Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulppa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1955
Tulvavesi—Tuneld
1956
esim. 1741, 1774, 1807, 1835-36, 1859 ja
viimeksi 1898 99. Viimemainittuja t:ia on
hallituksen asettama komitea tutkinut. Vesi nousi
etenkin 1899 niin korkealle, että suhteellisesti
ylävätkin paikat joutuivat t:n valtaan. Siten
kärsivät ei ainoastaan maanviljelys ja kalastus,
vaan vesistöjen partaalla sijaitsevat
tehdaslaitoksetkin suuria vaurioita. Komitean laskelman
mukaan tuottivat t. 1898-99 yhteensä vahinkoa
n. 10 milj. mk. (9,739,855 mk.). Vesi nousi
sanottuina vv. ja lähinnä edellisinä alla olevan
taulukon osoittamiin suurimpiin korkeuksiin
(20 p. syysk. 1896 vallitseva vedenkorkeus
otettuna O-pisteeksi) Etelä-Suomen kolmen
päävesistön keskusjärvissä:
Pyhäjärvi Päijänne Saimaa (Lauritsala)
1896 63 cm 34 cm 29 cm
1897 153 „ 84 „ 12 „
1898 228 „ 145 „ 92 „
1899 294 „ 227 „ 188 „
Pääasiallisena syynä nousevan veden
korkeuteen komitea katsoo olevan talvina 1897-98 ja
1S98-99 tapahtuneet erinomaisen runsaat
lumisateet. Kun näet sademäärä on keskimäärin
marrask.-toukok. aikana ollut 204 mm, oli se
talvena 1897-98 331 mm ja talvena 1898-99
435 mm. Sentähclen oli keskusjiirviin 1898
virtaava kevättulva n. 2 kertaa ja 1899 3 1/3
kertaa runsaampi kuin normaalivuosina. V. 1899
oli sen ohessa veden haihtuminen tuntuvasti
pienempi kuin normaalivuosina. —- Tuhoisia t:ia
voivat maanjäristykset ja merenalaiset
tulivuorten purkaukset aiheuttaa, semminkin jokien
alavilla suistamoilla. Meri vetäytyy tavallisesti
sellaisissa tapauksissa ensin takaisin, syöksyen
sitten jättiläismäisenä aaltona yli maan.
Lissabonin maanjäristyksen aikana (1755) hukkuivat
useimmat ihmiset juuri tällaisen aallon uhreina.
Krakataun (ks. t.) purkaus 1883 nostatti
hirmuisen, paikoittain jopa 30 m:u korkeuteen
kohoavan aallon, joka heikkenevällä voimalla
levisi maapallon melkein kaikille merille ja
hukutti n. 40,000 ihmistä. —
[üb.Tseliwemmun-gen in Finland in den Jahren 1898-99" (1903);
Fennia, 19, N:o 1.] U. S:n.
Tulvavesi ks. T uiva t.
Tuma, solutuma, ks. S o 1 u.
Tumajyvänen ks. Solu.
Tumakaihi (cataracta nuclearis), mykiön
keskusosien sameuden aiheuttama kaihi (vrt. t.).
Tumakelmu ks. Soi u.
Tumanjakautuminen, solutuman (nucleus)
jakautuminen kahtia, joka tapahtuma aloittaa
solunjakautumisen. T. (ja samalla
solunjakautuminen) on kahta päälaatua: yksinkertaisempi
suoranainen 1. välitön t., a mitoosi,
ja epäsuora 1. välillinen t., mitoosi
1. karyokineesi, jossa monimutkaisten
tapahtumien kautta tuman ainekset, erityisesti
kroma-tiini, mahdollisimman tarkasti jakautuvat
molempien tytärtumien kesken, ks. lähemmin Solu
ja Siitos.
Tumenoli, erinäisistä bitumiinisista liuskeista
iktyolin (ks. t.) tapaan saatu rikinpitoinen
lääkeaine. S. S.
Tummaihoiset ks. Värilliset.
Tummat kivennäiset vuorilajeissa ovat ne,
jotka sisältävät rautaa; sen ohella on useimmissa
myös magnesiumia. Vuorilajien pääaineksina
tavataan ainoastaan kiille-, pyrokseeni- ja
amfi-boli-ryhmiin kuuluvia lajeja sekä oliviinia.
vrt. F e m i n e n. P. E.
Tumor (lat.) I. t u m ö ö r i, kasvannainen
(ks. t.).
Tumor albus (lat.), tuberkuloosin varsinkin
polviniveleeseen synnyttämä turvotus, jossa iho
ei ole mitenkään tulehtuneen ja punaisen
näköinen, vaan aivan tavallinen ja ehkäpä
turvotuksen aikaansaamasta venytyksestä vielä
entistään-kin kalpeampi ja vaaleampi; siitä nimitys
(,,valkoinen kasvannainen").
Tmnultti (lat. tumu’ltus), mellakka, meteli.
Tumulus (lat.), kumpu, hautakumpu.
Tumööri (lat. tumor) ks. Kasvannainen.
Tun /tan], engl. tilavuusmitta, ks. T v n n y r i.
Tunbridge Wells /tanbridz uelz], kaupunki
Kaakkois-Englannissa, Kentin (osaksi myös
Sus-sexin) kreivikunnassa, Lontoosta etelä-kaakkoon;
33,373 as. (1901). — Terveyslähteet (keksitty
1606), suosittu kylpylä- ja virkistyspaikka;
paljon huviloita ja puistoja. — Valmistetaan
sorvattuja ja lakeerattuja puuesineitä. — Hienon
maailman suosiossa T. W. oli etenkin 1700-luvun
loppupuoliskolla.
Tunc tua res agitur, paries cum proximus
ardet (lat.), silloin sinun etusi kysymyksessä,
kun naapurin seinä on tulessa.
Tundra, arktisen vyöhykkeen leimanantava
kasviyhdyskuntaryhmä, johon kuuluu erilaisia
soita ja puuttomia sammal- ja jäkälärikkaita
varpukaukaita; usein t. on vaihteleva väliaste
kumpaisestakin. Loppumattoman laveina
tällaiset maat ovat levinneet halki pohjoisimman
Euraasian ja Ameriikan. Valtakasveina t:oilla,
joissa pohjajäätä yleensä on ainakin jo 1 m:n
syvyydessä, ovat sammalet (kosteampi sammal-t.)
ja jäkälät (kuivempi jäkälä-t.), edelliset
varsinkin Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa, jälkimäiset
etenkin Kanadassa ja itäisimmässä Siperiassa.
Sammal- (Spliagnum, Polytrichum, Dicranum
y. m.) ja jäkälä- (Cladonia, Cetraria, Platysmn
y. m.) -peitteestä kohoavat t :11a matalat varvut
(variksenmarja, suopursu, tunturipajut,
vaivaiskoivu j. n. e.), harvat sarat ja heinät ja vielä
niukemmat pienet ruohot. Polijois-Venäjällä,
m. m. Kuollan niemimaalla, t:oilla on yleisesti
suuria turvekumpuja, palsoja (ks. t.) ja näiden
välissä tav. enemmän t. vähemmän vetisiä
kanavia. T.-maisema on äärettömän yksitoikkoista,
väriltään ruskean vihertävää. Viehätystä
tuottavat vain jokivarsien kasviyhdyskunnat, eräiden
kallioiden reheväkasvuiset etelärinteet ja
syksyllä t:u oma syysväritys, missä valtaviirit
vaihtelevat ruskeasta (vaivaiskoivu v. m.)
tulipunaiseen (Arctostapliylos alpina) ja heleänkeltaiseen
(pajut y. m.). — Eläimistö on pääasiassa
arktinen ja suureksi osaksi sirkumpolaarinen.
Nisäkkäistä ovat, t:lle ennen kaikkea ominaisia
tunturi-sopuli, naali ja peura y. m., linnuista runsasta
kesäistä lintumaailmaa lukuunottamatta etenkin
kiiruna. Hyönteisistä mainittakoon ennen muita
äärettömät sääskiparvet, vrt. lisäksi N a p
a-m a a t. K. L.
Tyneld Jtü-] (alkuaan Tun eli us), Erik
(1709-88), ruots. maantieteen kirjoittaja.
Julkaisi 1741 ensimäisen painoksen „Inledning til
geographien öfver Sverige" nimistä teostaan,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
