Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Touat ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1&51
Toulouse—’Tournai
1852
Provenccn kohtaloihin. Ludvik XIV :n toimesta
Vauban linnoitti sen lujasti. Espanjan
vallan-perimyssodan kestäessä liittolaiset 1707
pommittivat T:ia hävittäen sen suurimmaksi osaksi
saamatta sitä kuitenkaan haltuunsa. V. 1744
englantilaiset T:n ja Hyöres’in saariston välillä
saivat voiton esp.-ransk. laivastosta. Ranskan
suuren vallankumouksen aikana T:n asukkaat
heinäk. 1793 nousivat kapinaan konventtia
vastaan saaden apua engl.-esp. laivastolta.
Urhoollisen vastarinnan jälkeen tasavallan joukot
jouluk. sain. v. saivat T:n valtaansa (Bonaparte
tällöin ensi kerran tuli huomatuksi), jonka
jälkeen Barras y. m. tasavallan asiamiehet panivat
T:ssa toimeen ankaran verilöylyn (3,000 henkeä
Burmattiin). E. E. K.
Toulouse /tulü’z], kaupunki
Lounais-Rans-kassa, Ilaute-Garonnen departementin
pääkaupunki, ennen koko Languedocin pääkaupunki,
viljavalla tasangolla Garonnen oik. rannalla,
Garonnen ja Canal du Midi-kanavan välissä,
monen radan risteyksessä; 149,576 as. (1911). —
Kadut enimmäkseen kapeat, talot parhaasta
päästä yksitoikkoisia, punaisia
tiilikiviraken-nuksia; vaihtelua tuottavat aikaisempien
vallien paikalle rakennetut bulevardit ja
puistotiet. Keskikaupungilla on myöskin katuja
levennetty ja oikaistu. Päätori Place du Capitole,
tärkeimmät kadut Rue de Metz ja Rue d’Alsace-Lor
raine. St.-Sernin’in kirkko (1000-1300-luvuilta;
laajin romaanilaineu basilika, sisältä 115 m
pitkä, 64 m leveä), tuomiokirkko St.-Étienne
(1200-1400-luvuilta), muita vanhoja kirkkoja
Notre-Dame de la Dan råde, Notre-Dame de la
Dalbade, jakobiinikirkko. Kaupungintalo
(1750-60, jossa teatteri), ent. augustinolaisluostari
(1460-1504), jossa museo, oikeuspalatsi (ent.
par-lamentintalo) ; useita yksityispalatseja
1500-1600-luvuilta. Kolme siltaa vie Garonnen vas.
rannalla olevaan St.-Cyprien’in
etukaupun-kiin. Paljo oppi- ja sivistyslaitoksia: yliopisto
(1200-luvulta; 5 tiedekuntaa. 2,685’ yliopp.
lukuv. 1912-13, opiskelevain lukumäärän
puolesta Ranskan kolmas), vapaa katolinen
yliopisto, lyseo, eläinlääkärikoulu, kaksi
seminaaria, opettaja- ja opettajatarvalmistuslaitos,
kauppakorkeakoulu, musiikkikonservatori,
yli-opistonkirjasto (232,000 nid.), yleinen kirjasto
(210,000 nid.), kaupunginkirjasto, useita museoita,
tähtit. observatori, kasvit, puutarha, kolme
teatteria; tiedeakatemia, Académie des Jeux
Flo-reaux (1300-luvulta; jakaa palkintoja
kirjalli-suustuotteista) y. m. Arkkipiispan,
protestanttisen konsistorin ja prefektin asunto. — T. on
Languedocin tärkein kauppa^ ja teollisuuskeskus.
Valtion tupakka- ja tykkitehdas, myllyjä, sahoja,
kaikenlaisia konepajoja, paperi-, jalkine- y. m.
tehtaita. Hevos-, viini-, vil ja-, nahka-, öljy- y. m.
kauppaa. — T., roomalaisten Tolosa, oli
vanhalla ajalla aluksi Volcat Tectosagcsin
pääkaupunki ja tärkeä kauppakeskus. V. 413 sen
valloittivat. länsigootit, joiden laajan valtakunnan
pääkaupunkina se oli 419-507, jolloin sen
valloitti frankkilaiskuningas Klodvig. V:sta 631
T. oli Akvitanian herttuakunnan
pääkaupunkina. V. 721 Akvitanian ruhtinas Eudo T:n
luona voitti arabialaiset; 778 T. tuli laajan
kreivikunnan (käsitti Quercy’n, Albigeois’n sekä
osia Auvergnesta, Akvitaniasta ja Provencesta)
pääkaupungiksi. V. 843 normannit, purjehtien
aluksillaan Garonnea myöten T:n valleille,
piirittivät T:ca. T:n kreivit olivat 1000-luvulta
alkaen Etelä-Ranskan mahtaviinpia herroja.
Suvun sammuttua 1271 kaikki heidän maansa
liitettiin kruunun alueisiin. V. 1443 perustettu
T:n parlamentti oli Etelä-Ranskalle yhtä tärkeä
kuin Pariisin parlamentti Pohjois Ranskalle.
E. E. K.
T:n luona 10 p. huhtik. 1814 lordi
Wcllingto-nin johtamat englantilaiset, portugalilaiset ja
espanjalaiset (60,000) voittivat marsalkka
Soulfin komentamat ranskalaiset (32.000).
Voit-tajain mieshukka 11,i %, voitettujen 12,i °/c.
Taktillinen arvo 0,5. -Iskm-,
Toulouse-Lautrec [tulüz-lëtre’kj, Henri de
(1864-1901), ransk. taidemaalari ja piirtäjä, on
tehnyt nimensä tunnetuksi varsinkin
taiteellisesti etevillä ja purevan ivallisilla
kivipiirrok-sillaan, joissa ilmenee hänen rakkautensa, mutta
samalla hänen katkeruutensa (hän oli itse
raajarikko) Pariisin huvitteluhaluisen yleisön kevyttä
elämää kohtaan. Sommittelun ja värikäsittelvn
puolesta hänen väripiirroksensa muistuttavat
japanilaisten taiteilijain töitä, ranskalaisista ovat
Degas ja Eorain häneen enimmin vaikuttaneet.
Aiheensa hän etsi pääasiallisesti Montmartren
yökahviloista ja varieteista kuvaten niissä
rehottavia paheita kaamealla nautinnolla. Kerääjien
kesken halutuimpia ovat hänen litografia-sarjansa
..Elles" sekä muuan toinen, jonka aiheena on
tunnettu laulajatar Yvette Guilbert.
[Toulouse-Lautrec sarjassa „Moderne Illustratoren". toim.
Hermann Esswein.] F. L.
Tour JtiirJ (ransk.), matka, retki; (tanssin,
pelin) vuoro (tuuri). T. et retour, meno ja
paluu.
Tour, Maurice Quentin de la ks. La
Tour.
Touraine /turë’n], ent. maakunta
Länsi-Ranskassa. Loiren keskijuoksun ympärillä,
vastaa suunnilleen nyk. Indre-et-Loireu
departementtia. Hedelmällisyytensä vuoksi T:ia nimitetään
Ranskan puutarhaksi. Pääkaupunki Tours. —
Oli v:sta 941 kreivikuntana, joutui 1045 Anjoun
kreiveille, 1204 kruunulle, oli jälleen 1360-1584
kreivikuntana.
Tourcoing [turkuä’], kaupunki
Pohjois-Ranskassa, Nordin departementissa, 1 ’/s km
Belgian rajalta, Pohjoisradan varrella, melkein
kasvanut kiinni etelämpänä olevaan Roubaix’hen;
82.644 as. (1911), joista n. Vs belgialaisia. —
Pari kaunista kirkkoa, komea kaupungintalo;
lyseo, taideteollisuuskoulu, museo. Suurenmoista
villa- ja puuvillateollisuutta; lisäksi matto-,
nahka-, kone- y. m. tehtaita. — T. oli jo
1100-luvulla mainio villatavaroistaan. T:n luona
ranskalaiset 1794 voittivat itäv.-engl. armeian.
Heti Suurvaltainsodan alussa syksyllä 1914
saksalaiset miehittivät T:n.
Tournaclion [turnasö’], Félix ks. N a d a r.
Tournai [lurnë’] (flaam. Doornijk),
arrondis-sementin pääkaupunki Lounais-Belgiassa,
Hai-naut’n maakunnassa, kuljettavan Schelden
varrella ratojen risteyksessä; 37,349 as. (1912). —
Kaunis, romaanilaineu Notre-Damen
tuomiokirkko (per. 1030; P. Eleutlieriuksen, T:ii
ensi-inäisen piispan pyhimyslipas, tauluja, m. m.
Rubensin ja Jordaensin), kellotapuli, St.-Quen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
