Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšernovits ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1875
Tsetverik—Tsingsi
1876
nissa, auloissa, eroten siinäkin yksinäisissä
taloissa asuvista tserkesseistä. Uskonnoltaan t. ovat
muhamettilaisia, mutta he ovat säilyttäneet useita
kristillisiä tapoja, jopa pakanallisiakin menoja
(esim. phalloksen palvelus). — Varhaisimmat
tiedot t:stä eivät ulotu vanhalle ajalle;
1100-1200-luvuilla he kääntyivät kristinuskoon, sitten
heidät mainitaan alituisesti naapureillensa kanssa
taistelevina, 1700-luvuu alkupuolella
islamilaisuus levisi heidän keskuuteensa. Venäjän vallan
kanssa t. joutuivat lähempiin tekemisiin 1818,
jolloin heidän maansa liitettiin Venäjään.
V. 1848 t. yhtyivät Samyliin ja vasta tämän
kukistuttua t:kin alistuivat. Ne, jotka eivät
siilien suostuneet, jättivät maansa.
E. E. K.
Tsetverik [-i’k], ven. kuivan tavaran mitta
= 2 polutsetverikiä à 2 tsetvjerkaa= 26,äss 1.
Tsetvert, ven. kuivan tavaran mitta = 2 o s m
i-nia il 2 p o 1 o s m i n i a = 209,»os 1.
Tsetvertak [-a’k], ven. hopearaha. =’/i ruplaa.
Tsibtsa (chibtcha), nyk. hävinnyt
intiaanikansa Etelä-Ameriikan pohjoisosassa, nyk.
Kolumbian valtiossa, oli eurooppalaisten tullessa
luonut itsenäisen valtion (pääkaupunkina
Guata-vita, nyk. Tunja), jonka verraten korkeasta
kulttuurista kertovat monet suuret rauniokasat.
T:n kieli hävisi jo 1700-luvun puolimaissa.
Tsifu (engl. Chi-fu, myös Chefoo, kiinalaisten
Jcntai), muukalaiskaupalle avattu
kauppakaupunki Pohjois-Iviinassa, Santungin
maakunnassa, Santungin niemimaan pohjoisrannikolla,
Keltaisenmeren etelärannalla, Tsili’n-lahden
suussa; 54,500 as. (1914). — Euroop.
kaupunginosa on alkuasukaskaupungin ja meren välissä,
terveellisellä paikalla; protestanttinen ja
roomal.-katolinen kirkko, useita hotelleja y. m. Satama
erinomainen. Kauppa vilkasta vaikka Santungin
niemimaan etelärannikolla olevan Tsingtaun
(Kiautsoussa) kilpailu viime aikoina on jonkun
verran hidastuttanut sen kehitystä; viedään
papukakkuja, papuöljyä, raakasilkkiä, punonta
teoksia y. tn., tuodaan villa- ja
puuvillatava-roita, metalliteoksia y. m. Tuonti ulkomailta
1914 arvoltaan 27.» milj., vienti ulkomaille
arvoltaan 37.6 milj. mk. Paljon käytetty sota- y. m.
laivain hiiliasemana, selvitykset 1913 3,5 milj.
rek.-ton. E. E. K.
Tsihatsev f-tso’f], Petr
Aleksandrovitj (1808-90), ven. maantieteilijä, tutkinut
varsinkin Altaita ja Vähää-Aasiaa, joiden maant.
tuntemiselle hänen teoksensa ,,Voyage seientifique
dans 1’Altai oriental" (1844 45) ja ,.Asie Mineure"
(1853-69) ovat laatuaan perustavia.
Matkustellut myöskin Italiassa, Kaakkois-Euroopassa ja
Pohjois-Afrikassa ja julkaissut niistäkin maant.
tutkimuksia.
Tsikasa (engl. clrickasaw), intiaaniheimo
Poli-jois-Ameriikan Yhdysvalloissa, asusti aluksi nyk.
Mississippi’n ja Tennesseen valtioiden alueilla,
ollen sotajalalla ranskalaisia vastaan, mutta
hyvissä väleissä englantilaisten ja sitten
yhdysvaltalaisten kanssa. Tunnusti 1786
Yhdysvaltain yliherruuden, muutti 1837-38
Intiaaniterri-torin lounaisosaan, jossa t. nyk. luetaan „viiteen
sivistyneeseen intiaaniheimoon".
Lukumäärältään t. 1900 oli 4,826 henkeä. — T:n kieli on
läheistä sukua tsokta-heimon kielelle.
Tsili (Tseli, Tz-liJ, kaupuuki Kiinassa, Huna-
nin maakunnan pohjoisosassa; n. 4,000 as. Suomen
lähetysseuran lähetysasema v:sta 1910. U. /’.
Tsili (engl. Chihli; ennen Pelsili), Kiinan
koillisin maakunta, Mantsurian ja Mongolian
rajalla, Tsili’n-lahden länsi- ja luoteispuolella;
314.800 km*, 22,970,654 as. (1910). — T:n
eteläosa (n. 1lz T:n pinta-alasta) kuuluu
Pohjois-Kiinan alatasankoon, joka rannikkokaistaletta
lukuunottamatta on erinomaisen hedelmällistä ja
taajaan asuttua. Tasangon pohjoispuolella on
harvaan asuttu vuoristomaa (2,000-3.000 m yi.
merenp.), joka on verraten metsäistä, mutta
joka Mongolian rajan lähellä vaihtuu
aro-alueeseen. Pääjoet: Lanho (Lwanho) ja Peiho
(Paiho). Ilmasto mantereinen (ks. Peking);
joet jäätyvät jo lokak :ssa. Asukkaat ovat
kiinalaisia (harvoja mantsuja) ja harjoittavat
pääelinkeinoinaan maanviljelystä (viljellen hirssiä, mais
sia, vehnää, tupakkaa, papuja), kasvitarha-
(sipulia, kurkkuja y. m.) ja
hedelmäpuutarhavilje-lystä. Teollisuus mitätön; suunnattomia
kivi-hiilikerroksia käytetään vain nimeksi (Kaipingin
kaivokset). Kantateitä on taajemmassa kuin
muualla Kiinassa. Pääkaupunki Peking, koko
j Kiinan pääkaupunki. Muukalaiskaupalle
avouai-| sia Tientsin ja Tsinhvangtau. E. E. K:
Tsili’n-lahti, Koillis-Iviinassa, Keltaisenmeren
länsiosa, jonka itäosan kanssa se on 100 km leveän
T s i 1 i’ n-s almen kautta yhteydessä. T :n poh
joisosa on nimeltään Liautungin-lahti (idässä
sitä rajoittaa Liautungin-niemimaa), eteläosa
Laitsoun-laliti (itärajana gantungin-niemimaa).
T. on matala (syvimmät paikat vain 200 m
syviä), rannikot alavia, usein tulvain alla (siitä
syystä asumattomia).
Tsinan, kaupunki Pohjois-Iviinassa, Santungin
maakunnan pääkaupunki, lähellä Hvanghon oik.
rantaa, Tsingtausta tulevan radan (avattu 1904)
päässä; n. 300,000 as., joista
toistakymmentätuhatta roomal.-katolista ja
parikymmentätuhatta muhamettilaista. — T. jakaantuu
muurien ympäröimään sisä- ja ulkokaupunkiin sekä
esikaupunkeihin. Kadut sangen ahtaat ja vilkas
liikenteiset. Useita temppeleitä,
roomal.-katoli-nen tuomiokirkko, pari moskeiaa.
Silkkikangas-ja lasitavarakauppaa.
Tsing, kiinal. hallitsijasuku. ks. Kiina
(historia).
Tsingis-Kaani ks. T e m u d z i n.
Tsingkiang (engl. Chinkiang),
ulkomaalaiselle kaupalle avattu kaupunki Kiinassa,
Kiang-sun maakunnassa, Jangtsekiangin oik. rannalla.
80 km sen suusta, Keisarinkanavan lähtökohdassa,
Sanghaista tulevan radan varrella; 86,120 as.
(1914). Pari lähetysasemaa. Tuonti ulkomailta
arvoltaan 29,s milj., tuonti kotimaasta 21,s milj.,
vienti ulkomaille 20,o milj. mk. (1914).
Laivaliikenteen selvitykset 6,« milj. rek.-ton. netto
(1913).
Tsingsi, kaupunki Kiinassa, pohjois-osassa
Hunanin maakuntaa, n. 20,000 as. — Suomeu
lähetysseuran vanhin lähetysasema seuran kiin.
lähetysalalla; lähetyssaarnaajain Hannes
Sjöblomin ja Erland Sihvosen 1903 perustama;
Suomen lähetysseuran Kiinanlähetyksen
keskuspaikka sekä saarna- että opetustoimeen ja
lää-kärilähetystyöhön nähden. Siellä on lähetyksellä
m. m. alkeis ja keskikoulut sekä poikia että
tyttöjä varten, 15 sivuasemaa. U. /’.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
