Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tomu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1079
Tomumaa
l—Tonava
1680
Paitsi tavallista t :ua on tehtaissa ja
teollisuuslaitoksissa monenlaisia n. s. tehdas-t:ja, mitkä
asianhaarain mukaan saattavat olla työväelle
suureksi rasitukseksi. I n <1 i f f e r e n 11 e j ä 1.
tehottomia ovat monet viljat :t ynnä muut
pehmoset kasvimaailmasta lähteneet t:t ynnä
jotkut myrkyttömät jauhomaiset väriainekset.
Mekaanisesti I. koneellisesti
ärsyttäviä ovat kaikenlaiset kivennäisaineiden
hienontamisessa ja hiomisessa syntyneet t :t, joiden
hiukkaset ovat teräväsärmäiset. Tällaisen
vaikutuksen ohella toiset t,-lajit, niinkuin kalkki,
sementti, tuomaskuona ja syövytysbaryytti
aikaansaavat kemiallisen ärsytyksen, joille
alttiiksi joutuvat varsinkin hengittimien limakalvo
ynnä silmien sidekalvo. Vihdoin on olemassa
sellaisia t:ja (esim. lyijy-, elohopea- ja
kromisuolo-jen t:t), jotka aikaansaavat elimistön
myrkytyksen.
T.-vaaran välttämiseksi tehtaissa tulee ryhtyä
monenlaisiin toimenpiteisiin. Tehtaiden tuuletus
asetetaan etupäässä imujärjestelmän pohjalle,
jotta kävisi mahdolliseksi imeä muodostuvat, t :t
ja kaasut pois itse syntymäpaikoilta niin, etteivät
ne pääse tunkeutumaan huoneistoon. Kuivan
raaka-aineen survominen ja hienontaminen
toimitetaan automaattisesti suljetuissa laitteissa.
Kiven y. m. sellaisen hiominen suoritetaan sitä
kostuttamalla joko vedellä tai öljyllä. Tilapäisen
1 -vaaran välttämiseksi käytetään joskus n. s.
respiraattoreita, jotka, työntekijän suun ja
sieraimien eteen asetettuina, puhdistavat
sisäänhengite-tyn ilman t :sta. Raskaammassa työssä ei
respiraationa kuitenkaan sovi käyttää ainakaan
pitempää aikaa, sillä se vaikeuttaa hengitystä.
Käytetään myöskin laseilla varustettua n. s.
tuuletus-verhoa, joka peittää koko pään, ja johon
erikoista torvea myöten puristetaan raitista ilmaa
kulkemaan päänlaen puolelta kasvojen ohi, niin
että huoneen t. estyy joutumasta hengittimiin.
M. O-B.
Tomumaa ks. Lössi.
Tomunhengittämistaudit aiheutuvat
erilaisten tomulajien hengittämisestä. Niinpä kovin
nokisen ilman jatkuva hengittäminen vie n. s.
nokikeuhkon (anthracosis) syntymiseen, ja
rauta-tomuisen ilman hengitys johtaa taas aikaa
myöten n. s. rautakeuhkon (sidcrosis) kehittymiseen.
Monet tomulajit ovat keuhkoille suureksi
vaivaksi aiheuttamalla pitkällisiä katarreja, jotka,
tekevät kudoksen erittäin otolliseksi
tuberkeli-basi Heille. Kokemus on osoittanut, että
tehtaissa, joissa on paljon tomua, on
tuberkuloosikuolleisuus paljoa suurempi kuin oloissa, joissa
tomua on vähempi, vrt. Tomu. M. O-B.
Tomunimijä ks. T o m u u t u s.
Tomunkokooja, n. s. „syklooni", rauta- t.
muusta metallilevystä tehty, jotenkin kookas
silinteri, johon johtaa syrjästä laitaa myöten torvi,
mistä erikoinen ekshaustori voimakkaasti ajaa
tomua sisältävän ilman silinterin sisäseiniä
kiertämään, jolloin tomu asettuu seiniin ja niistä
sitten painuu silinterin pohjassa olevan aukon
kautta alla olevaan sopivaan astiaan, säkkiin
t. m., puhdistetun ilman taas johtuessa
silinterin yläosassa olevan johdon kautta uudelleen
huoneeseen. .1/. O-B.
Tomuräjähdys, pölyn täyttämän ilman
äkillinen syttyminen kaivoksissa (hiilipölvräjähdys)
ja myllyissä.
Tomus (kreik. (»»im = leikattu osa; osa;
ransk. tome), kirjateoksen osa t. nide.
Tomuutus, tomun poistaminen vaatteista,
matoista y. m. s., joka tehdään tavallisesti kepa
kolia tai harjaamalla, mutta edullisimmin
tomun-imijän avulla. Siinä synnytetään imupumpun
avulla vahva ilmavirta letkuun, jonka sopivalla
suukappaleella varustettua päätä kuljetetaan
tomu-tettavan kappaleen pintaa pitkin. Silloin
imeytyy ilman mukana kaikki lähistössä oleva tomu
jopa kankaan lävitsekin. Mukana menevät pienet
hiekkajyvät, tulitikut, syöpäläiset y. m. s.
Ilmavirrassa poistuva tomu erotetaan siitä joko
siivilän avulla tai johtamalla ilmavirta veden läpi.
Uudenaikaisissa vuokrataloissa 011 huoneistoihin
johdettu tomunimijäputket. Sähköllä käypiä
(kuva ks. Sähkömoottorit, kuva 7)
tomunimijöitä käytetään esim. meidän
rautatie-vaunujemme puhdistuksessa. V. Tl.
Ton ks. Ton d i.
Tonaalinen, mus. (lat. 1 onus = sävel). T:iksi
nimitetään niitä sävellyksen rakenteessa
ilmeneviä ominaisuuksia, jotka johtuvat sävelten
melodisista ja harmonisista suhteista. Niiden
vastakohtana ovat sävelten rytmilliset, soinnilliset ja
dynamiset ominaisuudet (ks. Sävel). I. K.
Tonaalisuus 1. tonaliteetti, mus., on
sävelten tonaalisten iks. t.) ominaisuuksien
kokonaisvaikutus. T. johtuu siitä, että joku sävel
(mikä hyvänsä) esiintyy sävellyksen tonaalisten
suhteiden lähtökohtana I. perussävelenä
(ks. t.). 1. K.
Tonaliitti, vuorilaji, = biotiittikvartsidioriitti.
ks. Dioriitti.
Tonaliteetti-aksentti ks. Korko.
Tonava (lat, Danubius ja Danuvius,
suupuolelta Ister, saks. Donau, unk. Duna, slaav.
Hunn j, rom. Dunarea, ransk. ja engl. Danube),
virta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, Volgan
jälkeen Euroopan pisin, vesimäärältään Euroopan
ensimäinen, vanhoista ajoista tärkein yhdysside
Keski- ja Kaakkois-Euroopan välillä. — T.
alkaa T.ounais-Saksassa. Badenin kaakkoisosassa,
kahden pienen lähdejoen, Bregen (alkaa 1.000 m
yi. merenp.) ja Brigaehin (1,125 m yi. merenp.)
yhtymäkohdasta Donauesehingeuin luona (690
m yi. merenp.), jossa niihin vielä yhtyy n. s.
,.T:n lähteestä" linnanpuistossa alkava puro. T.
murtautuu aluksi kaakkoon päin kulkien
&vaa-bilaisen .luran läpi, virtaa sitten sen
eteläreunaa koillista suuntaa, saa Uimin kohdalla (469
m yi. merenp.) oikealta ensimäisen suuren
lisä-joen Illerin, tulee siitä pitäen kuljettavaksi.
Siitä lasketaan T:ii keski juoksun alkavan. T.
virtaa nyt enimmäkseen leveässä,
hedelmällisessä laaksossa, joka vain paikka paikoin käypi
ahtaammaksi, pitäen koillisen pääsuunnan
Re-gensburgin tienoille, josta kääntyy kaakkoon.
Pleintingin luona T. alkaa murtautumisensa
Bav-rischer Wåhlin ja sitten Böhmerwaldin läpi
kapeassa laaksossa. Passaun luota (211 m yi.
merenp.) alkaen T. virtaa jonkun matkaa
Saksan ja Itävallan rajalla, siirtyen
Engelhartzel-lin kohdalla kokonaan Itävallan puolelle, kulkee
Iiferdingin ja Linzin laaksojen halki, kääntyy
itään sekä murtautuu kapeassa, erinomaisen
luonnonkauniissa laaksossa Böhmerwaldin
ete-läisimpien haarakkeiden läpi. Kremsin luona T.
tulee laajaan Tullner Becken nimiseen laaksoon,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
