Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torpparikysymys - Torquatus ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1831
Torquatus—Torres Campos
1832
kaan uutta vapaaehtoista sopimusta, olisi
maanomistaja lainsäädäntötietä velvoitettava joko
antamaan alue edelleen vuokralle tai myymälän
se vuokramiehen omaksi, ellei tUmä tahtoisi
alueesta luopua. Mikäli vuokra- tai
myyntiehdoista ei sovittaisi, olisi niitä koskeva kysymys
ensin vuokralautakunnan soviteltava ja sitten
.maanjako-oikeuden sekä viime asteessa senaatin
ratkaistava. Suuremmat vuokra-alueet tulisi voida
jommankumman asianosaisen vaatimuksesta
pienentää. 10 ha:iin viljeltyä maata, jotapaitsi
vuokramiesten metsänkäyttö- ja laidunoikeudet
olisi järjestettävä nykyolojen vaatimuksia vas
lääviksi. Vuokra-alueen myynnin tapahtuessa
olisi alueeseen luettava niin paljon metsämaata,
että se vastaisi vuokramiehelle ennen kuulunutta
metsänkäyttöoikeutta, ei kuitenkaan enemmän
kuin 10 ha. Lunastussumma olisi määrättävä
vuokramaksun 20-kertaiseksi määräksi. Sitä
määrättäessä olisi otettava huomioon ne korvaukset,
jotka vuokramiehen on voimassa olevan lain
mukaan saatava parannuksista tai maksettava
rappiosta. Lunastussummasta olisi vuokramiehen
suoritettava 1/5 suoraan maanomistajalle 10 v:n
kuluessa. Muu osa olisi valtion suoritettava
etukäteen maanomistajalle osaksi rahassa, osaksi
5%:n korkoa kasvavissa obligatsioneissa. Valtio
perisi maksamansa erän takaisin vuokramieheltä
fi % -.o vuotuismaksuilla 37 v:n kuluessa.
Järjestelytoimet tulisivat laskujen mukaan koskemaan
n. 40,000 torppaa. Tämän maanvuokrakomitean
ehdotuksen suomalainen, nuorsuomalainen ja
ruotsalainen kansanpuolue muutamin
pienemmin muutoksin hyväksyivät vaaliohjelmakseeti
\ :n 1016 eduskuntavaaleissa.
Sosiaalidemokraattisen puolueen ehdotukset asiassa lähtevät siitä,
että vuokrainiehillä on n. s. varsinainen
asumisoikeus alueillaan. Siitä on johdettu
vuokramiehelle oikeus osaan vuokra-alueen ansiottomasta
arvonnoususta, jotapaitsi kaikki vuokra-alueella
vuokramiehen toimesta tehdyt parannukset sekä
puolet maanomistajan aineista tehtyjen
rakennuksien arvosta ynnä erinäisiä muita etuja olisi
luettava vuokramiehen hyväksi. Täten
maanomistaja saisi lunastuksen tapahtuessa
vuokra-alueen lunastussummana usein vain pienen osan
siitä arvosta, jota vuokra-alue hänen kädessään
nykyään edustaa. Lisäksi olisivat ne
vuokra-alueet, joista aikoinaan on tehty perinnöllinen
vuokrasopimus, julistettavat vuokramiesten omiksi
ilman mitään korvausta. Maalaisliitto on 1916
julkaisemassaan torppariohjelmassa omaksunut
osia sosialistien ja osia muiden porvarillisten
puolueiden ohjelmasta.
On odotettavissa, että kysymys torppariolojen
järjestelystä tulee Suomessa toistaiseksi olemaan
kipein yhteiskunnallinen kysymys. Se on myös
tärkeimpiä niistä kysymyksistä, jotka
eduskunnan ja hallituksen on lainsäädäntö- ja rahallisilla
toimenpiteillä ensi tilassa järjestettävä. ks.
Maanvuokra, Torppa. [K. Haataja,
,,Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita ulkomailla"
(1914), sama, ,,Pienviljelysliike Englannissa"
(Aika 1912) ; „Agraarikomitean mietintö",
liite II (1907) ; „Sm;\bruksrörelsen i främmande
länder" (..Emigrationsutredningen". Bilaga XIV,
Stockholm 1909); M. J. Bonn, ..Die irische
Agrar-frage" („Arehiv fiir sozialwissenschaft und
sozial-politik" Bd. 20, 1905) ; „Betänkande angående
torpareklassens tillbakagång" (Stockholm 1911);
A. Warén, „Torpparilaitos Suomessa" (1898);
H. Gebhard, ..Torpparilaitos Suomessa" (Oma
Maa V) ; E. Gylling, „Suomcn torpparilaitoksen
kehityksen pääpiirteet Ruotsinvallan aikana"
(1909) ; A. W. Gadolin, ,,Maanvuokraoikeuden
historiallinen kehitys" (1912);
,,Maanvuokrakomitean mietintö" (1914) ; K. Haataja,
„Maanvuokra-olot Suomessa 1912", I ja II (1916 ja 1917),
sama, „Torpparikysymyksemme ja
pienviljelys-liike" (1916); ,,Miten on torpparikysymyksessä
meneteltävä" (1913).] ’ K.’Il-a.
Torquatus ks. M a n 1 i u s 2.
Torquay/tölcij, kaupunki Lounais-Englannissa,
Cornwallin-niemimaan etelärannalla, Devonin
kreivikunnassa, rautatien varrella; 33,625 as.
(1901). — Vanhan, 1196 per. luostarin raunioita,
useita kauniita kirkkoja, kaupungintalo, museo,
teatteri, oopperatalo y. m. Melkoista
marmori-ja terrakottateollisuutta. Viime vuosis.
keskipalkoille asti T. oli mitätön kalastajakylä, mutta
on sittemmin, viehättävän asemansa ja suopean
ilmastonsa (talvella harvoin pakkasasteita) takia
tullut erittäin suosituksi kylpylä- ja
talvenvietto-paikaksi.
Torquemada /-kema’-], Thomas . dc
(n. 1420-98), esp. dominikaanimunkki; tuli 1483
Espanjan yli-inkvisiittoriksi; osoitti siinä virassa
suurta julmuutta ja poltatti tuhansittain
kerettiläisiä; vainosi myös juutalaisia, [de Molfines,
,.Do-cuments inédits. T. et l’inquisition".J G. R.
Torre Annunziata /-Isiä’-], kaupunki
Etelä-Italiassa, Napoli’n provinssissa, Napoli’sta 23 km
kaakkoon Vesuviuksen eteläjuurella
Napoli’n-lahden rannalla, ratojen risteyksessä; 31,324 as.
(1911; kuntana). -— Muutamia roomal.-ajan
tähteitä. Kunink. asetehdas, rauta-, makarooni- y. m.
tehtaita, silkkiäistoukau hoitoa, kalastusta ja
vähän laivaliikennettä sekä kauppaa.
Torre del Greco
<jrc’kkoJ, kaupunki Etelä
Italiassa, Napoli’n provinssissa, Napoli’sta 12 km
kaakkoon Vesuviuksen lounaisjuurella [-Napoli’n-lahden rannalla, ratojen liaarauksessa; 36,608 as.
(1911; kuntana). — Rakennettu laavavirralle,
joka 1631 hävitti 2/3 aikaisemmasta kaupungista
Roomal. termien (kylpylöiden) tähteitä, kauniita
kirkkoja y. m. Teknillinen ja
taideteollisuuskoulu. Merikylpvlä; harjoitetaan viinin- ja
hedelmäin viljelyä, korallin- ja pesusienenpyyntiä,
Iaivarakennusta, laavanlouhintaa. — T. d. G. on
kärsinyt suuresti Vesuviuksen purkauksista,
etenkin 1737 ja 1794.
Torrens /«orana/, Robert (1780-1864), engl.
taloustieteilijä. T. perusti 1821 yhdessä
Maltillisin, Ricardon y. m. kanssa ..Political economy
club" nimisen yhdistyksen, joka on ollut kaikkien
myöhemmin perustettujen taloustieteellisten
seurain esikuvana; teoksia: „An essay on the
exter-nal corn trade" (1818), joka osaltaan valmisti
alaa viljatullia vastaan suuntautuvalle liikkeelle,
. On wages and combinations" (1834), y. m.
./. F.
Torrens-järvi [toronz-] (Lake Torrens), laaja
suolaräme Austraaliassa, Etelä-Austraalian vai
tiossa. 50 km Spencer-lahdesta pohjoiseen, 30 in
yi. merenp. Tavallisesti vain 25 km leveä, mutta
n. 200 km pitkä pohjoisesta etelään.
Torres Campos, Manuel (s. 1850), esp.
oikeusoppinut. v:sta 1896 professorina Grana-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
