Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tunkelo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1961
Tunkelo
—Tunne
1962
litsijosuvut sekä heitä seuranneet. Turkista
riippuvaiset (Khair-ed-din Barbarossa 1525
valtasi T:n Turkin sulttaanin nimeen) »leit ja
(v:sta 1705) beit (ensimiiisen bein, Hussein ben
Alin, suku ou yhä valtaistuimella).
Viimemainittujen hallitessa oli usein sotia Algeriaa
vastaan. Aivan uuile.i ajan alusta alkaen T. oli
kuuluisa merirosvomaa ja koko valtiontalous
perustui ryöstösaaliiseen. Vasta 1819 Euroopan vallat
saivat bein lopettamaan merirosvouksen, mutta
siitä oli seurauksena väestöltä kannettavain
verojen suunnaton kasvaminen ja maan autioksi
jääminen. Valloitettuaan Algerian Hanska alkoi
pitää T:ta etujensa piiriin kuuluvana,
samoinkuin Italia, joka T:sta halusi itselleen
siirtolaismaata. V. 1869 T. teki valtiovararikon ja
sen raha-asiat joutuivat Englannin. Hanskan ja
Italian tarkastuksen alaisiksi. T:n lopullisessa
anastuksessa Ranska ehti Italian edelle (Englanti
oli 1878 puolestaan antanut Ranskalle
toimintavapauden T :ssa). Käyttämällä tekosyynä erään
rosvoilevan T:n heimon kurittamista ransk. joukot
1881 yhteen menoon valloittivat koko inaanT Vasta
1896 Italia tunnusti Ranskan suojelusberruuden
T.ssa, mutta Turkki ei vieläkään ole luopunut
oikeuksistaan siihen. — 2. Edellämainitun maan
pääkaupunki, T:n koillisosassa, Sebha el Sedzuma
ja El Bahira nimisten suolajärvien välisellä
kapealla kannaksella. El Bahiran kautta
kaivetun, T:n-luhteen vievän, 10 km pitkän, 6,5 111
swän merikanavan (avattu 1893) länsipäässä;
234.083 as. (1911), joista 69,475 eurooppalaista.
43,000 juutalaista, loput muhamettilaisia. —
T„ joka 011 osaksi vanhan muurin ympäröimä,
jnkaantuu alkuperäiseen, koskemattomana
säilyneeseen vanhaan kaupunkiin (Medina), ja
ranskalaisten rakentamaan uuteenkaupunkiin (Quartier
Frane: sataman luona). Monta moskeiaa. joista
tärkeimmät Dzama es Zituna (per. 698) ja Sidi
Mah ro/. ’1600-luvulta), roomal.-katolinen
tuomiokirkko. protestanttinen kirkko, kapusiiniluostari,
bein palatsi, kazba 1. sitadelli (nyk. kasarmina;
ennen siinä oli bein palatsi, janitsaarien asunto
ja kristittyjen orjien säilytyspaikka),
kaupungintalo. oikeuspalatsi, sairaala, tullitalo (kaikki
vanhoja rakennuksia), pari teatteria, kylpylaitok
sia, laajat basaarit, karavaaniseraijeja y. m.
Useita oppi- ja sivistyslaitoksia, kuuluisin Dzama
es Zitunan yhteydessä oleva muhamettilainen yli
opisto. Zadiki-lukio, lycée Carnot,
opettajaseminaari. tyttökoulu y. m. Sairaaloita ja
hyväntekeväisyyslaitoksia. — Valmistetaan silkki-,
villa-, nahka-, jalokivisepän- y. m. teoksia,
harjoitetaan huomattavaa kauppaa; ulkomaille
viedään fosfaattia, viljaa, oliiviöljyä, karjaa,
vuotia. pesusieniä, vahaa, ja sieltä tuodaan
puu-villateoksia. jauhoja, rautateoksia, kivihiiltä,
sokeria, teetä v. m. Satamaan pääsevät
valtamerialukset. Rautatie haarautuu kolmelle
suunnalle. Sähköraitiotie. — Ympäristössä on Bardo
niminen palatsi, jossa m. m. Musée Alaoui
(karthagolaisia ja roomal. muinaismuistoja) ja
Musée Arabe (aral), kokoelmia), Zaghuanin
vuorelta (60 km T:sta) tuleva roomal. vesijohto
(pantu uudelleen kuntoon 1800-luvun lopulla),
Karthagon tähteet. El Marsa (bein linna) y. m.
T:ta ympäröivillä vuorilla on linnakkeita. —
T. on ehkä Karthagoa vanhempi, mutta vasta
arnb.-aikana, Karthagon rappeuduttua. T. alkoi
kehittyä. Tuli valtion pääkaupungiksi Hafsitien
aikana. Usein sitä 011 hävitetty. V. 1270 sitä
menestyksettä piiritti Ludvik Pyhä, 1535 Kaarle V
sen valloitti ja ryiistätti, vapauttaen samalla
orjuudesta 20,000 kristittyä ja vihdoin 188}
ransk. miehittivät T:n. [T. von Hesse-Wartegg,
„T., Land und Eeute" (1882); G. Loth. „l.a
Tunisie et 1’osvre du proteetorat, franeais" (1907);
Piesse, „T. et ses environs" (1896); IV1. Rittmeyer,
..Bilder aus Tunesien" (1909); E. D. Schönfeld,
..Aus der Staaten der Barbaresken" (1902);
D. Slaclen, ..Carthage and T." (1907).]
E. E. K.
Tunkelo (alk. Ekman), Eemil Aukusti
(s. 1870), kielentutkija, yliop. 1889, fil. kaud.
1895, fil. lis. 1908, v.sta 1908 suomen kielen
dosenttina yliopistossamme, vv. 1902-10 Suomal.
kirjall. seuran kirjastonhoitajana, v:sta 1909
„SuomaI. kirjall. edistämisrahaston" toimikunnan
ja v:sta 1910 Suomalaisen kirjallisuuden seuran
sihteerinä. Suorittanut lauseopillisia keräilyjä
Kajaanin kihlakunnassa 1892 ja 1895, sanastoa
koskevia tutkimuksia Pihkovan läänin
setukais-alueella 1900. Pääteos, ..Alkusuomen genitiivin
funktsioista" (Ii, 1908), on vertailevaa lause- ja
merkitysoppia. Julkaistuaan suomen kaikkien
murteiden sanavaraston Iaajasuuutaista keräystä
varten laajahkon ..Suomen kielen
keräilysanas-ton" (1899) apuneuvoksi keräilijöille on T. Suom.
kirjall. seuran kielitieteellisen valiokunnan
jäsenenä valiokunnan puolesta hoitanut
»Kansankielen sanakirjan" ainesten kerävttämistä. Sitä
paitsi julkaissut etymologisia y. 111. tutkimuksia
Suom.-ugrilaisen seuran aikakauskirjassa,
,.Fin-niscli-ugrische Forschungen"issa sekä
»Virittäjässä", jonka (uuden jakson) vastaava julkaisija
T. on ollut sen ensimmäisestä v:sta (1897) asti,
itse ollen päätoimittajana 1897-99 ja v:sta 1909.
Tunkio ks. Komposti.
Tunkiolanta ks. Komposti ja L a n n o
i-t u s a i n e e t.
Tunne. 1. Se mieluisuuden tai
epämieluisuu-den sävy 1. laatu, joka kuuluu määrätylle
sielulliselle kokemukselle 1. elämykselle. T. osoittaa,
onko jokin mielentila tajuavalle subjektille
mieluinen vai vastenmielinen. Näin käsitettynä t.
ei ole sinänsä esiintyvä sielunilmiö, vaan siihen
kuuluva puoli tai aines. Tiedollisen ja
tahdol-Iisen aineksen rinnalla t. tavallisesti käsitetään
sielulliseksi elementiksi 1. perusainekseksi, joka
ei tyyten puutu mistään sielullisesta
kokemuksesta. — 2. Sellainen sielullinen kokonaistila
1. kokemus, jossa t:n-omainen aines on
huomattavan runsas, mutta johon myöskin sisältyy
tiedollisia ja tahdollisia aineksia. Niinpä puhutaan
esim. ilon ja surun t-.sta, rakkauden ja vihan
trsta, isänmaallisuuden t:sta. uskonnollisesta
t:sta. y. m. Nämä erilaatuiset t:t erotetaan
toisistaan lähinnä niiden tiedollisten ainesten mukaan,
joihin tunneainekset liittyvät; ovatko nämä
tunneainekset sellaisinaan muuten erilaiset, kuin
että niillä on joko mieluisuuden tai
epämielui-sumien luonne, se kysymys on riidanalainen.
T. ei sellaisenaan sisällä mitään kuvaa tai
käsitystä jostakin asiasta tai ominaisuudesta;
se ei ole laisinkaan mitään kuvailevaa 1.
esineellistä, asiallisesti määrättyä tajuamista, vaan
kohdistuu kokonaan tajuavan yksilön
mielentilaan osoittaeu. onko tämä mielentila mieli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
