- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1729-1730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torpparikysymys - (Printed column numbers are offset by +100)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1829

Torpparikysymys

1830

m rt soa johdosta, että jompikumpi tai molemmat
asianosaisista ovat vaihtuneet. Tällaisesta
epävarmasta ja epätyydyttiivästi järjestetystä
asemasta pääsemiseen ei vuokramieln llä useinkaan
ole näyttänyt olevan mitään mahdollisuuksia, kun
maanomistajat eivät ole olleet halukkaita
myymään osia tiloistaan tai edes järjestämään
vuokrasuhteita paremmin ja kun muitakaan
mahdollisuuksia oman viljelmän saamiseen ei ole ollut.
-Kun kuitenkin samalla uusi aika on tuonut
torppareillekin uusia vaatimuksia ja pakottanut
heidät pyrkimään aineellisesti sekä henkisesti
eteenpäin. on luonnollista, että tällainen asema on
saanut torppariluokan tyytymättömäksi. Sitä on
ollut omiansa lisäämään suurtilallisten taholla
ilmennyt ymmärtämättömyys torpparien tarpeita
ja pyrkimyksiä kohtaan sekä ylimielisyyteen
menevä torpparien kohteleminen. Tämän
tyyty-mättymyyden ovat viime aikojen tapaukset
muodostaneet paikoin katkeruudeksi ja vihaksi. Tämä
puoli asiasta vaatii yhteiskunnallisena
tekijänä t:n järjestelyä.

Tällaista järjestelyä vaativista yleispoliittisista
syistä on mainittava, että meidänkin kansamme
asema kansakuntana on sitä turvatumpi, kuta
lukuisampi, voimakkaampi ja eheämpi se on, ja
yksi tärkeimmistä keinoista tässä kohden turvata
asemaa on t:n järjestäminen.

Vaikka torppien luku oli jo 1860-luvulla yhtä
suuri kuin nykyään, on t. vasta parin viimeisen
vuosikymmenen aikana puhjennut varsinaisena
yhteiskunnallisena kysymyksenä esille. Vielä Aksel
Warén katsoi 1898 julkaisemassaan kirjassa
..Torp-parioloista Suomessa", ettei t:tä
yhteiskunnallisena kysymyksenä ollut silloin olemassa, vaikka
hän katsoikin, että se pian sellaiseksi
muodostuisi. ellei järjestäviä toimia saataisi nopeasti
aikaan. Jo silloin olivat vuokrajärjestelmän
taloudelliset ja yhteiskunnalliset epäkohdat selviä ja
tuntuvia; samoin oli vuokramiesluokan yleinen
kehitys ja sivistystaso saavuttanut sellaisen
asteen, että sen keskuudessa oli tultu aseman
huo-uoudosta tietoisiksi. Sittemmin sattuneet
lakko-viikon tapaukset, eduskuntareformi, joka saattoi
alemmatkin kansanluokat valtiolliseen
toimintaan. Laukon rettelöt y. m. s. seikat saivat
torppariluokan yhteiskunnallisena luokkana asiatansa
ajamaan ja vetivät t:n pakottavana
yhteiskunnallisena kysymyksenä esille. Samalla samat
ilmiöt antoivat myös edistysmielisille aineksille
muissa kansanluokissa aiheen ja tilaisuuden
ryhtyä asian järjestelyä suunnittelemaan.

Tuntuvan askeleen t:n selvittämiseen muodosti
v:n 1000 maanvuokra-asetuksen ja sen yhteydessä
annetun n. s. taannehtivan asetuksen
aikaansaaminen. Jo tätä asetusta laadittaessa tiedettiin,
että sen lisäksi tarvitaan osaksi rahallisia, osaksi
lainsäädäntötoimia, joilla vuokramiehiä
saatetaan alueidensa omistajiksi. Nämä
toimenpiteet tiedettiin erityisen kiireellisiksi siitä syystä,
että lukuisia vuokrasopimuksia tuli päättymään
1016. jolloin taannehtivan asetuksen pitentävät
määräykset lakkasivat niihin vaikuttamasta.

Tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuutta
silmälläpitäen perustettiin senaatin
oikeustoimi-tuskuutaan 1910 erityinen ylimääräisen
esittelijän toimi maanvuokra-asioita varten.
Vuotuisista vuokraoloissa tapahtuvista ilmiöistä ja
vuokralautakuntain töistä ryhdyttiin keräämään
55. IX. Painettu 17.

tilastoa, joka julkaistaan Suomen virallisen
tilaston sarjassa. Lisäksi on 1012 kerätty
yleinen tilasto kaikista torpista, lampuotitiloista ja
mäkitupa-alueista ja sen tulokset julkaistu
Suomen virallisen tilaston sarjassa. Tämän tilaston
tuli muodostaa pohja sen komitean töille, jonka
senaatti 1912 asetti laatimaan ehdotuksia asiassa
tarpeellisiksi toimenpiteiksi.

Ensimäisessä mietiunössään, joka valmistui v : n
1013 alussa, tämä komitea ehdotti, että v:n 1909
taannehtivan asetuksen vuokrasopimuksia
pitentävät määräykset jatkettaisiin muutamilla
vuosilla, jotta niiden aikana ehdittäisiin saada
lopulliset oloja järjestävät lainsäädäntötoimet
valmiiksi. Tämän mietinnön perusteella laadittu ja
eduskunnalle annettu hallituksen esitys ei
kuitenkaan ole johtanut lopullisiin
lainsäädäntötoimiin. Siitä syystä ja kun oli pelättävissä, että
melkoinen osa niistä n. 69,000 vuokramiehestä,
joiden vuokrasopimukset v:n 1909 taannehtivan
asetuksen mukaan päättyivät v. 1916, joutuisi
vuokra-alueiltaan pois, määrättiin ilman edus
kunnan myötävaikutusta syntyneessä
Armollisessa julistuskirjassa 14 p:ltä lokak. 1915, että
v:n 1909 taannehtivan asetuksen vaikutus oli
pitennettävä siksi kunnes vuokrasuhteet ..saadaan
säädetyssä järjestyksessä lopullisesti
järjestetyiksi". Tämän johdosta ovatkin maanomistajat
3’leensä jättäneet vuokramiesten häätämisiin
ryhtymättä niissäkin tapauksissa, joissa sellainen
häätö olisi nähtävästi muuten toimeenpantu.

Nykyään t. varsinaisesti kohdistuu
kysymykseen, minkälaisia niiden toimenpiteiden tulee
olla, joilla vuokramiehiä saatetaan alueittensa
omistajiksi. Lukuunottamatta osaa ruotsalaisesta
puolueestamme, joka katsoo, että asia olisi
edelleen jätettävä vuokranantajani ja vuokramiesten
kesken vapaaehtoisilla sopimuksilla
järjestettäväksi, näyttävät kaikki eri puolueet nykyään
olevan yksimielisiä siitä, että vuokramiehet on
lainsäädäntötoimin ja valtion välityksellä
oikeutettava lunastamaan vuokra-alueet omiksensa. Eri
mieltä ollaan vain siitä, mihin vuokra-alueisiin
tällainen lunastamisoikeus on ulotettava ja
minkälaisilla ehdoilla lunastamisen tulee tapahtua.

Yksityiskohtaisen ehdotuksen asiassa sisältää
hallituksen asettaman maanvuokrakomitean
toinen mietintö, joka valmistui 1914. Sen mukaan
uusissa toimenpiteissä on mentävä niin pitkälle,
kuin yhteiskunnan välttämättömät tarpeet
vaativat, mutta ei pitemmälle. Siten on järjestelyn
ulkopuolelle jätettävä kaikki pienet vuokra-alueet,
s. o. sellaiset, joihin kuuluu alle 2 ha viljeltyä
maata, koska sellaisilla ei häätämisen vaaraa
varsinaisesti ole ja koska niillä eivät samat syyt
vaadi siirtymistä vuokramiesten omiksi kuin
suuremmilla vuokra-alueilla. Lisäksi olisi
vuokra-alueet jätettävä järjestelytoimenpiteiden
ulkopuolelle esim. silloin, kun vuokra-alue sijaitsee siinä
määrin maanomistajan omassa hallussa olevien
viljelyksien keskellä, että sen yhdistäminen
niihin on maanomistajan oman viljelyksen tarkoi
tuksenmukaisuuden kannalta välttämätön. Samoin
olisi tehtävä silloin, kun alue olisi
tarpeellinen teollisuustarkoituksiiu tahi tonttipaikoiksi
taikka talonpaikan saamiseksi maanomistajan
perilliselle perinnönjaossa. — Jos
asianosaisten välillä järjestelynalaisella vuokra-alueella
ei saataisi vuokrasopimuksen päättyessä ai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0901.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free