Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tournay ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1853
Tournay—’
Tourville
1854
tin’i» kirkko, St.-Bricen kirkko, Pont des Trous’n
silta Schelden yli (rak. 1290) v. m. Hengellinen
seminaari, opettajatarseminaari, piirustuskoulu,
muinaismuistomus:o, luonnont. kokoelmat,
teatteri. Piispanistuin. — Teollisuudenhaaroista
mainittakoon etenkin mattojen valmistus, jota
sanotaan ristiretkeliiisiltä opituksi. — T. (roomal.
1’irilas Nerviorum 1. Turnacum) on Belgian
vanhimpia kaupunkeja. Sen hävittivät frankit osit
tain 400-luvulla, rakennettiin pian uudelleen, oli
sittemmin Klodovigin aikoihin saakka
merovingien pääkaupunkina, kuului sitten Flanderiin,
ollen puoleksi itsenäisenä kaupunkitasavaltana.
Oli keskiajan alkupuoliskolla Belgian
huomattavimpia kaupunkeja, v:sta 1146 piispanistuin.
T. joutui 1526 esp. Alankomaille, 1581 täytyi sen
antautua Aleksanteri Farneselle ja 1667
ranskalaisille, jotka sitä linnoittivat. V. 1709
keisarilliset sen valloittivat takaisin. V. 1794 T:n
luona Koburgin prinssin johtamat liittolaiset
voittivat Piehegru’n johtamat ranskalaiset.
Joutui 1814 Alankomaille ja 1830 Belgialle.
Suur-valtainsodan alussa syksyllä 1914 saksalaiset
T:sta käsin tekivät kiertoliikkeen engl. armeiaa
vastaan, pakottaen sen perääntymään. E. E. K.
Tournay ks. Tournai.
Tournée [turnë’] (ransk.), kiertomatka;
kiertue.
Tourneerata (ransk. tourner), kiertää,
kääntää (esim. korttipelissä talongin ylin kortti, josta
tulee valtti).
Tournefort /turnfffr], Joseph Pitton de
(1656-1708), ransk. kasvitieteilijä, huomattavin
kasvisystemaatikko ennen Linnétä, tuli 1683
Pariisin kuninkaallisen puutarhan („Jardin du Roi")
apulaisprofessoriksi, myöhemmin Collège de
1’rancen lääket. professoriksi. T. teki
tutkimusmatkoja eri tahoilla Eurooppaan sekä Itämaille
ja selitti suuren joukon uusia kasveja.
Teoksista on tärkein „Élements de botanique on
mfthode pour connaitre Ies plantés" (1694);
uusi laajenuettu painos „Institutiones rei
her-hariæ" ilmestyi 1700. Siinä T. esittää uuden
teennäisen kasvijärjestelmän, jonka „luokat"
pääasiassa perustuvat kukkien rakenteeseen.
T:n suurimpina ansioina on mainittava
suku-käsitteen selvitteleminen ja lukuisien uusien
sukujen (genera) perustaminen ja
määritteleminen.
Tours [tür], kaupunki Länsi-Ranskassa,
In-dre-et-Loiren departementin ja ent. Tourainen
maakunnan pääkaupunki, viljavalla tasangolla
Loiren vas. rannalla (oik. rannalla oleviin
St.-8ymphorien’in ja St.-Cyrin esikaupunkeihin vie
kolme siltaa), Loiren ja sen lisäjoen Cherin
välisellä niemekkeellä, ratojen risteyksessä;
73,398 as. (1911). — Lännestä itään kulkevat
Boulevard Béranger ja Boulevard Heurteloup
jakavat T:n vanhanaikaiseen pohjoiseen ja
uu-denaikaisesti rakennettuun eteläiseen osaan;
niiden poikki kulkee Rue Nationale. T.n pääkatu.
Tuomiokirkko St.-Gatien (1170-1547), St.-Julien
kirkko (1225-59), St.-Martinin luostarikirkon
tähteet (tornit 1100-1200-luvuilta), arkkipiispan
palatsi, oikeuspalatsi. raatihuone, teatteri, useita
vanhoja yksityistaloja; Descartesin, Rabelais’n
ja Balzacin (T:ssa syntynyt! muistopatsaat. —
Lääket. ja farmaseuttinen tiedekunta, kaksi
lyseota, taide- ja musiikkiopisto, opettajatar-
seminaari, hengellinen lukio y. m. oppilaitoksia,
kirjasto, muutamia museoita, kasvit, puutarha,
useita tiet. seuroja. Arkkipiispanistuin. — T.,
roomalaisten Ccesarodttnum, myöhemmin Turo
ncs, oli gallialaisten turoonien pääkaupunki, jou
tui sittemmin länsigoottien ja vihdoin
frankkien haltuun. V. 732 Kaarle Martel T:n luona
voitti arabialaiset, normannit hävittivät sitä 853
ja 903. Keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella
T. oli maineessa tieteestään (Alkuin perusti
sinne filosofisen ja teologisen koulun,
kristikunnan vanhimpia), taiteestaan (siellä asustivat
Jean Fouquet. Michel ja Juste Colemb) ja
teollisuudestaan (Ludvik XI perusti sinne
silkkiteol-lisuuden) näytellen ajoittain huomattavaa osaa
valtiollisessakin elämässä (Henrik TII sijoitti
1583 parlamentin sinne ja Kaarle VII sekä Lud
vik XI asustivat usein T:ssa ja sen lähilin
noissa). Saksalaiset miehittivät T:n tammik:ssa
1871. E. E. K.
Tourujoki, n. 2 km pitkä, pienehkö joki
Jyväskylän kaupungin koillispuolella, laskee
Palokkajärvestä Jyväsjärveen; muodostaa
keski-paikkeillaan huomattavan Lohikosken (ks. t.;
vrt. Kankaan paperitehdas).
L. II-ncn.
Tourula, rälssitila Yläneen pitäjässä, kasit
tää pääosinaan Peltolan, Liisalau ja
Keskitalon rälssitilat, yht. 22/a manttaalia, 3,136,«4 ha,
sekä sitäpaitsi Tuomolan tilan kirkonkylässä
y. m. osaksi irrallisia tiloja Vaiuionperän kylässä,
yht. 1 n/30 manttaalia, 1,551,75 ha. — Tourulan
perustajana mainitaan suom. aatelismies Klaus
Stensson, „joka kartanon perkautti ja otti
Yläneen verotalonpoikain ulkopalstoista omaksi
rälssiksi". Tila oli näet aiemmin kuulunut Yläneen
kartanoon (ks. t.). V. 1557 T:n omisti Kustaa
Fincke, jonka kuoltua tila siirtyi hänen
pojalleen Gödrik Finckelle. Sitten omisti tilan
Birck-holtz-suku, joka samalla omisti v:een 1639
saakka Yläneen kartanon. V. 1681 joutui kaksi
T:n tilaa (Peltola ja Liisala) Lorentz Creutzille,
Keskitalo kulki yhä Birckholtzeilla. Kulkien
monella eri omistajalla T:n tilat jälleen yhdisti
1831 kauppias Abraham Kingelin, jonka kuoltua
tilat kaikkineen joutuivat krcivilliselle
Armfelt-suvulle. Armfeltien toimesta yhdistettiin T:aan
1850 vielä Keskitalo, joka oli isojaossa jaettu
kolmeen osaan ja kuulunut eri omistajille.
Armfelteilta T:n osti 170,000 mk :n
kauppasummalla kauppaneuvos Antti Ahlström (ks. t.) 1888,
laajentaen 1901 tilaa Ylilennon rälssitilalla. —
Tilaan on jo aikaisemmin kuulunut kotitarpeet
hyydyttävä vesivoimainen mylly ja saha sekä
lasitehdas ja aikanaan suurenpuolinen
viinapolt-timo. [Juhani Aho, „Autti Ahlström" (1910).]
Y. W-a.
Tourville /turvi’l]. Anne Hilarion de
Cotentin (1642-1701), kreivi, ransk.
merisan-kari; kunnostautui 1670-luvulla Alankomaita
vastaan käydyssä merisodassa, erityisesti
Paler-mon taistelussa 1676, ja sittemmin
Pohjois-Afrikan barbareskivaltioita vastaan taisteltaessa.
V. 1690 hän voitti engl.-alankomaalaisen
laivaston Beachy-IIeadin kohdalla, mutta joutui 1692
tappiolle La Hoguen kohdalla; seur. v. hän sai
suuren voiton Kap St. Vincentin kohdalla.
[Delarbre, „T. et la marine dc son temps".j
J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
