Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tsingtau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1877
Tsingtau—Tsuktsit
1878
Tsingtau, Kiinan Saksalle luovuttaman
Kiau-tsou iks. t). nimisen vuokra-alueen pääkaupunki.
Kiautsoun-lahden suussa, sen pohjoisrannalla;
n. 34,000 as. (1914), joista pari tuhatta
saksalaista (9,264 japanilaista 1915). — Hyvin
rakennettu. siisti. Saks. hallintorakennus, muita
virastojen rakennuksia, evank. kirkko, katolinen
lähetysasema, sähkölaitos, lasaretti y. m. m.
Useita sivistys- ja oppilaitoksia, ilmat, asema.
Kauppa ja liikenne vilkasta; tuonti tili-v. 1912-13
arvoltaan "149 milj. (puuvillatavaroita, paperia,
polttoöljyä v. m.), vienti 98 milj. mk.
(korren-punontateoksia, maapähkinäöljyä, papuja y. m.),
laivaliikenne 2.; milj. rek.-ton. netto. —
Suur-valtainsodan alussa japanilaiset pommittivat T:ta
27 p. elok. 1914. ryhtyen sitten sitä
piirittämään ja saaden sen haltuunsa 7 p. marrask.
E. E. K.
Tsintau ks. T s i n g t a u.
Tsintsilja (e h i n e h i 11 a) ks.
Villahii-r e t.
Tsippeve ks. Chippeway.
Tèirkkakemijoki, Kemijoen (ks.
Kemijoki 2) suurin lisäjoki (Vienan-Karjalassa),
alkaa muutamista pikkujärvistä Aunuksen
läänistä. läheltä Lieksajoen vesiä, virtaa erittäin
koskisena harvaan asuttujen saloseutujen halki,
-aa vasemmalta. Vienan ja Aunuksen rajalta.
Kivijärven, Luvajärven, Njuokkijärven lisävedet
ja laskee Jyskyjärvessä Kemijokeen. T. on
pääosaltaan venekulkukelpoinen. vaikkakin ylöspäin
sauvominen lukuisien koskien vuoksi hyvin
han-kalata. L. H-nen.
Tsita /-»’/• kaupunki Itä-Siperiassa.
Taka-baikalin provinssin pääkaupunki T.-joen vas.
rannalla lähellä sen laskua Ingodaan, Siperian
radanvarrella; 77.800 as. (1913; 1900: ll,500 as.).
Toistakymmentä kirkkoa, luostari, pari
sairaalaa, useita oppilaitoksia. Teollisuus alussa,
kauppa melkoinen. — T. oli 1800-luvun alussa
mitätön kasakkakylä; 1827 sinne lähetettiin
pakkotyöhön karkoitetut dekabristit, joiden
ansiosta T. kehittyi siistiksi kaupungiksi.
V. 1851 T:sta tuli provinssin pääkaupunki.
Tsitral ks. C h i t r a 1.
Tsitsagov 1-o’fJ. 1. Vasilij J a k o v 1
e-vitä T. 11726-1809). ven. amiraaii; teki
tutkimusmatkoja napaseutuihin ja koetti 1765-66
turhaan päästä koillisväylää myöten Tyynelle
valtamerelle. V. 1788 Ruotsia vastaan alkaneessa
sodassa T. johti Venäjän laivastoa ratkaisematta
jääneessä Öölannin taistelussa (heinäk. 1789),
ruotsalaisten hyökätessä Tallinnaa vastaan
(tou-kok. 1790) ja ..Viipurin kujanjuoksussa" sam. v.
2. Pavel V a s i 1 j e v i t s T. (1762-1849),
amiraali. edellisen poika, otti osaa Ruotsia vastaan
käytyyn merisotaan 1790, tuli Aleksanteri I:n
aikana meriministeriksi ja
valtakunnanneuvoston jäseneksi, 1807 amiraaliksi. V. 1812 T. tuli
Moldovan armeian päälliköksi. Vietyään sen
Vol-hyniaan hän ei voinut estää Napoleonin
Moskovasta palaavia joukkoja pääsemästä Berezinan
yli; joutui tämän johdosta epäsuosioon ja asettui
ulkomaille; jätti jälkeensä muistelmia. J. F.
Tsna. usean joen nimi Venäjällä. — 1.
Bere-zinaan laskevan najnan lisäjoki vas., Minskin
kuvernementissa. — 2. Pripetin lisäjoki vas.,
Minskin kuvernementissa, 115 km. — 3. Okan
lisäjoki vas., lljazanjin kuvernementissa. —
4. Okaan laskevan Moksan lisäjoki vas., Tam
bovin kuvernementissa, virtaa etelästä
pohjoiseen, 389 km, kuljettava Morzanskista alkaen,
170 km. — 5. IlmajärVeen laskevan Mstan
lälulc-joki, laskee Mstina-järveen, 159 km.
Vyänij-Volotsekin kaupungin yläpuolella on pato, jonka
taakse muodostetusta patojärvestä lasketaan
vettä Vysnevolotskijn kanavaan. Kuljettava
11 km, padolle asti.
Tsokta (engl. chor-lato ja chacta),
intiaaniheimo Pohjois-Ameriikassa, Yhdysvalloissa, asusti
ennen alisen Mississippi’n varsilla, oli liitossa
Louisianan ranskalaisten kanssa, mutta alistui
1786 Yhdysvaltain alle. Siirtyi 1800-luvun
alkupuolella nyk. Oklahomaan. Taloudellisesti ja
sivistyksellisesti verraten korkealla tasolla;
t. luetaan n. s. „viiteen sivistyneeseen
intiaaniheimoon". Lukumäärältään n. 18,000. Kieli on
läheistä sukua tsikasa-kielelle.
Tsudj ks. Tsuuilit.
Tsudskoe ozero, Peipsenjärven (ks. t.) ven.
nimi.
Tsuga, liavupuusuku, jolla on litteähköt oksat
ja pienet, riippuvat, tav. haarojen päissä
sijaitsevat kävyt; käpysuomut pysyviä. 11 lajia
Pohjois-Ameriikassa ja Aasiassa. Osa näistä
rajoitetaan yleisesti eri suvuksi Psnidotsuga. T.
cana-densista, joka kotimaassaan itäisessä
Pohjois-Ameriikassa tulee 25-30 m korkeaksi,
kasvatetaan, kuten useita muitakin lajeja,
Keski-Euroo-passa puistopuuna. Sen kaarnaa käytetään
paljon parkitukseen. Myöskin metsäpuuna
kasvatetaan Keski-Euroopassa menestyksellisesti D o u
g-I a s-k n u s t a, T. Pseudotsuga) Douglasit
(T. taxifolia), joka tulee aina 100 m pitkäksi ja
muodostaa läntisessä Pohj.-Ameriikassa laajoja
metsiä, ollen täällä tärkein metsäpuu. Sen puu
on hyvin kestävää ja arvokasta, mainiota esim.
mastopuuksi. K. L.
Tsu Hsi (Tse Iisi) (1834-1908), Kiinan
leskikeisarinna, alkuaan köyhä mantsutyttö, jonka
keisari Hienfoug korotti toiseksi keisarinnaksi.
Hienfongin kuoltua 1860 T. tuli keisariksi
julistetun poikansa Tungtsihin holhoojaksi. Tämän
kuoleman jälkeen 1875 hän sai sisarensapojan
Tsaitienin (s. 1872) korotetuksi valtaistuimelle
Kvangsun nimellä, mutta hallitsi itse v:een 1889,
jolloin keisari julistettiin täysi-ikäiseksi. Kun
keisari 1898 koetti panna toimeen
perinpohjaisia uudistuksia, anasti T. jälleen vallan, vieläpä
pakotti 1900 keisarin kokonaan luopumaan
vallasta. Kun hän marrask. 1908 tunsi kuoleman
lähestyvän, pakotti hän keisarin lisäksi
ottamaan myrkkyä muutamia päiviä ennen kuin hän
itse kuoli. T. ei ollut ehdottomasti uudistusten
vastustaja, mutta tahtoi, että niitä pantaisiin
toimeen varovasti.
Tsuktsien niemimaa (ven. Tsukotskaja zemlja),
Aasian koilliskulma, Pohjois-Jäämeren,
Beringinsalmen ja Beringin-meren välissä, jonka itäisin
kärki Kap Deznev (174° 24’ it. pit.) on Aasian
mantereen itäisin kohta. Saanut nimensä
asukkaittensa tsuktsien (ks. t.) mukaan.
Tsuktsit, vähälukuinen — n. 6,000 sielua
käsittävä — arktinen kansa (vrt. Aasian
kansat) Siperian koilliskolkassa Jäämeren
rannikkoalueella Beringin salmesta alkaen aina
Indi-girka-joelle asti, korjaakkien (ks. t.)
lähisukulaisia. T. ovat vain nimellisesti Venäjän vallan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
