Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Todistusoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1651
Todleben—Tohmajärvi
1652
puoli valallaan vahvistaa siinä olevat tiedot
oikeiksi. /?. S.
Todleben [töt-] ks. T o 11 e b e n.
Todt [töl], Rudolf (1839-87), saks.
kristillis-sosiaalinen politikko ja kirjailija; toimi v :sta
1865 pappina, v:sta 1885 superintendenttinit
Altstadt -Brandenburgissa. Lähtien siltä kannalta
että ainoastaan kristinusko kykenee ratkaisemaan
yhteiskunnallisen kysymyksen hän kirjoitti
teoksen: „Der radikale deutsche Sozialismus und die
christliehe Gesellschaft" (1878). T:n toiminnasta
kristillis-sosiaalisessa liikkeeessä ks.
Kristillinen sosialismi, palsta 1591.
Tofieldia, k a r h u n h e i n ä, pieni, kalju,
keltakukkainen Ltiiacece-heimoon kuuluva
suokasvi. Ainoa meikäläinen laji, Pohjan
käril u n h e i n ä (T. borealis), kasvaa
Pohjois-Suo-messa ja Lapissa. K. L.
Toga (lat. < legcre = peittää), Rooman kansa
laisten rauhan aikana käyttämä päällysvaate,
soi-keanmuotoinen n. 5 m pitkä, 3 m leveä kappale
villakangasta, joka taidokkain laskoksin
kiedottiin yläruumiin ympäri ja muodosti syvän
poimun (sinus) rinnan kohdalle. T. oli väriltään
vaalea fl. alba), mutta syytettyjen ja surevien
käyttämä t. oli tummahko (t. pulla),
viranhaki-jain lumivalkoinen (t. candida) ja
triumfinviet-täjäin purppuran värinen ja kirjailtu (l.
purpurea pieta). Korkeimmat (kuruliset) virkamiehet
ja vapaasyntyiset pojat käyttivät
purppurareu-nuksista t:aa (t. prcetexta). ks. Puku, palsta
1068, liitekuva Pukuja I7. LW. Amelung, „Die
Gewandung der Griechen und Römer" (1903).]
K. J. n.
Togati [-ä’-] (lat. mon., yks. togä’tus < toga,
ks. t.), roomal. kansallispukuun, togaan, puetut;
roomalaisten nimitys.
Togo, Saksan siirtomaa Länsi-Afrikassa,
Guineanlahden pohjoisrannikolla, Englannin
Kultarannikon ja Ranskan Dahomey’n välissä,
n. 290 km pitkä pohjoisesta etelään ja 100 km
leveä lännestä itään; 87,200 km2, 1,032,000
alkuasukasta ja 368 valkoista (joista 320 saksalaista;
1913). — N. 50 km pitkä rannikko on alavaa,
metsätöntä (kookospalmuja), laguunirikasta, sen
takana on hitaasti sisämaahan päin kohoava
savannivyöhyke (öljypalmuja), joka n. 50 km
rannikolta vaihtuu 500-800 in yi. merenp.
nousevaksi vuoriseuduksi (Aposso). Siellä on laajoja
aarniometsiä, joissa elelevät useimmat Afrikan
eläinlajeista. Vedet laskevat Voitaan ja Monoon.
Ilmasto rannikolla epäterveellinen ja kuuma
(vuotuinen keskilämpö -f 26° C), sisämaassa
terveellisempi ja pari astetta viileämpi. Vuotuinen
sademäärä (sadekaudet keväällä ja syksyllä)
580-1,300 mm. Neekerit jakaantuvat moneen
heimoon, huomattavin niistä on eve. Pääelinkeino
on maanviljelys (maissia, yamsia, banaaneja,
maapähkinöitä y. m.), jota harjoitetaan
melkoisella huolella; rannikon heimot käyvät kauppaa.
Savannialueella pidetään joku määrä karjaa.
Eurooppalaisten plantaaseilla on kookospalmu-,
kaakao-, puuvilla-, kautsukki- ja
sisal-hamppu-istutuksia. Tärkeimmät vientitavarat:
palmu-siemenet (3,i milj. mk.), puuvilla (0,7 milj.),
palmuöljy (0,« milj.), kautsukki, karja, kaakao,
maissi. Koko vienti arvoltaan 11,s milj. mk.
ja tuonti (koneita, riisiä, sokeria) 14,o milj. mk.
(1912). Tärkein satamakaupunki Lome, josta
haarautuu pari rautatietä (yhteensä 327 km
1913). Hyviä maanteitä on rakennettu yli
1,200 km. Laivaliikenteessä 1912 selvitettiin
572,000 rek.-ton. (melkein kaikki saks.).
Postiasemia 16, sähkölennätinasemia 22 (1912).
Hallitusta hoitaa kuvernööri, jonka rinnalla on
7-henkinen neuvosto. Siirtomaan tulo- ja
menoarvio tiliv: lie 1916-17 5,i milj. mk.
(valta-kunnanavustusta ei tarvita). Pääkaupunki
L o m e. T:ssa toimii 4 lähetysseuraa, joilla
Ö63 koulua (13,894 oppilasta); lisäksi hallitus
ylläpitää 4 koulua, joissa 341 opp. (1913). —
Saksa otti T:n haltuunsa 1884. Rajoista
Ranskan ja Englannin siirtomaita vastaan sovittiin
näiden valtain kanssa 1897 ja 1899.
Suurvaltain-sodan alussa, 1914. engl. ja ransk. joukot
miehittivät T:n lyhyen vastarinnan jälkeen. E. E. A*.
Togo llö-], Heiliatsiro (s. 1847), kreivi,
jap. amiraali; taisteli 1868 sogunia vastaan;
oleskeli 1871-78 Englannissa laivasto-oloihin
perehtymistä varten; kunnostautui Kiinaa vastaan
käydyssä sodassa 1894-95. Japanin laivaston
ylipäällikkönä hän lielmik. 1904 vahingoitti
tuntuvasti Venäjän Port Arthurissa olevaa laivastoa
yöllisellä torpeedolaivahyökkäyksellä, josta
Venäjän ja Japanin välinen sota sai alkunsa; voitti
elok. sam. v. Port Arthurin laivaston Santungin
niemimaan kohdalla ja toukok. 1905 Venäjän
Itämeren laivaston Tsusiman kohdalla; oli 1905-10
meriesikunnan päällikkönä. J. F.
Togrulbeg ks. Seldzukit.
Tohmajoki (alajuoksun nimenä Hely lä
Iijoki), alkaa Tohmajärven pitäjästä, juoksee
Tohmajärven (ks. t.), Ranieenjärven, Pitkäjärven
ja Ruokojärven läpi ja laskee Laatokkaan
n. 5 km koillispuolella Sortavalaa, saaden sitä
ennen Liikolan järven kautta osan Kiteenjoen
(ks. t.) tuomia vesiä. T:n alajuoksun varrella
sijaitsevat Helylä-o.-y :n teollisuuslaitokset.
Tohmajärvi. 1. Kunta, Kuopion 1.,
Tohmajärven- Pälkjärven nimismiesp.; kirkolle
Tohmajärven rautatieasemalta 81/2 kin (T:een kuuluu
kunnallisesti myös Värtsilän khrakunta, joten
seuraavat tiedot käsittelevät T:eä ja Värtsilää
yhdessä). Pinta-ala 903,8 km2, josta viljeltyä
maata (1910) 6,728 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,471 ha, viljaa kasvava kaskimaa 19,s ha,
puutarha-ala 5,2 ha). Manttaalimäärä 53,5530,
talonsavuja 612, torpansavuja 192 ja muita savuja
169 (1907). 10,229 as. (1912), joista Värtsilään
kuuluvia 4,179 (niistä n. 2,700 Värtsilän
tehdas-asutuksen alueella). 1,825 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 1.102:11a, teollisuus
404:llä (1901). 954 hevosta, 3,982 nautaa (1913).
— Kansakouluja 10 (1916). Yhteiskoulu
Värtsi-lässä (avattu 1907). Säästöpankki.
Piirilääkärin (Tohmajärven piiri) asuinpaikka (Kemien
kylä). Värtsilän tehtaan lääkäri. Pääapteekki
Värtsilässä ja sen haara-apteekki Keiniessä.
Mielisairaala ja Värtsilän tehtaan sairaala.
Piirieläinlääkärin asuinpaikka. — Teollisuuslaitoksia:
Värtsilän (ks. t.) rautatehdas, saha, mylly
ja sähkölaitos; Suomalaisen puuliike o.-y:n saha;
Tohmajärven puutavara o.-y:n saha ja mylly;
Tohmajärven turvepehku o.-y:n
turvepehkuteh-das ja mylly; Luosonjoen mylly; Christian
Oeschin meijeri, Kaurilan osuusmeijeri ja
Niiralan meijeri. — Vanhoja kartanoita: Jouhkolan
(ks. t.) hovi. — Tärkeimmät kylät: V ä r t-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
