Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tomu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1677
Tomu
1678
neitä venäläisiä), 4,o % turkkilais-tataarilaisia.
Lisäksi on vähäinen määrä ostj a akkoja
Vasju-ganin varsilla, ostjaakki-samojedeja Narymiu
alueella. Uskontunnustukseltaan 95,« on
kreik.-katolisia, 2,i % muhamettilaisia ja 0,5 %
roomal.-katolisia. Lukutaitoisia 10,< % (Siperiassa
keskimäärin 12,»%). — T. on Veuäjiiu Aasian
monipuolisimmin kehittynyt kuvernementti ja
siirtolaisuus sinne on suurempi kuin mihinkään
muuhun Venäjän Aasian osaan, ollen 1909-13
keskimäärin vuosittain 135,310 henkeä (koko Venäjän
Aasiaan 374,092 henkeä), joita vastasi 42,873
takaisin palannutta (koko Venäjän Aasiasta
127,670 henkeä). V. 1914 T:iin saapui 86,263
henkeä (koko Venäjän Aasiaan 336,409 henkeä)
ja T:sta palasi 27,147 henkeä (koko Venäjän
Aasiasta 96,921 henkeä). T:n asukkaista
harjoittaa maataloutta 82,j %, teollisuutta 7,7 %,
kauppaa ja liikennettä 2,»%. T. on Venäjän Aasian
vilja aitta; 1914 korjattiin 1,836,800 ton. vehniä
(enemmän kuin missään muualla koko Venäjän
valtakunnassa), 1.172.600 ton. kauroja (samoin),
269,000 ton. rukiita, 144,300 ton. ohria,
906,900 ton. perunoita, hirssiä, papuja y. m.
Karjanhoito alkuperäisellä kannalla (vrt.
Siperia. palsta 1395), tuottaen kuitenkin m. m.
suuret määrät voita. V. 1914 T:ssa oli 2,304,900
hevosta, 2,746,600 nautaa, 2,529,100 lammasta ja
vuohta (kaikkia edellämainittuja enemmän kuin
missään muussa Venäjän kuvernementissa),
663,900 sikaa. Metsästys (saaliin arvo 1913
virall. tilaston muk. 822,000 mk.) ja kalastus
ovat vielä melkoisen tärkeitä, varsinkin
ostjaa-keille ja ostjaakki-samojédeille. Metsillä on
merkitystä melkein yksinomaan vain kotitaloudessa.
— Teollisuus kehittymättömyydestään huolimatta,
on huomattavampi kuin muualla Siperiassa;
1910 aksiisista vapaan teollisuuden tuotantoarvo
oli 24,s milj. mk., työväestö 3,593 henkeä,
aksii-sin alaisen teollisuuden työväestö 1912 1,274
henkeä. Kotiteollisuus kehittymätön. Vuorityö
tuottaa kultaa, hopeaa, lyijyä, rautaa, suolaa,
kivihiiltä (478,900 ton. 1907) y. m.
Liikennevai-keuksien takia se kuitenkaan ei ole voinut
kehittyä luonnon rikkauksia läheskään vastaavaan
määrään. — Rautateitä (kuvernementin poikki
kulkeva Siperian rata muutamine haararatoineen)
1913 oli 1,170 km. — Kansakouluja 1,926
(118.603 oppilasta; 1913), keskikouluja 17
(5,371 opp.; 1910), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 23 (1,812 opp.; 1910);
korkeammista oppilaitoksista, yliopistosta y. m. ks.
Tom s k 2. — Lääkäreitä 290, sairaaloita 104
(1912). — Hallinnollisesti T. jakautuu 7
piirikuntaan. — T:n kuvernementti muodostettiin
1804 osista Toboljskin kuvernementtia. — 2.
Edellämainitun kuvernementin pääkaupunki,
Obin oikeanpuoleisen lisäjoen Tomjin korkealla
oik. rannalla (64 km Obista), Usajka nimisen
puron suussa, Siperian radalta lähtevän
haara-radan i77 km) päässä; 114.660 as. (1914; 1900:
63,335 as.), väkirikkain Siperian kaupungeista.
— Ruolenkolmattakymmenlä kirkkoa (joukossa
luterilainen ja roomal.-katolinen), huomattavin
Pyhän Kolminaisuuden tuomiokirkko (valmis
1900), kaksi luostaria. T. on Siperian
sivistyselämän keskus; yliopisto (per. 1888; kaksi j
tiedekuntaa, lääket. ja oikeusopillinen, n. 1,000
ylioppilasta), Siperian ainoa, johon liittyvät j
arkeol, ja kansat, museo, eläint. museo, kasvit,
ja mineral. kokoelmat, kirjasto (200,000 nid.) ;
korkeammat naiskurssit (300 opp.), Makusinin
kansanyliopisto (avattu 1916), teknillinen
korkeakoulu (1,171 opp. 1913). Lisäksi on lukioita,
reaalikoulu, hengellinen seminaari y. m. Useita
sairaaloita. Teatteri. Piispanistuin. T:n
taloudellinen merkitys on suunnattoman alueen
kaupan pääkeskuksena; kauppaa edistää vilkas
joki-liikenne sekä main. haararata Siperian radalle.
Teollisuus vähäisempi. — T. per. 1604.
Kuvernementin pääkaupunki v:sta 1804. Kehitys alkoi
kultalöytöjen jälkeen 1800-luvun alkupuoliskolla,
E. E. K.
Tomu on suurimmaksi osaksi lähtöisin
kaduilta ja kujilta, ollen kokoomukseltaan kovin
kirjavaa; niinpä se sisältää paitsi maan
pintakerroksista hankautunutta hienoa hiekkaa, savea
y. m. hienoksi survoutuneita maan ja kiven
aineosia, myös rikka- ja lantahiukkasia, ihmisten
ysköksiä y. m. (vrt. Pöly).
Karkea orgaaniton t. on maan
pintakerroksista irtaantunutta ainesta, muodoltaan se on
yleensä särmikästä, aikaansaaden ärsytystä niissä
limakalvoissa, joiden kanssa se tulee läheiseen
tekemiseen. Niinpä se voi sieraimien, kurkun
ja keuhkojen limakalvoissa ynnä silmän
sidekalvossa aikaansaada pieniä haavoittumia ja muita
sairaloisia tapahtumia, jotka tarjoavat
mukanaoleville märkimistä ja tulehtumista synnyttäville
bakteereille jalansijaa. Noki, joka myös joutuu
hengitetyn ilman kanssa keuhkoihin, ei yleensä
ole pahemmassa määrin terveydelle haitallista;
se saattaa kuitenkin tunkea keuhkojen
kudokseenkin ja synnyttää n. s. nokikeuhkon
(anthra-cosis pulmonumj. Enemmän merkitystä on sillä,
että noki asettuu ikkunaruutuihin, estäen
päivänvaloa vapaasti tulvimasta huoneisiin, ja että se
mustaa huoneen laen ja seinät, niin että valon
heijastuminen näistä käy vaillinaiseksi, mikä
saattaa olla suureksi haitaksi huoneissa, joissa
harjoitetaan tarkkaa näkemistä vaativaa työtä.
Runsaan osan asuinhuoneistoissamme
leijailevasta t:sta muodostaa n. s. liiudepöly, johou
sisältyy m. m. vaatteiden nukkaa, kasvimaailman
hiukkasia. Tämä ilmassa leijaileva t. herättää
huomiotamme vasta silloin kuin auringonsäteet
tekevät sen silmin nähtäväksi (päivänhiuteet).
Mitään suurempaa haittaa tämä hiudepöly ei
sinänsä tuota. Pöly sisältää myös
migro-organis-meja, bakteereja, hiivasoluja, hometta y. m.
Ilmassa olevat bakteerit ovat suurimmaksi osaksi
saprofyyttejäv jotka eivät kykene synnyttämään
tauteja, mutta tietenkin niiden joukossa voi
olosuhteista riippuen olla tarttuvienkin tautien
synnyttäjiä (ks. Bakteerit). Ilmassa olevat
bakteerit ovat enimmäkseen takertuneina
kohtalaisen karkeaan t:uun ja seuraavat sen liikkeitä.
Karkea t. laskee ilman liikkumatta ollessa
maahan parin kolmen metrin korkeudelta n. 15
minuutin ajassa; hienompi t. vaatii kuitenkin
pitemmän ajan ennenkuin se ehtii asettua
lattialle ja muihin huoneen esineisiin. Hiudepöly
on yleensä niin köykäistä, ettei se vähällä ilmasta
häviä muuta kuin vesi- tai lumisateen mukana.
Pölyn pyyhkiminen ja lakaisu 011 suoritettava
sitomalla pöly kosteuden avulla (esim.
käyttämällä lakaisuun kostutettuja sahajauhoja), vrt.
Puhtaanapito.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
