Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšagatai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1847
Tsasouna—Tsebysev
1848
puistorakennukflineen. Puistossa ja sen äärellä
on suuri keis. Vanha linna (200 m pitkä,
moniosainen, rak. Elisabetin ja Katariina II :n aikana
Rastrelli’n piirustusten muk.), Aleksanterin 1.
Uusi linna (rak. 1796; ent. keis. kevätasunto),
kiinal. kylä, teatteri, suuret kasvihuoneet y. m.
Puiston eteläpuolella T. S:hou liittyen on Sofija
niminen huvilakaupunginosa. T. S:ssa on
toistakymmentä kirkkoa (huomattavimmat Sofian ja
Katariinan), joukossa luterilainen ja
roomal.-katolinen, useita oppilaitoksia
(tykistöupseeri-koulu, lukio, reaalikoulu y. m.), pari sairaalaa,
laajat kasarmit y. m. — T. S:n paikalla oli
alkuaan suom. Saarenkylä; Pietari I rakensi
sinne ensimäisen linnan 1712. Myöhemmät
hallitsijat, etenkin Elisabet ja Katariina II,
rakensivat lisää, laajentaen ja kaunistaen kylää, johon
1808 liitettiin sen eteläpuolelle syntynyt
Sotijaksi nimitetty kaupunki. Samalla viralliseksi
nimeksi määrättiin alkuperäisestä nimestä
kan-sanetymologian kautta syntynyt T. S. — T. S:n
linnassa ent. keisari Nikolai II:ta pidettiin
vankina v:n 1917 vallankumouksen jälkeen.
E. E. K.
Tsasouna (ven. tsaso’vnja), kappeli,
rukoushuone.
Tsataldza [-a’], pikkukaupunki Turkissa, 43
km Konstantinopolista länteen, rautatien
varrella. Sen mukaan nimitetään sitä
linnoitus-vyötä, joka 1877 rakennettiin Konstantinopolin
suojaksi ja joka kulkee Marmara-merestä
Mus-taannjereen. Siinä on toistasataa linnaketta ja
sitä suojaa edestäpäin soinen jokilaakso sekä
molemmilla sivustoilla laguunimaiset järvet.
Balkanin sodassa Turkin pääarmeia lopulta
(mar-rask. 1912) peräytyi T:n linjalle, josta
bulgaa-rialaiset eivät kyenneet sitä karkoittamaan.
Tsautsou, kaupunki Etelä-Kiinassa,
Kvang-tungin maakunnassa Han-joen varrella jonkun
matkaa merestä; arviolta n. 1,000,000 as.
—Katolinen ja evankelinen lähetysasema. T:n
satamakaupunki Svatou avattiin eurooppalaisille 1869.
Tschackert [tsakert], Paul (1848-1911), saks.
jumaluusoppinut, toimi professorina Haliessa
(v:sta 1877), Königsbergissä (v:sta 1884) ja
Göt-tingenissä (V:sta 1890). Teoksia: ,,Die Päpste der
Renaissance" (1879), „Antonius Corviuus Leben
und Schriften" (1900), ,,Kurzgefasster
Studien-gang fiir Theologen" (1911), „Die Entstehuug der
luth. und der reformierten Kirchenlehre samt
ihrén innerprotestantischen Gegensätzen" (2 nid.
1911) y. m. A. J. P-ä. ’
Tschermak //se-/, Gustav (s. 1836), itäv.
mineralogi, v:sta 1875 Wienin yliopiston professori.
T. on tutkimuksillaan enemmän kuin kukaan
muu selvittänyt mineraalien kemiallisen
kokoomuksen ja fysikaalisten ominaisuuksien suhteita,
todistaen useista eri mineraaliryhmistä, että ne
voidaan selittää kalu’.en tai useamman
kemiallisen yhdistyksen isomorfisiksi seoksiksi, joiden
ominaisuudet vaihtelevat asteittain niissä olevien
yksityisten yhdistysten määrän mukaan.
Tärkeimmät hänen selittämänsä kivennäisryhmät
ovat maasälvät (1865), pyrokseenit ja amfibolit
(1872), kiilteet (1877) ja skapoliittiryhmä (1883).
T:n kirjoittama oppikirja .,Lehrbuch der
Minera-logie" on alallaan parhaita (7:s pain. 1914).
Vv. 1871-89 hän julkaisi aikakauskirjaa
..Tscher-maks mineralogische und petrographische Mitthei
lungen" (ennen v. 1878 sen nimi oli „T :s
mineralogische Mittheilungen"). P. E.
Tschirnhaus [isimhau»], Ehrenfried
Walter, von (1651-1708). saks. matemaatikko
ja filosofi, llarjoitettuaan matemaattisia
opintoja Leidenissä ja tehtyään lukuisia
ulkomaanmatkoja T. palasi kotimaahansa ja työskenteli
yksityisoppiueena lieteensä hyväksi. Myöhemmin
hän perusti Saksiin tehtaita polttokuvastimien
ja linssien valmistamista varten. T. on Meisseliin
posliinin keksijöitä, llänen tieteellinen
tuotantonsa esittää m. m. tangenttiprobleemien
ratkaisua, kuvioiden neliöimistä ja yhtälöoppia. T. esitti
menetelmän, jonka avulla yhden tuntemattoman
sisältävästä yhtälöstä voidaan poistaa termejä.
Menetelmä ei kuitenkaan johtanut, kuten T.
toivoi, yleisen ?j-asteen yhtälön ratkaisemiseen. —
Filosofiset mietelmänsä T. esitti teoksessa
»Medioina mentis sive artis inveniendi præcepta
generalia" (1687). Useimmat hänen matemaattisista
tutkimuksistaan julkaistiin aikakauskirjassa
,,Acta eruditorum". U. 8:n.
Tschudi Itsü-J, Clara (s. 1856), norj. kir
jailijatar. T., jonka vanhemmat olivat
sveitsiläistä syntyperää, harjoitti aluksi lauluopinnolta,
mutta antautui sitten kokonaan kirjalliselle
alalle. Hän on julkaissut etupäässä joukon
elämäkerrallisia teoksia historiallisesti
kuuluisista. varsinkin ruhtinaallisista naisista.
Kirjansa, jotka perustuvat huolellisiin
lähdetutki-muksiin, T. pukee mielellään romaanin muotoon.
Tunnetuimpia niistä ovat: „Keiserinde Augusta"
(1892), „Marie Antoinette’s ungJom" (1894),
„Marie Antoinette og revolutionen" (1895-96),
..Napoleons moder" (1898), „Keiserinde
Elisabeth" (1900), »Silhouetter" (1898), „En forglemt
heltinde" (1904), koottu sarja »Dronninger,
kei-serinder og kongernes moder" (3 nid., 1907-08).
Vielä mainittakoon teokset »Ludvig II,
korigtat Bayern" (I-II, 1905-06), »Goethes moder",
»Napoleons son" (suom. 1916), »Rejseminder og
skitser" (1898) y. m. [»Nord u. SUd" (lokak.
1900); „Nutid" (1901).] E. W-s.
Tschudi /-«-/, Agidius 1. Gilg (1505-72),
Sveitsin historiankirjoituksen isä; toimi v:sta
1558 Glaruksen kanttouin hallinnon johtajana.
T. oli oppinut teologi ja harras katolisuuden kan
nattaja; keräsi laajan historiallisen
aineskokoel-man ja jätti jälkeensä useita käsikirjoituksia.
Vv. 1734-36 J. R. I sei in julkaisi T:n ..Helve
tische Chronik" (v:sta 1000 v:een 1470), jota
kuitenkin pidetään varsin epäluotettavana.
[Vogel, »A. T. als Staatsmann und [-Gcsehichtsehrei-ber".]-] {+Gcsehichtsehrei-
ber".]+}
Tseboksary /-«’-/, piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä, Kasaanin kuvernementin länsiosassa.
Volgan oik. rannalla; 5,521 as. (1910). —
Toistakymmentä kivistä kirkkoa, munkkiluostari (per.
1566). — T. on vanha kaupunki, mainitaan ensi
kerran 1371. V. 1557 venäläiset linnoittivat T:n.
T:n piirikunnassa (4.203 km2, 158,000 as.
1915) asuu paljo tsuvasseja (91,879 1901) ja joku
määrä tseremissejä (15,294 1S97) (koko
piirikunnan asukasmäärä oli 137,685); T:n kaupunkia
nimitetäänkin leikillisesti »tsuvassien
pääkaupungiksi". Lisäksi piirikunnassa asuu
tseremis-I sejä (16,736 1901).
Tsebysev /-t’-/, Pafnutij (1821-94), ven.
j matemaatikko, tuli 1859 professoriksi Pietarin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
