Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tunturikirvinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1979
tavat varsinkin siinä suhteessa, että niissä
ensiksi esiintyy uudempi oikeuskäsitys, jota
maanlakien jälkeen ruvettiin toteuttamaan
ruots.-suom. lainsäädännössä. Varsinkin
todistusoikeuden alalla on t:ssa lausutuilla periaatteilla ollut
suuri merkitys. Kieli t :ssa 011 yksinkertaista,
ytimekästä ja voimakasta; niissä lausutut
periaatteet on tunnustettu yleviksi. Esivallan
nimenomaista vahvistusta t. eivät ole saaneet, mutta
ne ovat kuitenkin liitetyt meidän tavallisiin
lain-painoksiimme, koska niiden esittämiä
periaatteita on pidetty ikäänkuin oikeuden
kulmakivinä. B. 8.
Tuomarinsijainen, henkilö, joka astuu
vakinaisen tuomarin virkaa tai tehtäviä hoitamaan
tämän ollessa estettynä. Sijaisen
kihlakunnantuomarille ja pormestarille määrää hovioikeus.
Neuvosmiehelle saa raastuvanoikeus määrätä
sijaisen, kun oikeuden täysilukuisuus niin
vaatii. Saman edellytyksen vallitessa määrää myös
kihlakunnanoikeus lautamiehelle sijaisen. Jos
kaikki raastuvanoikeuden neuvosmiehet ovat
estettyjä, tulee oikeuden ilmoittaa tästä
hovioikeudelle, joka määrää heitä varten sijaiset.
Hovioikeus on oikeutettu enintään kolmen
kuukauden ajaksi ottamaan apujäseneksi sihteerin,
kanneviskaalin tahi jonkun viskaaleista tai
notaareista. jos hovioikeus jäsenen sairauden tai
virkavapauden vuoksi tarvitsee apulaista. Siinä
tapauksessa, että apujäsen tarvitaan pitemmäksi
kuin äskenmainituksi ajaksi tai jos hovioikeus
tahtoo apujäseneksi ottaa jonkun muun
henkilön,-kuin edellä on lueteltu, on tästä tehtävä
esitys senaattiin. Senaatin oikeusosaston jäsenten
tulee itsensä hoitaa virkaansa, joten heille ei
sijaista käy määrääminen. B. S.
Tuomarinvala. Tuomarin on, ennenkuin hän
ensimäisen kerran ryhtyy toimeensa, O. K. 1 luvun
7 §:ssä olevan kaavan mukaan vannottava vala,
että hän parhaan ymmärryksensä ja
omantuntonsa mukaan tulee täyttämään tehtävänsä. Jos
henkilö, joka ei ole vannonut tuomarinvalaa,
kuitenkin toimii tuomarina ja ottaa osaa
päätöksen tekemiseen, syntyy tuomiovirhe. ks.
V a 1 a, T u o m i o v i r h e. A. Q-tz.
Tuomarinympyrä, kansanomainen nimitys
kivilatomuksille, joissa on kymmenkunta suu-
Tuomarinympyrä
rempaa kiveä asetettu kehäksi ikäänkuin
istuma-sijoiksi. T:t ovat yleensä matalien mäkien laella,
ja niiden läheisyydessä on usein uhrilähde.
Kansantarina, jonka mukaan tuomarit eli
lautamiehet ovat noilla kivillä istuen käyneet oikeutta,
nähtävästi jo pakanuuden aikana, pitänee
paikkansa. Tanskassa mainitaan vielä 1500-luvulla
pidetyn käräjiä t:in ympärillä. Niitä tunnetaan
1980
Tanskasta, Etelä- ja Keski-Ruotsista sekä
Länsi-Suomesta. (ks. Käräjä mäki.) A. M. T.
Tuomarit, liepr. sö[etim, Israelin heimojen
sankarilliset johtajat Josuan ja kuningasvallan
perustamisen välisellä ajalla, esiintyivät
tavallisesti yhden tai useamman heimon pelastajina
uhkaavasta vihollisesta. Siten 1) eho ra (ks. t.|
voittaa kanaanilaiset, E h u d moabilaiset, J e f t a
(ks. t.) ammonilaiset ja moabilaiset, Gideon
(ks. t.) midianilaiset j. n. e. Vasta myöhempi
tra-ditsioni 011 tehnyt heistä koko Israelin
vakinaiset, yhtäjaksoiset hallitsijat. — Tuomarien
kirjan perusaineksen muodostavat
kertomukset noiden „t:n" elämästä ja sankaritöistä.
Näistä vanhimmat, jotka käsittelevät u. s.
suuria t:ta (Eliud, Barak-Debora, Gideon, Jefta,
Simson, Othniel[’/]), näyttävät kirjoitetun
varhai-simmalla kuningasajalla ja olevan sukua
peuta-teukin vanhimmille lähteille. Lyhyet tiedot n. s.
pienistä t:sta (Samgar, Tola. Jair, lbsan, Elon,
Abdon) lienevät myöhemmältä kuningasajalta.
Etupäässä näiden lähteiden nojalla (jotka jo
aiemmin lienevät yhdistetyt) laati maanjiaossa kir
joittanut deuteronomistinen toimittaja teoksensa
(2(i-lÖ3i) varustaen sen n. s. kehyksellä, jossa hän
sovittaa käsittelemäänsä aikaan sen
pragmaattisen historiankäsityksen, että Israelin
lankeemusta Jahvesta aina seurasi rangaistus vieraan
sorron muodossa, mutta katumusta aina
tuomarin esiintyminen ja pelastus. Hän on myös
tehnyt t:sta Israelin elinkautiset hallitsijat.
Nykyisen tuomarien kirjan on sitten maanpaon
jälkeen (ehkä n. 350) laatinut toimittaja, joka
täydensi edellisen työtä eräillä käytettävissään
olevilla tiedoilla, kirjoitti siihen uuden johdannon
liitti loppuun luvut 17-21 ja varusti sen uudella
kronologisella kaavalla. [Karl Budde, „Die Biicher
Richter und Samuel" (1800) ; Frankenberg, „Die
Komposition des deut. Richterbuelies" (1895).
Kommentaareja ovat kirjoittaneet: E. Bertheau
(1883); S. Oettli (1893); G. F. Moore (1895);
K. Budde (1897); VV. Nowaek (1900).]
A. F. P-o.
Tuomarniemi (ruots. D 0111 arnäs),
metsäu-vartiakoulu Ätsärin pitäjässä. Koulupaikkana on
entinen Tiala niminen, kruununluontoinen
6/i2 manttaalin tila, jota kuninkaallisen kirjeen
mukaan 20 p:ltä huhtik. 1683 aiemmin on
käytetty Jyväskylän ^tuomiokunnan tuomarin
virkatalona. V :sta 1895 tila on jälleen ollut valtion
käytettävänä ja sinne perustettiin 1903 suomen
kielinen metsänvartiakoulu; oppijakso
2-vuoti-nen. Opetusta annetaan 30 oppilaalle (15
kummallakin vuosikurssilla). V:sta 1906 on koululla
sitäpaitsi säännöllisesti toimeenpantu
maanomistajia varten 4-5 kuukautta kestäviä
metsänhoidollisia kursseja, joilla vuosittain 011 ollut
n. 20 oppilasta, vrt. Metsäopetus. O. Lth.
Tuomas (liikanimeltä Didymus =
kaksoi-nen), Jeesuksen opetuslapsi, joka etupäässä
mainitaan Johanneksen evankeliumissa. Luonteeltaan
T. kuvataan epäileväksi ja synkkämieliseksi.
Myöhäinen tarina tietää hänen toimineen Intiassa,
vrt. Tuomaskristityt. E. K-n.
Tuomas (k. 1248), Suomen ensimäinen
varsinainen katolinen piispa. Toimittuaan
aikaisemmin kaniikkina Upsalassa tämä
englantilaissyn-tvinen dominikaanimunkki oli jo ennen v:n 1220
tienoilla tapahtunutta piispaksi tuloaan työsken-
Tuomarinsijainen—Tuomas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
