Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tolteekit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1075
Tomasov
—Tomsk
1676
taan, jotka melkein kaikki ovat ilmestyneet
Wienin tiedeakatemian „Sitzungsbcrichte"issä,
mainitsemme: „Zentralasiatisclie Studien" (Sitz.-ber.
87, 90), „Zur Kunde der Ilämushalbinsel" (Sb. 99.
113), „Zur historischen Topographie von Persien"
(Sb. 102, 108), „Kritik der ältesten Nachrichten
iiber den skythischen Norden" (Sb. 116-7), ,,Die
alien Tliraker" (Sb. 128, 130-1), „Zur historischen
Topographie von Kleinasien im Mittelalter"
(Sb. 124), eri kirjana ,,Die Goten in Tanrien"
(1881) ja Wienin maantiet, seuran toimituksissa
„l)ie vorslawische Topographie der Bosna,
Herze-govviua, Crua-Gora und der angrenzenden Gebiete"
(1880). J. J. M.
Tomasov J-su’-]. 1. Kaupunki (puol. Tomaszåw)
Puolassa, Piotrkowin kuvcrnementissa Lodzista
kaakkoon Pilican varrella lähellä rautatietä;
27.493 as. (1910). — Pari roomal.-katolista,
luterilainen ja kreik.-katolinen kirkko. Harjoitetaan
huomattavaa villateollisuutta. — 2.
Piirikunnan-kaupunki Etelä-Puolassa, Lublinin
kuvernementin eteläosassa, lähellä Itävallan rajaa; 9,548 as.
(1910). -— Sahateollisuutta, kauppaa Itävallan
kanssa. — Suurvaltainsodassa T:n luona riehui
taisteluita sekä venäläisten hyökätessä syksyllä
1914 että saks.-itäv. joukkojen edetessä seur.
keväänä.
Tombola (it.), eräs numeroarpapeli; rumpu
t. uurna, josta arvat nostetaan.
Tomi [-Ö-] (Tom is), entinen kaupunki
Moe-siassa Mustanmeren rannalla, jotenkin lähellä
nykyistä Constanzaa; runoilija Ovidiuksen
kar-koituspaikkana tunnettu.
Tomicus ks. Kaarnakuoriaiset.
Tömistit ks. Tuomas A q v i n o 1 a i n e n
ja Duns S c o t u s.
Tomj, joki Länsi-Siperiassa, Tomskin
kuver-nementissa, Obin lisäjoki oik., alkaa
kuvernementin kaakkoisosassa, Abakanin vuorten
länsirinteillä, virtaa aluksi pohjoista, sitten luoteista
pääsuuntaa, laskien Tomskin kaupungin sivu
virrattuaan 64 km sen alapuolella Obiin; 726
km, leveys Tomskin kohdalla 1,’2 km. Kuljettava
korkeanveden aikana Kuznetskin kaupungista
alkaen. Suurimmat lisäjoet Mrassu ja Balyksu.
Tommaseo /-e’-/. Niccolo (1802-74), it,
kirjailija. Toimi nuoremmalla iällään
sanomalehti-miehenä, pakeni 1834 valtiollisista syistä
Pariisiin. elättäen siellä itseään kynällään. Vv. 1839-54
T. eli Venetsiassa, toimien jonkun aikaa
ope-tus/ministerinä, sittemmin Torinossa ja
Firenzessä. Hänen runsaasta ja monipuolisesta
kirjallisesta tuotannostaan mainittakoon etevä
Dante-kommentaari (1837), oivallinen kokoelma
kansanlauluja (4 nid.. 1844), muutamia
romaaneja (.,11 duca d’Atene", 1837; „Fede e bellezza",
1852), muutamia autobiografis-poliittisia
kirjoitelmia sekä ansiokkaat sanakirjateokset
..Dizio-nario dei sinonimi della lingua italiana" (7 pain.
1887, 2 nid.), ..Dizionario della lingua italiana"
(lopettanut Bellini, 7 nid. 1865-79). [Bernarcli,
„Vita e scritti di N. T." (1874); Tabarrini, ,,Vita
e ricordi di illustri italiani nel secolo XIX"
(1884) ; Prunas, ,,La critica, l’arte e 1’idea sociale
di N. T." (1901): Ilillebrand, ..Zeiten, Volker u.
Menschen", II.] (E. W-s.)
Tompakki, ounametalli, ks. Messinki.
Tonipa, Mihäly (1817-68), unk. runoilija,
opiskeli Särospatakiu reformeeratussa korkea-
koulussa harjoittaen sekä jumaluusopillisia että
lakitieteellisiä opintoja, kutsuttin Gömörin
komi-taatin Bejen seurakunnan sielunpaimeneksi, otti
sotapappina osaa Unkarin vapaussotaan 1848-49,
kutsuttiin 1849 Kelemérin ja vihdoin 1852
Hauvan kirkkoherraksi. — T. muodosti yhdessä
aikalaistensa Aranyin ja Petöfi’n kanssa loistavan
runoilijakolmikon, joka uudisti unk. runouden
asettaen sen kansanomaiselle ja kansalliselle
pohjalle. ja joka surujen ja koettelemuksien
raskaina vuosina ylläpiti kansassa valoisan tulevai
suuden toiveita. Arany kertoi kansalleen
loistavia tarinoita sen muinaisuudesta, Petöfi singa
hutteli säkenöiviä säkeitä lemmestä, vapaudesta
ja isänmaasta, T. soinnutteli kaihomielisiä runoja
ihmistunteista, ihmiskohtaloista, synnyinmaasta
sekä suuresta luonnosta; kaikki he ammensivat
samasta ehtymättömästä lähteestä,
kansanrunoudesta. T:n runoilijaluonteelle ovat ominaisia syvä
mietteisyys, herkkätunteisuus, voimakas ja terve
mielikuvitus, jalotunteisuus ja
lämminsydämi-syys. Ilänen sanontansa on omintakeinen ja
kansanomainen. Mielellään hän pukee mietteensä
vertauskuviin, niinkuin esim. kuvatessaan
isänmaansa kovaosaisuutta (esim. ,,Haikaralle",
Lintu poikasillensa") tai „Kukkaissaduissaau"
(„Virägregék", 1854, 1856, 1868) laulaessaan
ihmiskohtaloita. Osasi T. kuitenkin viritellä
ilomielisiäkin säveliä, varsinkin eräissä
huumoril-lisissa kertomarunoissa („Szuhay Mätyäs, 1846;
..Våmosüjfalun notaari", 1847; „Kolme oli
kurkea"). T. julkaisi eläessään useita
runokokoelmia, enimmät vv:n 1846:n ja 1867 :n välillä. V.
1870 hänen ystävänsä Arany, Gyulai, Lévay ja
Szäsz julkaisivat hänen kootut runoelmansa (6
osaa). [Elämäkertoja ovat kirjoittaneet Szfisz
(1870) ja Ferenczy (1877).] Y. W.
Tomppi ks. E s t o m p e.
Tomsk. 1. Kuvernementti (ven. Tomskaja
gubcrnija) Länsi-Siperiassa, Mongolian rajalla,
Obin keski- ja yläjuoksun ympärillä; 862,530 km2,
3,999,000 as. (1914), 3,7 km2:llä (Siperian
väkirikkain ja taajimmin asuttu kuvernementti). —
T:n pohjois- ja länsiosa kuuluu Länsi-Siperian
suunnattomaan alatasankoon, kaakkoisosan
täyttävät Altain, Kuznetsilaisen Alataun ja Sajanin
vuoristojen osat haarakkeineen (korkeimmat
kohdat n. 3,300 m yi. merenp.). Alatasangon
eteläosa on aroluontoista (Kulundan ja Baraban arot,
varsinkin edellinen kuivaa), poh joisosa
loppumattomien suo- ja rämeseutujen täyttämää
metsämaata (Yasjuganin tasanko Baraban aron rajalla,
n. s. Vasjuganin tundra pohjoisempana).
Vuoristoalueella vallitsevat aarniometsät; vuoriston
ja tasangon välinen kumpumaa on enimmäkseen
aron tapaista. Suurin osa kuvernementtia
kuuluu välittömästi Obin (ks. t.) vesialueeseen;
Baraban aro ja sen eteläpuolella olevat seudut
laskevat vetensä Irtysiin ja kaakkoiskulmasta
pieni osa kuuluu Jeuiseille. Obin merkitys T:lle
liikenneväylänä on tavattoman suuri.
Aro-alueella on paljo järviä, enimmäkseen suolaisia;
suurimmat Tsany, Ubinskoe, Kulundinskoe.
Vuoriston järvistä huomattavin Teletskoe. Ilmasto
jyrkästi mantereinen; v:n keskilämpö Tomskissa
1° C, tammik :n — 19,6° C, heinäk :n -f 18,7° C.
Vuotuinen sademäärä T:ii kaupungissa 384 mm,
Barnaulissa 257 mm. — Asukkaista 91,i % on
venäläisiä ja sibirjaakkeja (Siperiassa synty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
