Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tonttu ... - Topelius, 1. Sakari vanh. (1781-1831) - Topelius, 2. Sakari (Zacharias) nour. (1818-98)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1689
Tonttu-
Topelius
1690
tuloiksi telity muutoksia voimassa oleviin t :ien
taksoihin. Suorittamalla maanomistajalle kerta
kaikkiaan suuremman maksun ehdollisten
tonttien haltiat saattoivat vapautua t:ien
suoritta-misvelvollisuudesta. Tontit muuttuivat silloin
n. s. vapaatonteiksi. — Vanha oikeuskäsitys,
jonka mukaan kaupungit olivat tonttien
varsinaiset omistajat, alkoi 1700-luvulla vähitellen
joutua unohduksiin, ja sijaan kehittyi
yksityisten omistusoikeus tontteihin. T:ien, joita
edelleen tonteista kannettiin kaupunkien hyväksi,
täytyi tämän oikeuskä-sitvkson muuttumisen
johdosta luonteeltaan muuttua. Paikallisista oloista
riippuen toisissa kaupungeissa t:ien
oikeudelliseen luonteeseen juurtunut julkisoikeudellinen
piirre pääsi selvemmin kehittymään ja t:t
saivat tästä veroja muistuttavan luonteen (esim.
Helsingissä). Toisilla paikkakunnilla
sitävastoin t:ien alkuperäinen yksityisoikeudellinen
luonne esiintyi selvempänä, ja siellä t :t
muodostuivat reaalirasitteiksi (esim. Turussa). -— Kuu
v :n 1873 kunnallisasetusta oli ryhdyttävä
toteuttamaan. vallitsi suuri epätietoisuus näiden,
silloin kaikissa kaupungeissa kannettujen t:ien
luonteesta, ja useissa kaupungeissa katsottiin
lain velvoittavan kunnat lakkauttamaan tämän
tulon kantamisen. Nykyään kannetaan t :jä noin
25 Suomen kaupungissa, mutta kaikkialla on
niiden merkitys sangen vähäinen. Useita yrityksiä
t:ien korottamiseksi ja niiden kehittämiseksi
ajanmukaiseksi tonttiverotukseksi on viime
vuosina eri kaupungeissa tehty, mutta yritykset
ovat useimmassa tapauksessa rauenneet, koska ei
ole katsottu saadun riittävää selvitystä
kaupunkien oikeudesta yksipuolisesti tehdä muutoksia
voimassaoleviin taksoihin. Y. II.
Tonttu (ruots. tomte), kansanuskomuksissa
esiintyvä olento, joka viihtyy ihmisasumuksien
tienoilla ja hyvin kohdeltuna edistää talon onnea
ja hyvinvointia. T:t ovat aina miespuolisia ja
ajatellaan kääpiökasvuisiksi.
Tonus (lat.), jännitys, lihasjännitys, se
tiukempi tahi höllempi jännitys, jossa lihakset ovat
silloinkin, kun ne eivät juuri toimita mitään
erikoista työtä. Lihakset ovat näet aina
toimettominakin jonkinmoisessa t.-tilassa, joka m. m.
huomataan siitä, että, jos ne toisesta
kiinnityskohdastaan leikataan poikki, ne samassa
vetäytyvät entistään lyhemmiksi. Kuta paremmassa
kunnossa lihaksisto yleensä on, sitä virkeämpi
on myöskin sen t., joten lihakset ovat valmiit
heti täyttämään hermoston tuomia määräyksiä.
Verisuonien t. riippuu vuorostaan niiden seinissä
olevien sileiden lihassäikeiden t.-tilasta. M. O-B.
Tooke l<iik], Thomas (1774-1858), engl.
tilasto- ja taloustieteilijä; oli 1804-24 suuren
engl.-ven. kauppahuoneen johtajana Lontoossa,
antautuen sen jälkeen tieteellisiin ja
kirjallisiin toimiin. T. oli innokas vapaakaupan
mies ja kirjoitti sen merkillisen anomuksen,
jonka Lontoon kauppiaat 1820 antoivat
hallitukselle; julkaissut kuuluisan teoksen: „A liistory
of prices and the state of circulation dtiring
the years 1793-1856" 16 nid.. 1838-57). J. F.
Toonika ks. P e r u s s ä v e 1.
Toonillinen kolmisointu ks. Peru
s-sointu.
Tooniset lääkkeet (Ionini), lääkkeet, joilla
on kyky lisätä ruumiin, varsinkin hermojen ja
lihaksien tonusta (ks. t.) 1. joustavuutta ja
virkeyttä.
Toopillinen (kreik. topos = paikka), lääket.,
paikallinen vastakohtana yleiselle.
Toora (hepr., = „opetus, laki"), Mooseksen laista
käytetty nimitys, joka esiintyy juutalaisten
kaanonissa koko pentateukin (ks. t.) nimenä.
Ar. II.
Topaasi (kreik. lopa’zion), kivennäinen,
kokoomukseltaan aluminiumfluorisilikaatti (.\l3FaSiO4).
Om.-p. 3,8, kovuus 8; väritön, kellertävä,
sinertävä tai punertava. Aineen suuren kovuuden
vuoksi ovat läpinäkyvät muunnokset jalokiviä
(vrt. Jalokivet). Kidejärjestelmä on
rombi-nen ja hyvin muodostuneet kiteet ovat yleisiä.
T. esiintyy graniitissa ja gneississä, varsinkin
juonimuodostuksissa, m. m. tinamalmi juonissa,
esim. Erzgebirgessä ja Cornwallissa. Keltaista
jaloa t :ia saadaan Villaricasta Brasiliasta ja
Sehneckensteinistä Saksista. Värittömiä sekä
monenvälisiä, usein suuria kiteitä saadaan
Miaskista Uralista ja Aduntsilonista
Takabai-kalista, värittömiä myös Madagaskarilta.
Finn-bossa y. m. Falunin lähellä Ruotsissa sekä
Matt-kärrissä Kemiössä Suomessa t:ia on himmeinä
suurina kiteinä pegmatiitissa. Tämä muunnos on
saanut nimen pyrofysaliitti. P. E.
Topaasilasi, meripihkanvärinen lasi; pidättää
kemiallisesti vaikuttavia valonsäteitä ja
käytetään valokuvaustarkoituksiin.
Topata (ruots. toppa, engl. to top), kohottaa
aluksessa joko raakapuun tai puomin toinen pää
toista korkeammalle. F. W. L.
Tope ks. S t 0 p a.
Topeka [iopVka], kaupunki Yhdysvalloissa
Kansasin valtion pääkaupunki, valtion itäosassa,
Kansas-joen molemmin puolin, ratojen
risteyksessä; 47,914 as. (1915; 1900: 33,608 as., joista
4,807 neekeriä). — Hallintorakennus, kapitoli,
kauntin oikeuspalatsi, yleinen kirjasto,
muisto-rakennus, episkopaalinen tuomiokirkko.
Wash-burn college (109 opettajaa. 820 oppilasta 1913),
neekeriopisto, Kansasin tiedeakatemia
(kokoelmia, kirjasto) y. m. Teollisuus melkoinen, 1909
tuotantoarvoltaan 92.* milj. mk. — Ensimäinen
asutus T:n paikalle syntyi 1852. Pääkaupunki
v :sta 1861. ’ E. E. K.
Topelius /-<?’-/. 1. Sakari T. vanh.
(1781-1831), lääkäri, kansanrunojen julkaisija. T. oli
kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen (ks. t.) poika,
synt, Oulussa, tuli ylioppilaaksi Turussa 1797,
Upsalassa 1799, toimi rokottajana Pohjanmaalla
1803-04. haavurina Uudessakaarlepyyssä 1805,
laivastossa 1808-09, tuli lääketieteen
lisensiaatiksi 1811, nimitettiin sam. v.
kaupunginlääkäriksi Uuteenkaarlepyyhyn, jossa toimi
kuolemaansa asti. V. 1820 T. kylmettyi ja sai
halvauksen, joka teki hänet vuoteenomaksi.
Sairas-tellessaan hän alkoi julkaista keräämiään vanhoja
runoja. Niitä ilmestyi 5 vihkoa 1822-31 nimellä
„Suomen kansan vanhoja runoja ynnä myös
nykyisempiä lauluja" ja ne ohjasivat Lönnrotia
parhaille runonlaulumaille, Vienan Karjalaan,
ks. K a I e v a 1 a, palsta 86. [A. R. Niemi,
„Tut-kimus S. T. vanhemman runokeräyksistä" (Suomi
III. 13); ks. myös V. Vaseniuksen kirjoittamaa
S. T. nuoremman elämäkertaa.]
2. Sakari (Zacharias) T. nuor. (1818-98),
edellisen poika, runoilija. Synt. 14 p. tammik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
