Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trieur ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1799
niiiiu viljeli runoutta, lliiu jäljitteli I5oileau’ta
ja La I<"ontaine’a, jotka hän teki tunnetuiksi
Ruotsissa, ja edustaa ranskalain-klassisismin
alkavaa vaikutusta ruots. runouteen. T. on
sepittänyt joukon satiireja aikansa runoilijoita
vastaan sekä sukkelia epigrammeja ja leikillisiä
runokertoelmia. [Lamm, „S. T:s lif och
dikt-u.ing" (Samlaren 1907).] E. W-s.
Trifaani ks. S p o d u m e n i.
Trifenylimetaani, hiilivety, joka on useiden
keinotekoisten väriaineiden (esim.
auiliiuipunai-sen) perusaine. Sitä valmistetaan kuumentamalla
bentsolia ja kloroformia aluminiumkloridin kera.
T. on kiinteä, kidemäinen. Sulamisp. 92°.
Edv. Hj.
Trifenyliseosaniliini ks. Väriaineet.
Trifolium ks. Apila s.
Triforium (kesk. lat.), oikeastaan kaari-
kolmonen, romaanilaisissa ja goottilaisissa
kirkoissa muurinpaksuuteen sovitettu, ikkunain
alainen, kirkkolaivaa kiertävä avoin, myöhemmin
usein umpinainen pienoispylväsgalleria.
Varhaisemmissa, usein nelinkertaisiksi jäsennöidyissä
kirkonsisustoissa seinäaukkojen järjestys on:
alinna arkadi- 1. pituuskaaret, lehterit (emporit),
t. ja ikkunat; myöhemmissä kolmikerroksisissa:
arkadikaaret, t. ja ylinnä ikkunat, ks.
Goottilainen tyyli. TJ-o N.
Triftongi (kreik. tri- = kolmi- -f- plithongos =
ääni). kolmoisääntiö), kolmen samaan
tavuun kuuluvan eri vokaalin yhdistys, esim.
lapin sanoissa noaidde (noita), vuoibme (voima),
nieidda (neiti), vrt. Diftongi. A. K.
Trifyliini, harmaanvärinen, rombisesti
kiteytyvä mineraali, kokoomukseltaan
litium-rauta-fosfaatti. LiFeP04, jonka kanssa vastaava
man-gaaniyhdistys litiofiliitti, LiMnP04,
muodostaa täydellisen isomorfisen seossarjan. T. on
jokseenkin yleinen pegmatiittimineraali.
Suo-messa sitä on tavattu Tammelassa Kietyönmäen
ja Sukulan louhoksissa. P. E.
Triglav (Terglou), vuori Itävallassa, Julisissa
Alpeissa, Krainin ja Görzin rajalla, ollen Saavan
ja Isouzon välisenä vedenjakajana. Sen huipuista
Iso T. on 2,865 m. Pieni T. 2,740 m yi. merenp.
Triglochin ks. S u o 1 a k e.
Triglyfi (kreik. triglyphos = kolmijakoinen),
kolmiuurteinen, doorilaisen pylväistön luonteinen,
kahden kokonaisen uurteen, reunoistaan
uurtei-deu puolikkaiden koristama, lyhyen pilasterin
tapainen friisin koristeaihe (tästä t.-f riisi).
Vitruvius on t,:eissä näkevinään esille pistävien
kattoparrujen päiden muistelmia. Kreik. tyylissä
kutakin pylvästä ja pylväsväliä friisissä
vastaa t.: kulmapylvään kohdalta t. kumminkin
siirtyy friisin kulmaan, ja kun t :ien välit ovat
yhtäsuuria, aiheutuvat tästä kulmiin päin tiivistyvät
erisuuret pylväsvälit. lioomalaisilla ovat
sääntönä yhtäsuuret pylväs- ja t.-välit, ja
kulmassakin t. on pylvään kohdalla, ks. Pylväs ja
Pvlväsjärjestöt. U-o ]tf.
Trigondodekaedri, regulaarinen hemiedrinen
kidemuoto, ks. Kide.
Trigonella, hernekukkaissuku, jonka laji
T. Fænum græcum, 1-vuotinen matalahko ruoho,
kasvaa Etelä-Euroopassa, Itämailla ja
Pohjois-Afrikassa. Vanhan ajan kansat viljelivät sitä
paljon, lääkkeeksi ja eläinten, osaksi
ihmistenkin ravinnoksi käytettyjen, kitkeränmakuisten
1800
siementen takia. Nykyään sen käytäntö on
jokseenkin vähäistä. Viljelys ei kuitenkaan ole la
kannut. Kasvia käytetään osaksi rehunakin,
nuorena vihannekseksi. K.
Trigonometria (kreik. tri- = kolme, gimi’ «_
kulma, ja metron = mitta), matematiikan haara,
joka esittää kuinka kolmion tuntemattomia
kulmia ja sivuja voidaan laskea tunnettujen osien
avulla, s. o. kolmion ratkaise m
ismene-telmiä (varsinainen t.). T. käsittää
sitäpaitsi n. s. trigonometristen 1. gon
in-metristen funktsionieu ominaisuuksien
ja keskinäisten suhteiden tarkastelua (g o n i o
metriä). Mainitut funktsionit määrätään
suorakulmaisessa kolmiossa terävälle kulmalle
sivujen suhteina. Kulmaa sanotaan funktsionin
argumentiksi. Koska suorakulmainen koi
mio on yhdenmuotoinen toisen suorakulmaisen
kolmion kanssa, jos terävä kulma toisessa on
terävän kulman suuruinen toisessa kolmiossa ja
tällaisissa kolmioissa vastaavien sivujen suhteet
siis ovat yhtäsuuret, niin on terävän kulman
trigonometrinen funktsioni suuruudelleen mäii
rätty, kun kulma on tietty ja päinvastoin. Tästii
seuraa, että suorakulmaisen kolmion kulmat voi
daan trigonometristen funktsionien välityksellä
laskea, jos kolmion kaksi sivua on tunnettu sekä
sivut, kun kulma ja joku sivuista tunnetaan.
Suorakulmaisessa kolmiossa ABC (kuva 1)
määrätään trigonometriset funktsionit sinus (suom.
sini), cosinus (suom. kosini),
tangentti, k o t a n g e n 1.1 i, s e k a n t t i ja
kosekantti kulmalle C (lyh. s i n C, eos f,
tg C, cot C, sec C, cosec C)
c b c
seuraavilla suhteilla —, —, ~r,
a’ a o
-j-, y, ■y (Käytännöstä ovat
joutuneet funktsionit sinus
versus ja cosinus
ver-s u s.) Luetelluista suhteista näkyy, että saman
kulman sin ja cosec. eos ja sec, tg ja cot ovat
toistensa inverssiarvoja. Yhtäsuuret ovat
komple-menttikulmieu fC ja B) sin ja eos, tg ja cot,
ch r b c b
sec ia cosec. Koska —: — = -r ja —: — = —, on
J a a b J a n r
iin C , „ . eos C
siis -Tr =tq G ia -—77 = cot C. Edelleen 011
eos C * J sm C
~ + ^7 = ’ = 1 (Pythagoraan väittämän
nojalla), siis on: (sin f/4-(eos (’■)- = 1.
Vinokul-maisen kolmion ratkaisua varten käytetään 11. s
siniväittämää sekä
kosiniväittä-m ä ä. Edellinen kuuluu: kolmiossa
suttaantuvat sivut toisiinsa niinkuin
vastaisten kulmien sinit. Jos kulmat
ovat A, B, C sekä vastaiset sivut a, b. e,
saadaan siis ." , = -—g = .’ Kosiniviiittä-
mn A sm B iS,u C
män sisältää yhtälö u? = b’ä-\-c-—2 be eos A.
Jälkimäisen kaavan sijasta 011 usein mukavampi
käyttää viiiokulmaisten kolmioiden
ratkaisemiseksi varta vasten johdettuja kaavoja. Kolmion
pinta-ala 1/ lasketaan, jos tunnetaan kaksi sivua
ja niiden välinen kulma (a, b. C) siten, että
kulman sini kerrotaan sivujen puolella tulolla
(y = */» ab sin C) tai, jos sivut tunnetaan ja
sivujen puolta summaa merkitään s, kaavasta
1/= l/s(s-a) (s - b) (s-c)- — Jos tahdotaan mäiirälä
Trifaani—Trigonometria
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
