Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trieur ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1797
Trieur—Triewald
1798
satama ainoita (Porto Nuovo pohjoisessa, Porto
Nuovo di St. Andrea etelässä). Avonaisia
paikkoja ja toreja: Piazza Grande (Kaarle VI:n
marmoripatsas, Maria Teresian kaivo) siihen
län-nessii liittyvine puistoineen. Piazza della Borsa
i marmorinen Neptunuksen ryhmä, 1660
pystytetty Leupold I :n muistopatsas). Piazza
Giusep-|nna larkkiherttua Maksimilianin, Meksikon
keisarin, muistopatsas), Piazza della Stazione
I n 600-vuotisen Itävaltaan kuulumisen
muistopatsas), Piazza Goldoni, Giardino Pubblico
puisto y. m. Pääkatuja: Via del Corso
vanikan ja uuden kaupungin välissä, Via Cardueei.
Via dell’ Acquedotto, Via Stadion,
rautakäy-tiivii. Huomattavia kirkkoja: tuomiokirkko San
i.jnsto (muodostettu 1385 yhdistämällä 3 400- ja
.’i00-luvun kirkkoa), jesuiittakirkko Santa
Mana Maggiore (1627-82), Sant’ Antonio Nuovo
1827-49). kreik.-katolinen San Niccolo (1782),
-erb. ja evank. kirkko. Muita rakennuksia:
raatihuone (1874|, Tergesteo (pörssi; 1840).
vanha Tergesteo (1802), Itävallan Lloydin
palatsi (1883), käskynhaltian palatsi,
meriakate-mian. postilaitoksen, kaupunginteatterin
rakennukset. Palazzo Revoltella. Palazzo Carciotti.
Politeama Rossetti y. m. Roomal.-ajan
muistomerkkejä: amfiteatterin ja vesijohdon tähteet.
Oppi ja sivistyslaitoksia: kauppa- ja
meriaka-temia, kauppakorkeakoulu, 2 ylälukioa, 3
ylä-reaalikoulua, tyttökoulu, käsiteollisuuskoulu, mui
naismuistomuseo (löytöjä Aquileiasta y. m.).
Museo Lapidario (muinaismuistoja), taidemuseo
Palazzo Revoltellassa), luonnonhist. museo,
akva-rium zoologisine asemineen, tähtit. ja ilmat,
obser-vatori. hydrografinen instituutti, kaupunginkir
lasto (yli 100,000 nid.), puolenkymmentä
teatteria. T:ssä alueineen ilmestyi 1912 kaikkiaan 80
sanomalehteä, joista 55 it., 10 saks. ja 9 slov.
T n alueen ja Küstenlandin hallinnon sekä
maa-päivien asunto, piispanistuin. — Teollisuus
saneen huomattava; Itävallan Lloydin ja
Stabili-rn.-nto tecnico Triestinon laivaveistämöt, kuivat,
uivat ja vetotelakat (Stabilimenton työväestö n.
<200 henkeä, valmistaa myös panssarilaivoja
y. m. sota-aluksia), rauta-, kone- ja
metallitavara-tehtaita, polttoöljypuhdistamoita, riisikuorimoita,
öljy-, linoleumi-, juutti-, säilyketehtaita,
olutpani-moita, y. m. Päämerkitys on kuitenkin
merenkululla ja kaupalla, joiden kehitystä edistävät
r:ii laaja, mainio satama sekä erinomainen asema
Adrianmeren perukassa. Ehkäisevänä tekijänä
taas on ennen kaikkea korkean Karsti-ylängön
aiheuttama kulkuyhteyden vaikeus takamaan
kaii^a; mitään luonnollista liikenneväylää ei
johda Itävallasta T:iin. Viime vuosis.
loppupuolilla merentakaisen liikenteen vetäytyminen
Sak–an (Elbeä myöten) ja myös osaksi Italian
satamiin, Fiuinen kilpailu ja Konstantinopolin rata
kaiken lisäksi vaikeuttivat T:n kehitystä. Tämän
vuosis. alusta alkaen Itävallan hallituksen ja
I :n viranomaisten taholta ryhdyttiin
tarmokkaisiin toimiin pysähdyksen ehkäisemiseksi; avattiin
uusia liöyrylaivalinjoja Itä-Afrikkaan, Keski
Ameriikkaan ja Meksikkoon, parannettiin
vanhoja, suunnaton siirtolaisliikenne ohjattiin T:n
kautta kulkevaksi (aloittamalla 1904 suoranainen
siirtolaislinja New Yorkiin) ja rakennettiin
’v:sta 1901) uusi rautatie T:stä sisämaahan
(Tauernin rata Salzburgiin ja Kaakkois-Saksaan).
Tulokset olivat kouriintuntuvat; laivaliikenteen
selvitysten 1892-1902 kohotessa 3 milj. rek.-tou
nista vain 5 milj. rek.-tonniin se 1913 kohosi 11
milj. rek.-tonniin (josta ulkomaisen merenkulun
osalle tuli 7 mil j. rek.-ton.), ollen tuntuvasti suu
rempi kuin sen vanhan ja uuden kilpailijan,
Venetsian ja Eiumen, selvitykset yhteensä (10 v.
aikaisemmin vain n. niiden yhteenlasketusta
selvitysten tonniinäärästä). Laivaliikennettä välit
tävät etupäässä itäv.-unk. alukset. T:n suurin
höyrylaivayhtiö österreichischor Lloyd omisti 1912
aluksia kaikkiaan 230,148 brutto rek.-ton. Meren
takainen kauppa suuntautuu etenkin Levanttiin,
Egyptiin, Intiaan ja Kaukaiseen Itään, toisella
puolen Italiaan, Englantiin ja Ameriikkaan.
Tärkeimmät tuontitavarat ovat puuvilla ja puu
villateokset, kahvi, kivihiili, vilja, vuodat,
hedelmät. tupakka; vientitavarat: villa ja villateokset.
sokeri, paperi, koneet, puutavarat. T:ssä on useita
suuria pankkeja, vakuutus- y. m. rahalaitoksia.
Sähköraitiotie. — Ympäristön nähtävyyksiä: Opci
lian kylä 6 km T :stä pohjoiseen 354 m yi. merenp.,
josta laaja näköala kaupungin ylitse Adrian
merelle, Bareolan kauppala (kylpylöitä) ja
Mira-marin (ks. t.) linna Adrianmeren rannalla T:stä
luoteiseen sähköraitiotien varrella. — T:n paikalle
perustettiin roomal. Tergcste niminen
siirtola-kaupunki 100-luvulla e. Kr. Rooman
valtakunnan kukistuttua sen ulkonaiset kohtalot olivat
monivaiheiset; sisällinen historia oli pitkän aikaa
taistelua vallasta T:n piispan (piispanistuin
ainakin jo 500-luvulla) ja kaupungin välillä. Piis
pasta riippumattomaksi T. pääsi 1200-luvun
lopulla, mutta oli sitävastoin 1203 joutunut
Venetsiasta riippuvaiseksi. Vasta 1382 T.
pääsi Venetsiasta vapaaksi, antautuen sam. v.
Itävallan suojelukseen. V. 1719 T. sai
vapaa-satamakaupunginoikeudet (lakkautettiin 1891).
kehittyen vähitellen entisen valtiattarensa
Venetsian vaaralliseksi kilpailijaksi, jopa lopulta
voittaen sen. Ranskalaisten hallussa T. oli 1797-1805
ja kuului lllyriseen provinssiin 1809-13.
Unkarin ja Italian kapinain aikana T. pysyi
Itävallalle uskollisena. Kohotettiin 1849 alueineen
välittömästi valtakunnan alaiseksi kaupungiksi
ja 1867 Itävallan kruununmaaksi. On Italian
irredentistain vaatimusten esineenä. — 2.
Itävallan kruununmaa T:n-lahden kaakkoisperukassa,
käsittäen T:n kaupungin lähiinpine
ympäristöineen; 95 km2, 226,458 as. (1910), joista 62,a%
italialaisia, 29.8% sloveenilaisia, 6.3%
saksalaisia ja 1,8% serbo-kroatsialaisia
(uskontunnustukseltaan 94,9% on roomal.-katolisia, 2,4%
juutalaisia). — ’l uottaa viiniä, hedelmiä, viljaa, öljyä,
marmoria. Hallinnon etunenässä on T:n
kaupungin pormestari, podestà, joka on T:n
maa-päivien (samalla T:n kaupungin neuvosto; 54
jä-septä) puheenjohtajana. Itävallan
valtakunnanneuvostoon T. lähettää 5 edustajaa. Vaakuna
kaksiosainen: ylhäällä kultaisella pohjalla
kruunattu kaksipäinen, musta kotka, alhaalla
punaisella pohjalla hopeinen, vaakasuora juova, jonka
poikki P. Sergiuksen kultainen keihäänkärki.
Värit: punaiinen, valkoinen, punainen.
E. E. K.
Trieur ks. Triöri.
Triewald /("’-/, Samuel von (1688-1743),
ruots. runoilija, siirtyi 1828 virkamieheksi
Ilolsteiniin. T. oli oppinut mies, joka sivutyö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
