S e u r
a-k ii n t a. konsistorillinen, Turun arkkihiippak.,
Kokkolan rovastik.; perustettiin Lohtajaan
kuuluvana rukoushuonekuntana 1665, muodostettiin
kappeliksi kunink. käskykirj. 18 p:ltä elok. 1775,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi
keis. käskykirj. 9 p :ltä toukok. 1859 (ensimäinen
khra v-.sta 1885). T:iin on aikaisemmin
kappelina kuulunut Lestijärvi. — Kirkko puusta, rak.
1861. [E. E. Takala. ..Muinaismuistoja
Pietarsaaren kihlakunnan suomalaisesta osasta" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XVII).J L. Tl-nen.
Tohtori (lat. doclor = opettaja, < dooé’re =
opettaa), henkilö, joka tieteellistä väitöskirjaansa
akateemisessa väittelyssä puolustettuansa ja
lisensiaattitutkinnon suoritettuansa on joko
juhlallisissa vihkiäisissä tai ilman juhlallista
vihkimistä saavuttanut jonkun tiedekunnan
korkeimman oppiarvon (tohtorin arvon); t:n arvo
voidaan antaa myös kunnianosoituksena (honoris
muun). Eräissä teknillisissä korkeakouluissa
saavutetaan tohtori-insinöörin (ks. t.) arvo
julkaisemalla teknillinen väitöskirja. Jokapäiväisessä
puheessa t. usein merkitsee lääkäriä yleensä, vaikkei
tämä olisikaan saavuttanut t:n arvoa. —
T:n-vih-kiäisiä toimeenpantiin jo 12:nnella vuosis.
Bolognassa, ja pian sen jälkeen keisarit myönsivät
yliopistoille suoranaisen oikeuden nimittää
roomalais-n oikeuden t:eja (doctores leyum).
Sittemmin paavit antoivat yliopistoille oikeuden
nimittää kanonisen oikeuden t:eja (doctores canonum
et decretalium). Jo n. 1231 lienee Pariisin
yliopistossa vihitty jumaluusopin t:eja ja vähän
myöhemmin myös doctores medicinæ t. doctores
physicæ, grammuticæ, logicce aliarumque artium.
T:n arvon voi saada vain se, joka jo oli
saavuttanut bakkalaureuksen ja lisensiaatin arvon. |
Eräissä maissa t:n ja maisterin arvot olivat
alkuaan samanveroiset. — vrt. Filosofian
tohtori, Teologian tohtori, Lääke
tieteen ja kirurgian tohtori, Pro
m o t s i o n i.
Tohtori-insinööri, eräiden maiden teknillisissä
korkeakouluissa (Preussissa v:sta 1899)
saavutettava oppiarvo. Suomen teknillisessä
korkeakoulussa tätä arvoa varten ovat oikeutetut
suorittamaan tutkinnon kaikki arkkitehtuuri-,
koneinsinööri-, tie- ja vesirakennus- ja
kemisti-insinööritutkinnon suorittaneet sekä ne. jotka
ulkomailla ovat suorittaneet vastaavan tutkinnon.
Tutkintoon kuuluu hyväksyttävän väitöskirjan
julkaiseminen sekä kolme jotakin hyväksyttyä
teknillistä erikoisalaa käsittävää opinnäytettä,
joista yksi voidaan vaihtaa puhtaasti
tieteelliseen aineeseen. V:een 1916 saakka on
teknillisessä korkeakoulussamme esitetty 3 väitöskirjaa
ja annettu yksi t.:n arvo. E. S-a.
Tohu vabohu (hepr.), Raamatun
luomiskertomuksessa (1 Moos. lo) maailman alkutilasta
käytetty sanontatapa; käytetään samoinkuin
kreikkalaista kaaos sanaa (ks. t.) osoittamassa
sekasortoa ja hämminkiä. Ar. 77.
Tohveli. 1. (ruots. doffel, < engl. duffel) Paksu,
sileäpintaiseksi viimeistelty villakangas, jota
käytetään talvipäällysvaatekankaana. Se on verraten
raskas kangas, jonka kudoksen sisässä usein
tavataan puuvillalankoja ja etenkin selkäpuolella
huokeampia villalajeja ja tekovillaa. E. J. S.
2. (ruots. t of f el) Matala, pehmeähkö avokenkä,
aamukenkä (usein tehty vaatteesta t. huovasta).
— Tohvelisankari, vaimon
määräämisvallan alainen aviomies.
Toijala. 1. Rautatieasema (II 1.)
Hämeenlinnan-Tampereen rataosalla, Turun radan
haarautumiskohdassa, 39 km Hämeenlinnasta.
40 km Tampereelta, 128 km Turusta, 147 km
Helsingistä. — 2. Kylä ja a s e m a-a s u t u s,
ylempänä mainitun rautatieaseman ympärillä Akaan
pitäjässä, muodostaen pitäjän kirkonkylän. N.
2.000 as. (1915). Yhteiskoulu (5-luokkainen).
Kansakoulu. T:n tietopuolinen karjanhoitokoulu.
Akaan kunnanlääkärin ja
Akaan-Kylmäkosken-Sääksmäen kunnaneläinlääkärin asuinpaikka.
Apteekki. Akaan-Kylmäkosken kuntain
säästöpankki. Toripäivät kerran viikossa
(keskiviikkoisin). — Teollisuuslaitoksia: T-.n
tapettiteh-das, T:n myllynkivitehdas ja sementtivalimo,
Poutalan saha, T:n tiilitehdas, T:n sähkö o.-y.,
T:n osuusmeijeri, T:n olut- ja
virvoitusjuomatehdas, T:n makkaratehdas. —• V. 1911 tehtiin
aloite T:u muodostamiseksi kauppalaksi tai
taajaväkiseksi yhdyskunnaksi (hanke vielä [1917]
toteutumatta). L. Tl-nen.
Toi.ian kartano ks. M o m m o 1 a.
Toilette ks. T o a 1 e 11 i.
Toimeenpaneva valta on sanan laajimmassa
merkityksessä se valtiovalta, joka ei ole
lainsäädäntöä" Yleensä käytetään t:n v:n käsitettä
ahtaammassa merkityksessä, jolloin se osoittaa
hallintoa (ks. t.) lainkäytön vastakohtana, li. S.
Toimeksianto ks. Mandaatti.
Toimenpide (saks. Verfiigung) on julkisen
hallinnon alalla sellainen hallintotoimi, joka
koskee yksityistä (konkreettista) tapausta. Parempi
nimitys tälle käsitteelle on määräys, jota on
käytetty hallinto-oikeudellisessa kirjallisuudessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
