Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšagatai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1845
Tsagatai—Tsarskoe Selo
1846
sai niminen uoma. Kalarikas. Runsas
eläimistö ja kasvillisuus Sudanin luontoista muualla,
paitsi Saliarau puoleisella, aro- ja
erämualuon-toisella koillisrannikolla. — T. on aivan selvästi
kuivumassa: Nachtigal in aikana sen ala oli n.
27,000 km-’ (sadeaikana 50,000 kms, kuivana
aikana 11,000 km1’). Erinäis t merkit (T:n
vesi-«ItLiinistössä) viittaavat siihen, että T. olisi
viimeinen jäte Niiliä ja Nigeriä yhdistäneestä
vesitiestä. — Jo Ptolemaios todennäköisesti tiesi
T.stä. jota hän nimitti Nuba-järveksi.
Ensi-lniiisinä eurooppalaisina Clapperton, Denham ja
Oudney 1823 näkivät T:n; Overweg kulki sillä
1851. Ensimäisenä sitä tarkemmin tutki
Nachtigal 1871-72: myöhemmin etenkin ranskalaiset
ovat tehneet työtä sen tutkimiseksi. E. E. K.
Tsagatai, Tsingis-kaanin poika. ks. M o n g
o-1 i t, historia.
Tsajkovskij /-o’f-J. Pe tr (1840-93), Venäjän
huomattavin säveltäjä, opiskeli nuoruudi ssaan
lakitiedettä, toimi
virkamiehenä raha-asiainminis-teriössä, mutta jätti
uransa 1863 ja meni
Pietarin konservatoriiu
Rubin-steinin oppilaaksi. Tuli
1866 teorianopettajaksi
Moskovan konservatoriin.
Hänen oppilaistaan etevin
oli Tanejev. Lyhyiden,
säröisten
avioliittoviikko-jensa kuluttua T. läksi
1877 Sveitsiin ja Italiaan.
Senjälkeen hän
antautui kokonaan sävellystyö
hönsä erään rikkaan
taideharrastajattaan
vuo-tuisen (6,000 ruplan)
kannatuksen nojalla ja muuttaen olopaikkaansa
milloin minnekkin. Esiintyi orkesterinjohtajana
v sta 1887 Moskovassa, Pietarissa sekä monissa
paikoin ulkomailla. Kai 1893 Cambridgen
yliopistolta musiikin kunniatohtorin arvonimen.
Nautti vrsta 1888 hallitsijan myöntämää (3,000
ruplan) vuotuista kunniapalkkiota. T:n
päämerkitys keskittyi orkesteri- ja kamarimusiikin
alalle (7 sinfoniaa, 3 jousikvartettia y. m.). Myös
hänen piano- ja viulukonserttonsa kuuluvat
solistiohjelmistojen parhaimpiin. Oopperan alalla
T. pysyi Wagnerin-vastaisella kannalla
(»Jevge-nij Onegin", 1877. ..Patarouva", 1890, kaikkiaan
10 oopperaa i. Sävelsi myös soololauluja,
pianokappaleita, kirkollisia kuorolauluja y. m. T:n
merkitys ei rajoitu yksistään ven. säveltaiteeseen,
vaan hänen tuotannollaan on arvosijansa
19:nnen vuotis, yleiseurooppalaisenkin musiikin
kehityksessä. Mj ös useihin suom. säveltäjiin on
T:t; tyyli tuntuvasti vaikuttanut. I. K.
Tsakoo (unk. csåkå), kankeasta huovasta tai
nahasta tehtv. lipallinen, päältä tasainen
sotilas-lakki.
Tsana ks. Tana 1.
Tsandala, alhaisimpia hindukasteja
Etu-Intiassa, Assamissa ja Bengaalissa, melkein
sukupuuttoon hävinnyt. Nyk. tav. n. s. epäpuhtaiden
ammattien (teloittajan, haudankaivajan y. m.)
harjoittajain nimitys.
Tsangëa ks. T s a n s a.
Tsansa (myös Tsamjia, engl. Clinngcha), kau-
P. Tsajkovskij.
punki Etelä-Kiinassa, Hunanin maakunnan piiä
kaupunki, kulkukelpoisen Siangkiangin ja Kan
tönin Pekingin radan varrella; 250,000 as.
Muurien ympäröimä. Kuuluisa Jolon korkeakoulu
Hunanin (ks. t.) lähetystyön keskus. — Avat
tiiu eurooppalaisten kaupalle 1904.
Tsantsou (Tsangtsou, engl. Chanychow), kau
punki Etelä-Kiinassa, Fukienin maakunnassa,
Kiulungkiangin varrella 56 km Amoy’sta; arviolla
n. 1,000.000 as. — Pitkän muurin ympäröimä.
Laajan silkkikaupan keskus. Tiili- ja
sokeritehtaita.
Tsardaakit, ne sotilas- ja tullivartiotalot, joita
ennen oli Itävallan ja Turkin rajalla.
Tsarev, piirikunnankaupunki
Kaakkois-Venä-jällä, Astrakaanin kuvernementissa, Volgan
vasemmanpuoleisen haarautuman Ahtuban vas.
rannalla Tsaritsynistä suoraan itään; 8,107 as.
(1911). -— Pari kirkkoa, moskeia. Asukkaat har
joittavat maanviljelystä ja karjanhoitoa. —T:n
luona on tähteitä Kultaisen ordan (ks. t.)
pääkaupungista Saraista. — T:n perustivat 1805
Voronezin kuvernementista tulleet
vähävenäläi-set.
TsarevokokSajsk /-«’-], piirikunnanpääkau
punki Itä-Venäjällä, Kasaanin kuvernemeutin
pohjoisosassa Malaja Koksagan varrella; 1,884
as. (1910). — Puolisenkymmentä kirkkoa,
nunnaluostari, per. 1890-luvulla »uskonnollisen valis
tuksen levittämiseksi tseremissinaisten
keskuuteen". — T:n piirikunnassa (8,115 km2,
141,500 as. 1915) asuu paljo tseremissejä (ks. t.) ;
1897 T:n piirikunnan koko väestöstä oli 54,e» %
tseremissejä, loput tataareja ja venäläisiä.
Tsaritsyn /-»’-/, piirikunnankaupunki Kaak
kois-Venäjällä, Saratovin kuvernemeutin
eteläpäässä, Volgan korkealla oik. rannalla,
Tsaritsa-puron suussa; 100,817 as. (1910; 1902: 67,650 as.).
— Tsaritsa-puro jakaa T:n kahteen pääosaan.
Uuteen ja Vanhaan kaupunkiin; lisäksi useita
esikaupunkeja. Toistakymmentä kirkkoa (joukossa
luterilainen), nunnaluostari. Pari lukioa, kirjas
toja, ilmat, observatori. Pari sairaalaa. T. on
Kaakkois-Venäjän tärkeimpiä kauppapaikkoja;
sen kautta kulkee suurenmoinen nafta-, vilja .
metsän- ja kalastuksen tuotteiden kauppa osaksi
Volgaa, osaksi Etu-Kaukaasiaan, Donin alueelle
sekä Keski-Venäjälle haarautuvia rautateitä
myöten. Myllyteollisuutta, konepajoja, sahoja. —
T. mainitaan ensi kerran 1589. Se oli 1700-luvun
lopulle asti sotilaallisesti hyvin tärkeä
raja-paikka. ollen lujana linnoituksena aron
paimentolaisia ja rosvoilevia kasakkaparvia vastaan.
Muutamia kertoja T. kuitenkin joutui
kapinallisten kasakkain haltuun (1667-72 T. liittyi Stenka
Raziniin, 1707 Donin kasakat joksikin aikaa
saivat T:n haltuunsa, mutta 1774 Pugatsev kaksi
kertaa turhaan piiritti sitä). Menetettyään
merkityksensä rajalinnoituksena T. rappeutui; viime
vuosis. loppupuolella se alkoi nopeasti kehittyä
rautateiden rakennuksen johdosta. E. E. K.
Tsarskoe Selo (alk. suom. »Saarenkylä"i.
piirikunnankaupunki Venäjällä. Pietarin
kuvernementissa, Pietarista rautateitse 23 km suoraan
etelään terveellisellä paikalla; 30,881 as. (1911).
— T. S. on huvilakaupungin tapaan rakennettu;
pääosana on suurenmoinen keis. puisto
muisto-patsaineen (m. m. Puskinin),
kuvanveistoksi-neen, siltoineen, laminikkoineen, portteineen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
